tiistai 30. kesäkuuta 2009

E=mc².

Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia siitä kun Albert Einstein 30-6-1905 julkaisi suppean suhteellisuusteoriansa, ennakoiden yhtälön E=mc².

Tuossa tuo Aurinko nytkin jauhaa meille energiaa fuusioimalla vetyä heliumiksi. Sekunnissa syntyy 600 miljoonasta tonnista vetyä 596 miljoonaa tonnia heliumia. Loput 4 miljoonaa tonnia muuttuu sekunnissa energiaksi kaavan mukaan, auringon kokonaistehon ollessa 3,86 x 10 potenssiin 26 W.

Fuusiossa 2 vedyn isotooppia, deuterium ja tritium, yhdistyvät heliumiksi. Valon ohella tämän ydinreaktion sivutuotteena syntyy neutriinoja. Kun jokaista tuotettua He-ydintä kohden syntyy 2 neutriinoa, poistuu 7% tähden tarjoamasta energiasta neutriinoina ja 93% enimmäkseen valona.

Neutriinoille kaikki aine on läpinäkyvää, eivätkä ne jätä siihen mitään jälkiä. Maapallon ja ihmisten läpi syöksyy koko ajan neutriinovirta, jolla ei nykytiedon mukaan ole meihin mitään vaikutusta. Neutriinoita on maailmankaikkeudessa enemmän kuin mitään muita hiukkasia yhteensä. Jokaisessa kuutiosentissä on useita satoja neutriinoja, jotka kiitävät halki kaiken valonnopeudella esteistä piittamatta.

Neutriinoilla on massa, joka muodostaa suuren osan maailmankaikkeuden massasta ja tarjoaa selityksen pimeälle energialle ja pimeälle aineelle. Maailmankaikkeuden energiasta 74% on pimeää energiaa ja aineestakin vain 4% on näkyvää, 23% ollessa pimeää ainetta ja 73% pimeää energiaa.

Ja ettei homma menisi liian helpoksi, neutriinojakin on kolmea eri laatua. Aurinko tuottaa elektronin neutriinoja, jotka voivat oskillaation myötä muuttua myonin neutriinoiksi ja edelleen taun neutriinoiksi.

Yhtä kaikki neutriinojen painovoima voi lopulta pysäyttää maailmankaikkeuden laajenemisen ja kääntää sen supistumiseksi eli tämä tie vie meidät takaisin alkuräjähdyksestä loppurysähdykseen. Ootellaan.


Säteilylle alttiina
Turussa 30-6-2009
Simo Tuomola

maanantai 29. kesäkuuta 2009

Neron sirkus

Alussa ihminen loi jumalan omaksi kuvakseen ja tykkäsi, että se on kyllä hyvä. Ihminen on aina itse keksinyt kaikki uskonsa ja jumalansa.

Minunkin varpaani on suudeltu sileäksi, mutta tänään 29-6 saan sentään päälleni paavillisen asun täällä Vatikaanin Pyhän Pietarin kirkon luoteiskulmassa. Arnolfo di Cambio veisti minusta pronssipatsaan tänne vuonna 1300 ja tänään ne haluavat taas vaatettaa minut kuolinpäiväni kunniaksi.

Minut ristiinnaulittiin 29-6 keisari Neron sirkuksessa vuonna 67 inter duas metas eli kilparadan keskikorokkeen kääntöpisteiden puolivälissä, tuossa missä nykyisin kohoaa Pietarinaukion obeliski. Risti oli nurinniskoin omasta pyynnöstäni.

Minut haudattiin Monte Vaticano -kukkulalle Via Cornelian hautausmaalle, jonne nousi Konstantinuksen basilika 324. Se kuitenkin tuhottiin ja tilalle rakennettiin tämä nykyinen Pyhän Pietarin kirkko, jonne on haudattu iso kasa paaveja ja mm. Ruotsin kuningatar Kristiina.

Tänään viettävät täällä vapaapäivää nimeni kunniaksi, olkoon se sitten aramean kivi cephas, kephas, keefas eli kallio, kreikan petros tai pietari, Pyhä Pietari ja Simon Pietari, alunperin apostoli Simon, mutta yhtä kaikki minulle on annettu Taivasten Valtakunnan Avaimet:
18 Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.

19 Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.

Taivastellen
Turussa 29-6-2009
Simon Tuomola


perjantai 26. kesäkuuta 2009

Riprap

"En ehkä näytä nyt hyvältä, mutta arkussa näytän".

Eivät olleet Michael Jacksonin tai Farrah Fawcettin viimeiset sanat. Lausujana oli Kuningas itse.

Elviksen viimeiset keikat Rapid Cityssä, Omahassa ja viimein 26-6-1977 Indianapoliksessa 180000 kuulijan edessä taltioitiin ja niiden matskun nähtyään Kuningas loihe lausumaan nuo ennussanansa. Elvis kuoli Memphis Tennesseessä 16.elokuuta 1977.

Miehen levyjä on myyty maailmalla jo tuollaiset 2 miljardia kappaletta, joten siihen kuninkuuteen Jackolla on vielä pitkä matka. Tällä päivämäärällä 26-6-1964 kuulijakilpaan toi uuden tuotteensa mukaan myös The Beatles: A Hard Day's Night -älppäri julkaistiin.

Multien keveydestä ei aina tiedä, mutta Riprap - fyysisen ihmisen eroosio on kuolema. Työt ja teot jäävät sitten myöhempien aikojen arvioitaviksi.


Gimme Five
Turussa 26-6-2009
Simo Tuomola

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Vega

Aamukävelyllä tuossa Aurajokirannassa pysähdyin hetkeksi Aboa Vetus & Nova -museon luona Herman Dietrich Spöringin 1733-1771 muistovitriinin ääreen. Hän oli turkulainen kasvitieteilijä, kelloseppä ja taitava piirtäjä. Hän osallistui löytöretkeilijä James Cookin ensimmäiselle tutkimusmatkalle Australiaan ja Uuteen Seelantiin 1769-1771 ruotsalaisen kasvitieteilijä Daniel Solanderin sihteerinä.

Tolaganlahti Spöring istuu piirtämässä pienessä saaressa ja näkee ihmeellisen linnun. Cook nimeää havaintopaikan Spöringinsaareksi, kenties kiitokseksi kvadrantin korjaamisesta Tahitissa.


Spöring kuolee matkalla punatautiin tammikuussa 1771 ja haudataan Intian valtamereen. Hautapaikaksi tulee 103 astetta itäistä pituutta E, 10 astetta eteläistä leveyttä S, liki tarkalleen 300km päässä Joulusaaresta. Kapteeni Cook merkitsee tapahtuman lokikirjaan: Ajasta ikuisuuteen siirtynyt Herra Sporing, herrasmies, joka kuului Herra Banksin seurueeseen.


Ja Cookin parkki Endeavour jatkoi matkaansa, päättäen reissunsa lopulta vuonna 1778 meren pohjaan, jonne se upotettiin Rhode Islandin luona Amerikan sisällissodan melskeissä. Nyt se lentelee sukkulana avaruudessa ja esittäytyy replikana Australian Sydneyssä.


Meidän oma sukkulamme ja endeavourimme voisi olla replikana suomalaisen tutkimusmatkailija Nils Adolf Erik Nordenskiöldin Vega-laiva. Hän onnistui ensimmäisenä kartoittamaan kolmimastoparkillaan pohjoisen meritien Atlantilta Tyynellemerelle. Koillisväylän avauspurjehdukselle naparetkeilijä, tiedemies ja geologi lähti Vegalla 22-6-1878. Kas kummaa, juuri tällä päivämäärällä siis.


Tähtitaivaalla Vega on Lyyran tähdistön päätähti, se kesäkolmion tähdistä, josta aikoinaan tulee uusi Pohjantähti. Kolmimastoparkkina se koki kohtalonsa 1903 upotessaan kalastustehtävissä Grönlannin vesillä. Tukholman luonnonhistoriallisen museon edustalta Vega-monumentti laivamalleineen on toki bongattavissa, mutta oman replikansa se ilman muuta myös ansaitsisi Nordenskiöldin urotyön kunniaksi.



Löytöretkellä

Turussa 22-6-2009

Simo Tuomola


Laulu Suomesta

Tänään 21-6 tulee kuluneeksi tasavuosia Adolf Iwar Anderssonin kuolemasta vuonna 1858. Hän oli se kirjailija, runoilija, toimittaja ja kansallisen herätyksen julistaja, jonka nimiin on kirjattu iskulause " ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia". Alunperin lause taitaa olla Tarvasjoen pojan Gustaf Mauritz Armfeltin 1757-1814 piirin käsialaa.

Porthanin vetämän isänmaallisen Aurora-salaseuran (1770-1779) jalanjäljissä asteli Turussa AIW:n aikaan Turun romantiikkaa julistanut Aura-seura, jonka julkaisema Mnemosyne-lehti oli liian lällärikamaa Anderssonille, joka perusti Turun Akatemian piiriin piikiksi vallanpitäjien lihaan oman Åbo Morgonbladet -lehden, joka uhitteli jopa sensuurille.

Historiansa tiedostava yhtenäinen Suomen kansa oli lehden linjana ja keisarin päätöksellä lehti lakkautettiin 30. syyskuuta 1821. AIW karkoitettiin Turun Akatemiasta ja hän pakeni Ruotsiin.Vähän samanlaisen kohtalon koki eilen 20-6 kuolinpäiväänsä 1855 viettänyt Hattulan poika, kirjailija ja suomalaisuuden julistaja Jacob Judén, Jaakko Juteini.

Hän pääsi Turun katedraalikoulusta ylioppilaaksi ja kirjautui Turun akatemiaan, mutta piankos häntä jo syytettiin vääräoppisuudesta, eivätkä hänen poliittisetkaan näkemyksensä päättäjiä miellyttäneet. Miehen teos Anteckningar määrättiin takavarikkoon ja kirjat poltettiin roviolla 1829. Missä poltetaan kirjoja, poltetaan pian ihmisiä. Mies poistui Viipuriin, jossa kuoli.

Miehen Laulu Suomesta on kaikille tuttua kamaa:

Arvon mekin ansaitsemme
Suomen maassa suuressa,
vaikk’ei riennä riemuksemme
laiho miesten maatessa;
leipä kasvaa kyntäjälle,
onni työnsä täyttäjälle.

Olkaamme siis
Turussa 21-6-2009
Simo Tuomola

lauantai 20. kesäkuuta 2009

Seis Maailma

Tänään 21-6 vietetään Kesäpäivän seisausta. Meillä on menossa vuoden pisin päivä ja vastaavasti eteläisellä pallonpuoliskolla lyhyin. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske eikä eteläisen napapiirin eteläpuolella nouse.

Muinoin moinen meni jumalten piikkiin ja aiheutti palvontamenoja, eikä nykyisessä uuspakanuudessa ja suomenuskossa asia sen kummemmin ole. Tähtitieteellisesti merkittävien ajankohtien mukaisesti mekin elämme ja elämöimme. Muinaisuudessa asiat vaan toteutettiin vielä suureellisemmin.

Suomen osalta jääkausi pyyhkäisi pois melkein kaikki ihmisten muinaisuuden merkit Pohjanmaan paleoliittista asuinpaikkaa Susiluolaa lukuunottamatta. Vanhimman kivikauden ainoana jäänteenä se kertoo neandertalin ihmisten asuneen täällä luolissaan 75000 - 125000 eaa.

Kivikautisia muistoja haudoista, temppeleistä ja dolmeneista sentään löytyy, kuuluisimpana esihistoriallisena megaliittina kenties aurinkotemppeli Stonehenge, jonka eri rakennusvaiheet ajoittuvat vuosille 3000 - 1600 eaa. Meillä Suomessa vastaavalta ajalta 3000 - 2000 eaa ovat peräisin Perämeren rantojen kymmenet Jätinkirkot Kokkolasta Kemiin. Metelinkirkkojen oviaukot on suunnattu myös tiettyjen poikkeusaikojen mukaisiin auringon nousu- ja laskusuuntiin päivänseisausten ja -tasausten mukaisesti.


Dolmenissa
Turussa 21-6-2009
Simo Tuomola

Suomen Leijona

Tänään 20-6 juhlistetaan kuningas Sigismundin syntymää 20-6-1566. Hän oli Juhana III:n ja Katariina Jagellonican poika, joka hallitsi hatarasti Ruotsia, mutta tukevammin Turkua 1593-1599 ja toimi Puola-Liettuan kuninkaana Zygmunt III Waza pitempään 1587-1632, siis kuolemaansa saakka.

Turussa vannottiin uskollisuudenvaloja Juhana III:lle ja vallanperijä Sigismundille keväällä 1582, valtakunnanmarsalkka Klaus Flemingin pitäessä Turun linnaa käskyvallassaan. Kyse oli myös katolisuuden ja luterilaisuuden kädenväännöstä, Juhanan Punaisen Kirjan liturgian suosiessa katolilaisuutta.

Juhana III kuolee 1592, mutta Fleming pysyy kuninkaaksi nousevan Sigismundin takana Kaarle-herttuan kiusaksi. Aateliset tunnustavat Turussa hänen johdollaan Sigismundus Rexin uudeksi kuninkaakseen ja Fleming varustaa 27 laivan laivaston noutamaan kuningasta Danzigista, amiraalilaivanaan Suomen Leijona.

Kaarle-herttua yllyttää talonpojat kapinaan Jaakko Ilkan johdolla, mutta Nuijasota kukistetaan verisesti. Säädyt kieltävät Kaarle-herttuan vaatimuksesta katolisen jumalanpalveluksen valtakunnassa 1595. Fleming kuolee, mutta taistelu Turussa jatkuu.
Sigismund yrittää paluuta Tukholmaan, mutta vetäytyy kuitenkin takaisin Puolaan ja pannaan viralta kesällä 1599, jolloin Kaarle-herttuasta tulee kuningas Kaarle IX.

Turun linnan historian viimeinen piiritys, kuudes laatuaan, johtaa vangitsemisiin ja teloituksiin, kun Kaarle-kuningas kostaa täkäläisen vikuroinnin mestauttamalla 10.11.1599 Turun Suurtorilla seitsemän aatelista ja seitsemän sotapäällystöön kuulunutta miestä. Päänsä menettävät mm. Juhana Fleming, Sten Fincke, Hartikka Henrikinpoika, Niilo Iivarinpoika Särkilahti, Krister Matinpoika Björnram, Mikael Paavalinpoika Munck sekä Olavi Klaunpoika.


Uskonsodassa
Turussa 20-6-2009
Simo Tuomola

perjantai 19. kesäkuuta 2009

Summanus

Kun meillä täällä vietetään keskiyön auringon juhlaa, vietettiin Rooman valtakunnassa Summanus-juhlaa, yöllisen ukkosen jumalan kunniaksi.

Ja Ukko vie meidät takaisin kokon ääreen. Kokkotulet olivat alunperin uhritulia ja myyttinen tuli syntyi Ukon nuolesta. Suomessa nykykokon lähihistoria palautuu Kupittaan lähteelle Turkuun vuoteen 1650, jolloin se ns. ensimmäinen kokko sytytettiin pahoja henkiä karkoittamaan.

Toki kokkotulet olivat palaneet täällä aiemminkin. Ensin suurilla kukkuloilla palvottiin uhritulin Ukkosen jumalaa Tuuria, Turisasta, Toria. Sittemmin Kalevalan vaakalintua, ilmalintu Kokkoa ja Louhikäärmettä tulilieskoineen. Muinaisissa uskoissa esi-isillämme olivat omat taikamenonsa. Meillä omamme, vaikkakin samaa perua.

Kokko, kotka, lohikäärme oli myös viikinkien palvonnan kohde ja viikinkiveneiden näyttävä keulakoriste. Niinpä Kokkotulet esim. Turun Linnasmäellä ja Vartiovuorenmäellä, Liedon Vanhalinnassa ja Rikalassa tai Helsingin Roihuvuorella kertoivat Kokkoveneiden liikkeistä.

Syntyi muinaistulien ketju, joka varoitti vihollisen liikkeistä, mutta kertoi myös kaupankäynnin mahdollisuuksista. Vartiotulien järjestelmän myötä ehdittiin siirtyä turvaan linnavuorien suojaan, kuten esim. saaristossa Nauvon Kasabergille. Syntyi myös rauhanomaisia kauppapaikkoja, kuten esim. Satavan Samppa tai Samppalinnan paaluvarustus.

Sampo, sammas oli pylväs, kauppapaikan merkki, kauppaoikeuden valta- ja oikeussymboli kuin jokin obeliski tai toteemi. Kun Turun nimeä etsitään kauppapaikan ja torin käsitteestä, johtavat jäljet siis vielä senkin yli Ukkosen jumalaan (Tor, Tuuri, Turisas) ja suojaan, turvapaikkaan. Agricolan kielessä turva oli turua.


Turvassa täällä
Turussa 20-6-2009
Simo Tuomola

Ukon Malja

Tänään 19-6 ollaan viettävinään juhannusaattoa, vaikka se ihan oikea juhannus onkin vasta ensi viikolla 24.6. Kristillinen maailma kaappasi vanhan pakanajuhlan Johannes Kastajan syntymäpäiväksi, mutta kokkojen polton ja viinanjuonnin perinnettä oppi ei pystynyt kumoamaan.

Ukon juhla on Sateen antajan juhla, Ukko on ylijumala itse, ukkosen jumala, sään ja sadon jumala, sateen jumala ja Ukon kirves on se Thorin vasara. Ukon vakkajuhlilla pyydettiin sadetta, ja vakkahan merkitsi hyvää satoa, josta se juhlajuoma, pyhä olut tehtiin. Thorin kunniaksi poltettiin korkeilla mäkipaikoilla uhritulia.

Ukon Malja juotiin kevätkylvöjen yhteydessä ja siitä naiset nyt etenkin juopuivat. Ja jumalatkin rakastelivat, saatiin sadetta ja lopulta hyvä ilma.

Kun Agricola julkaisi Turussa 1551 Dauidin Psalttarin, listasi hän siinä samalla myös vanhat suomalaiset pakanajumalat, mainiten myös Ukon vakat.

”Ja quin Kevekylvö kylvettin silloin ukon malja jootijn. Sihen haetin ukon wacka nin joopui Pica ette Acka. Sijtte paljo Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin. Quin Rauni Ukon Naini härsky jalosti Ukoi pohjasti pärsky. Se sis annoi Ilman ja WdhenTulon.”


Sateen sattuessa
Turussa 19-6-2009
Simo Tuomola

maanantai 15. kesäkuuta 2009

Bloomsday

Tänään 16-6 sitä pitäisi olla Dublinissa hortoilemassa pitkin poikin pubeja ja bordelleja. James Joycen Odysseuksessa seurataan näet juuri yhden päivän 16-6-1904 tapahtumia Dublinissa Leopold Bloomin jalanjälkiä kulkien.

Toisaalta 16-6 voisi valita toisetkin jalanjäljet ja toteuttaa Ibsenin ajatuksia; vaikka antaisit kaiken, mutta et elämääsi, et ole antanut mitään. Isänmaa vaatii veronsa 16-6-1904 Helsingin Senaatintalolla, kun Eugen Schauman ampuu Suomen diktaattoriksi yltyneen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä.

Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan, valisti eräskin valtaneuvos jälkikasvuaan; an nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur. Tänään vietämme myös Axel Oxenstiernan syntymäpäivää 16-6-1583. Valtaneuvos oli kuningatar Kristiinan alaikäisyyden aikana käytännössä Ruotsin hallitsija ja vaikutti voimakkaasti myös Turun kehitykseen. Kustaa II Aadolfin aikana hän sai 1621 kruununläänityksenä Kemiönsaaren ja oikeuden perustaa alueella kaupungin. Eipäs perustanut.

Tul turkkusse, me siepata su piene koppisse, runoili 16-6-2009 Kristian Kivisalo blogiinsa ajankohtaisesta kaappausdraamasta. Joku köyhä oli pudottanut ainoan miljoonansa parkkiluola Louhen ajoliuskalle ja poliisi, armeija ja valtiovalta käynnisti ministerin ja tiedotusvälineiden tajunnanvirran johdolla laajan ja näyttävän operaation rahojen palauttamiseksi omistajalleen. Ilmatilakin siinä rytäkässä piti sulkea. Näin sitä köyhiä tässä maassa suojellaan.

Kun totuus on tarua ihmeellisempää, kalpenevat sen rinnalla Reijo Mäenkin jutut. Onneksi sentään Simo on näköjäs äänin 14-7 ydinvoiman kannalla. Ettäs senkin sitten tiedän.


Tämmöttös tänää
Turussa 16-6-2009
Simo Tuomola

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Ajan virta


Jep Jep! Me Turussa muistamme tämän päivän kuitenkin kahdesta suomalaisesta suuruudesta. Eräs kasvissyöjä syntyi tällä päivämäärällä ja eräs höpöttäjä vastaavasti kuoli.

Paavo Nurmi syntyi tuossa lähellä Jarrumiehenkatu 4:ssä 13-6-1897 ja Vartiovuorenkatu 1:ssä asunut Volter Kilpi kuoli 13-6-1939.

Vanhemmiten Nurmi kielsi koko komean urheilu-uransa arvon; vain todellisella työllä, tieteellä ja taiteella on jotakin arvoa, näki Paavo asian. Ja juuri tuollaista arvoa edusti Turun yliopiston ensimmäisenä ylikirjastonhoitajana toiminut Volter Adalbert Kilpi. Kun nuoren koulupojan reitti Sirkkalankadulta Ressuun kulki joka päivä Kilven kilven ohi, aiheutti se väistämättä myös päänsärkyä; pakkohan oli lukea millaista se tajunnanvirta oikein oli mitä tuo Alastalon saliinsa oli taltioinut.

Ja se tie vei mm. James Joycen ja Marcel Proustin opusten ääreen. Siinä sitä Paavo Nurmen edustamaa pitkänmatkan kestävyyttäkin koetellaan ihan tosissaan. Kun joskus aloittelin näitä blogien väsäämisiä, tapahtui se Tuomolan tuvassa näin:

I: Minun pessimismini on optimismia, optimismini pessimismiä

PROLOGI: Mukavaa matkaa Manalaan

Harriet Beecher-Stowe ei ole Samuel Langhorne Clemens vaikka kyntää hänkin amerikkalaista sielunmaisemaa 'kahden sylen' syvyydeltä. Setä Tuomon tupa oli ensimmäinen amerikkalainen romaani, jossa oli mustaihoinen päähenkilö. Orjuuden vastustaja Harriet Beecher-Stowe julkaisi sen aluksi sarjana National Era -sanomalehdessä ja vuotta myöhemmin 1852 se julkaistiin kokonaisena kirjana. Teos suomennettiin nuorisolle sovitettuna 1856 ja julkaistiin pitkänä versiona 1899-1900.
Taiteilijanimen Mark Twain, joka juuri tuota turvallista 3,7 metrin (2 syltä) syväystä Mississippin jokislangissa tarkoittaa, ottanut Clemens julkaisi Tom Sawyerin 1876 ja Huckleberry Finnin seikkailut 1884.

Hän tulee huomenna on myös Harrietin käsialaa. Ja se tie vie meidät Irlantiin, jossa Samuel Barclay Beckett vaikutti; Godot - huomenna hän tulee. Ja tajunnanvirran tietä kun on lähdetty kulkemaan, törmäämme saman tien hänen kaveriinsa nimeltä James ei nyt Morrison eikä Dean, vaan Augustine Aloysius Joyce, suomeksi Volter Adalbert Kilpi, ja Alastalon salista löydämme myös Odysseuksen Troijan hevosineen ja Manalan matkoineen.


II: Mikään ei valaise - paitsi varjo

Turku on siis Dublin, jonka viikingit perustivat vuoden 840 paikkeilla. Turun, Kilven kuolinpaikan, he olivat perustaneet jo aiemmin kauppapaikakseen, lepopaikakseen ja veneidensä korjauspaikaksi. Valkoinen kilpi oli viikinkien rauhanomaisen lähestymisen merkki ja Turun Samppalinnan paaluvarustuksen tunnus. Täällä paloivat Muinaistulien Yön viestitulet rauhanomaisissakin merkeissä.

Mutta palatkaamme Tuonelan Tulien tunnelmiin kun Manalan rikkauksien jumalan planeetta Pluto on juuri pudotettu kääpiöplaneettojen sarjaan, vaikka alunperin planeettojen joukkoon piti hyväksyttämän myös Pluton kuu Kharon, Manalan Lautturin nimikkokuu, sekä asteroidi Ceres sieltä Marsin ja Jupiterin väliltä ja vielä Plutoakin kauempi kohde Kuiperin vyöhykkeltä, 2003 UB313 eli Xena. Ceres, kasvien kasvun ja äidillisen rakkauden jumalatar. Xena soturiprinsessa.

- Antakaa heille anteeksi, sillä he eivät tienneet mitä tekivät, sanoo Manalan emäntä Hjel pahoitellessaan tapahtunutta Clyde Tombaughille, Pluton löytäjälle.

- Siellä ne loittonevat meistä kuin haaveemme; Pluto kuineen - Hydra, Nix, Kharon - 1,2 km/s pakonopeudella, mutta ei mene hyvin Telluksellakaan, jonka kiertolainen erkanee maasta 4 cm/v. Vaan tulee aika toinenkin. Lähelle on pitkä matka, mutta menneisyys on tätä päivää.

- Käyttivät vain hyväkseen ruuhka-aikaamme USA:n liittolaisineen taas melskatessa sotatantereillaan. Ollaan sitten ristiretkellä, käydään pyhää uskonsotaa, käydään energiasotaa, taloussotaa tai miten Ajan Tytär Historia sen kulloinkin haluaa kirjoittaa, muistuttaa Kharon manatessaan Manalan joen lauttapulaa.

- Sinne se Bushin porukka kuuluisi Saddamin viereen tuomiolle. Enemmän ne ovat 9-11 jälkeisillä kostoretkillään tuhoa tuottaneet sivullisille, syyttömille ja omille joukoilleen kuin Saddam konsanaan.

- Yhdysvaltain osavaltio Israelin veisatessa Euroviisumaana omaa synkkää virttään vieraassa, vaarallisessa viidakossaan voi lähihistorian suuren linjan vetää juutalaisten koston teemaan antiikista Hitlerin kautta nykytapahtumiin. Muut hukkukoot miekkaansa, älä sinä käännä toista poskeasi.

- Historia on aina voittajien historiaa, mutta voittajien historiaa ei voida kirjoittaa tässä päivässä kun ei aina tiedä kuka on voitolla. Miltä tämä aika näyttää 50 vuoden päästä historian lehdillä kun voittajien historiankirjoituksen oheen, viereen ja ohikin on mediasumun takaa ilmestynyt uusi uhka: toisenlainen historia, sen kirjoitus ja oikeutus; ei-vielä-hävinneiden historia.

- Mitä USA tahtoo - sitä on syytä epätahtoa.


No niinpäs
Turussa 13-6-2009
Simo Tuomola


torstai 11. kesäkuuta 2009

Tuohikirje

Tänään 12-6 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun novgorodilaiset hyökkääsivät Turkuun 1318 ryöstäen ja polttaen kaupungin. Mm. tuomiokirkko ja Kuusiston piispankartano tuhottiin, linna sen sijaan jäi valtaamatta. Tältä ajalta on peräisin myös Ryssänmäen nimi, sotilaiden pidettyä sitä leiripaikkanaan.

Kauppapolitiikasta kaiketi oli jälleen kyse. Ja kostoretkille löytyy perinteitä aina Ruotsin pääkaupungin Sigtunan tuhosta 1187 lähtien. Silloin vastaisku suuntautui Koroisten kauppapaikkaa vastaan, siellä kun itämerensuomalaiset viikingit sattuivat paluuretkellään pitämään talvileiriä.

Novgorodilaisiin yhteyksiin liittyy myös vanhin säilynyt itämerensuomalaisilla kielillä kirjoitettu viesti. Sikäläisistä savimaista on löydetty 1000-1400 -luvuilla kirjoitettuja tuohikirjeitä, joista kyrillisin kirjaimin karjalan kielellä kirjoitettu Ukkosen loitsu eli Tuohikirje 292 on ajoitettu 1200-luvun alkuun.

»юмолануолиїнимижи
ноулисѣханолиомобоу
юмоласоудьнииохови»

Teksti Juri Jelisejevin translitteroimana latinalaiseen kirjaimistoon vuonna 1959 ja tulkittuna nykysuomeen.

»jumolanuoli ï nimiži
nouli se han oli omo bou
jumola soud'ni iohovi»

»Jumalannuoli, kymmenen [on] nimesi
Tämä nuoli on Jumalan oma
Tuomion-Jumala johtaa.»


Myös Turun arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt Turun oma Tuohikirje, joskaan sen ajoituksia ja sisältöä ei vielä kaiketi ole virallisesti julkaistu.

Kauppapolitiikkaa tehtiin myös 12-6-1550 kun Kustaa Vaasa perusti Helsingin määräämällä Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon asukkaat muuttamaan Vantaanjoen suulle rakennettavaan kaupunkiin. Tarkoituksena oli kilpailla Venäjän kaupassa Tallinnan kanssa. Alunperin kuningas kaavaili uuden kauppapaikan perustamista Santahaminaan.


Ukkostellaan
Turussa 12-6-2009
Simo Tuomola



tiistai 9. kesäkuuta 2009

Maagog

Ductore Domino Jehovah! Tänään 10-6 tulee kuluneeksi tasavuosia suomalaisuuden ja turkulaisuuden puolestapuhujan, fennofiili Daniel Danielinpoika Jusleniuksen syntymästä 1676. Miehen ensimmäinen akateeminen opinnäyte Aboa vetus et nova tarkastettiin Turun akatemiassa 12.5.1700.

Tuon ajan goottilaisen historiankirjoituksen mukaisesti suomalaisuuden sukujuuret yltävät suoraan raamatun tekstiin Jaafetin jälkeläisten ottaessa vedenpaisumuksen mentyä haltuunsa Turun alueen ja sitä myötä Suomen Maagogin johdolla. Tänne sijoittui tavaranvaihtoon tarkoitettu paikka turku, josta kasvavan asujamiston myötä varttui kaupunki nimeltä Turku.

Hesekiel:
38:2 "Ihmislapsi, käännä kasvosi kohti Googia Maagogin maassa, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinasta, ja ennusta häntä vastaan

39:6 Ja minä lähetän tulen Maagogiin ja rantamaalla turvassa asuvien keskeen. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

Ilmestyskirja:
20:8 ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka.


Eipäs tarvita suurtakaan ennustusten lukijaa, kun tuosta tekstistä tunnistaa Maagogin rantamaan juuri Turun seuduksi, jota tuli on totisesti usein kaltoin kohdellut. Varsinaisen maisterinväitöskirjansa Vindiciae Fennorum, Suomalaisten puolustuksen hyväksynnän 7.10.1703 myötä Juslenius sai maisterinvihkiäisissä priimuksen arvon.

Goog eli Maagog oli raamatun mukaan Jaafetin poika, jonka asuinpaikka sijaitsi pohjan perillä. Ilmeisesti kyse oli kuitenkin Skyytiasta ja skyyttalaisista, joiden alue ei tainnut ihan tänne saakka yltää. Turhaa siis Turussa on skyyttien kulta-aarteen etsintä, mutta muinaisuutemme kuvan tuumaus on silti aina ajankohtaista.

Korppolaismäki oli Vartiovuoren ja nykyisen Kakolanmäen ohella ensimmäisiä kalliosaaria, jotka pilkistivät Turun alueella esiin Litorinameren pinnan alta joskus 4000 eaa. Sinne oli saaristossa matkaavien kauppiaiden ja seikkailijoiden helppo laskea maihin jo rautakaudella.

Korppolaismäen rinteeltä onkin läheltä Sikaojan suualuetta tehty itäbalttilainen polttohautalöytö, joka on ajoitettu vanhemmalle kansainvaelluskaudelle noin 500 jaa. Sinne saapuneen matkalaisen viimeinen leposija piti sisällään hopeisen rengaskoristeisen kaarisoljen ja hopeisen rannerenkaan sekä kaksi keihäänkärkeä. Siitä olisi hyvä lähteä Turussa aarreretkelle menneisyyteen.


Kel aarre on
Turussa 10-6-2009
Simo Tuomola


lauantai 6. kesäkuuta 2009

Suomen Prinssi

Tänään 6-6, Ruotsin kansallispäivänä tulee kuluneeksi tasavuosia siitä kun ylimys Kustaa Eerikinpoika Vaasa valitaan 6-6-1523 Ruotsin kuninkaaksi. Tanskan kuningas Kristianin joukot tyrannisoivat Turkua amiraali Sören Norbyn johdolla ja Turun linnanisäntä junkkeri Tuomas lähtee kesäkuussa avustamaan piiritettyä Tukholmaa. Hänen aluksensa Suomen Prinssi kuitenkin upotetaan ja junkkeri hirtetään.

Kuningas Kustaa I Vaasa varustaa 400 ratsu- ja 2000 jalkamiehen sotajoukon Suomeen Eerik ja Iivari Flemingin johdolla ja joukot nousevat maihin ensin Kuusiston linnaa piirittämään. Turun linna antautuu 12 päivän piirityksen jälkeen 10. elokuuta. Mauri von Oldenburg taistelee Turusta, mutta pakenee ratsuväkineen Viipuriin. Suomen läänityksensä menettävä amiraali Norby asettuu Gotlantiin merirosvoksi.

Yhtä kaikki Turku vapautuu tanskalaisista vallanpitäjistään ja uusi kuningas Kustaa Vaasa vierailee Turussa ensimmäisen kerran elokuussa 1530 ja uudelleen syyskuussa. Kirkon ja luostarien omaisuutta valtiolle takavarikoitaessa mm. Turun tuomiokirkon piti tuolloin toimittaa kelloverona Tukholman linnaan suurin ja toiseksi suurin kirkonkellonsa. Eiköhän haeta ne sieltä pois.


Junkkerina
Turussa 6-6-2009
Simo Tuomola


perjantai 5. kesäkuuta 2009

Ergo sum

Valtakunnassa tapahtuu kummia 5-6-1654, kuningatar Kristiina luopuu viimeisenä Vaasa-suvun hallitsijana kruunusta, poistuu kotimaastaan Belgian kautta Itävaltaan ja kääntyy Inssbruckissa katoliseen oppiin.

Paavi ottaa hänet Roomassa vastaan suurin juhlallisuuksin ja siellä hän myös kuolee 63-vuotiaana vuonna 1689. Hänet haudataan Rooman Pietarinkirkkoon kultakruunuin koristellussa kärpännahkaviitassa hopeanaamio kasvoillaan. Mutta kukas Ruotsin kuningattarista onkaan haudattu Turkuun; niinpäs - Eerik XIV:n puoliso Kaarina Maununtytär.

Myös kuningatar Kristiina on Turulle tuiki tärkeä ihminen, hänen aikanaan tänne perustettiin 1640 Turun akatemia ja myös Joulurauhan julistuksen sanamuoto on peräisin hänen käskykirjeestään vuodelta 1649.

Kristiina keräsi ympärilleen melkoisen viisaan ja oppineen ja kalliin hovin, kutsuen Tukholmaan Hollannista ja Ranskasta osaavia tiedemiehiä ja taitelijoita. Sillä reissulla mm. uudistusmielinen filosofi ja historian hylkääjä, fyysikko ja Kristiinan filosofian opettaja René Descartes sairastuu keuhkokuumeeseen ja kuolee pian saapumisensa jälkeen 11-2-1650; Ajattele, olen siis olemassa. Cogito, ergo sum.

Tuumaustauolla
Turussa 5-6-2009
Simo Tuomola

torstai 4. kesäkuuta 2009

Girolamo

Tänään 4-6 on syytä muistaa erästä seikkailijaa ja kirjailijaa, joka kuoli Böömissä kirjastonhoitajana 4-6-1798. Ja kun historiaan tarttuville ihmisille aina viimeiset sanat pitää suuhun tunkea: "Olen elänyt filosofina ja kuolen kristittynä", sanoi Giacomo Girolamo Casanova juuri ennenkuin oikaisi kinttunsa.

Naistenmiehenähän tämä kuppainen vapaamuurari tunnetaan ja casanova on tietenkin juurtunut käsitteenä päähämme vähän samaan tapaan kuin vaikkapa kafkalainen tunnelma. Fellini väänsi hänestä upean teoksen, jossa lemmensankarista tulee traagisen mekaaninen panokone Donald Sutherland. Noihin aikoihin Donald teki muitakin huimia roolisuorituksia, kuten Bertoluccin Fasisti ja 1900 sekä Nicholas Roegin Don't Look Now.

Eivät nämä historian läpi vaeltavat suuret legendat ihan tyhjästä synny. Girolamokin kuuluu niihin, jotka inkvisitio aikoinaan tuomitsi noituudesta vankilaan. Mies kuitenkin pakeni idioottivarmasta sellistään takaisin naikkostensa luo.


Elämänseikkailussa
Turussa 04-06-2009
Simo Tuomola