perjantai 21. toukokuuta 2010

Tanskan Turku

Tänään 21-5 tulee kuluneeksi tasavuosia unionikuningas Kristian I kuolemasta 1481. Vaikka kuningas hallitsikin maitaan kaukana Tanskassa ja haudattiin useiden muiden tanskalaisten kuninkaiden ja kuningattarien tapaan Roskilden katedraaliin, oli hänellä yllättävän hyvät yhteydet myös Turkuun.

Kristian I (14261481) oli tanskalainen monarkki ja Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan 14481481, Norjan 14501481 ja Ruotsin 14571464). Hän oli myös Schleswigin ja Holsteinin herttua vuosina 14601481.

Vuonna 1457 Ruotsissa puhkesi kapina, ja Kaarle Knuutinpoika Bonde syrjäytettiin. Kapinajohtajat Jöns Pentinpoika Oxenstierna ja Eerik Akselinpoika Tott kutsuivat Kristianin Ruotsin kuninkaaksi, ja hänet kruunattiin 23.6.1457.

Eerik Akselinpoika Tott lähti saman tien valloittamaan Suomea ja saikin pikku koiruudella Turun linnan haltuunsa tanskalaismielisen Jöns Pentinpoika Oxenstiernan houkuteltua osan varusväestä täällä piirittäjien puolelle, jolloin linnan valloitus helpottui ratkaisevasti. Pyhän Gertrudin veljeyden saliin, Pyhän Kerttulin kiltataloon Turkuun kokoontunut maasääty antoi 24. kesäkuuta suosutumuksensa kuninkaaksi nousseen Kristian I Oldenburgilaisen vaaliin.

Kun Turun mahtipiispa Olavi Maununpoika Tawast kuolee 1460, nousee uudeksi piispaksi Konrad Bitz, joka on unionitaistellussa Kristianin ja Tanskan puolella Ruotsin liiallista holhousta ja Kaarle Knuutinpojan verotuspolitiikkaa vastaan. Hän päättää rakennuttaa Tuomiokirkon ympärille puolustusmuurin porttirakennuksineen ja ampuma-aukkoineen.

Kun maa joutuu venäläisuhan alle, kuningas vierailee Turussa 14.-25. heinäkuuta 1463, apunaan Eerikki Akselinpoika. Samalla Kaarle Knuutinpoika Bonde kutsutaan takaisin isännöimään Turun linnaa.

Upsalan arkkipiispa Jöns Pentinpoika Oxenstierna lupasi 1463 Uplannin talonpojille ominpäin verohelpotuksia, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Tämä synnytti arkkipiispan tukijoiden kapinan, jonka päätteeksi Kristian joutui pakenemaan Ruotsista Tanskaan 1464, vaikka Turun piispa Konrad Bitz lähettikin omat asemiehensä Tukholmaan auttamaan Kristiania. Ruotsin kuninkaaksi nousi jälleen Kaarle Knuutinpoika Bonde. Vuotta myöhemminhän Bonde menettää jälleen virkansa ja pakenee Turkuun Mustain dominikaaniveljesten luostarin suojiin.


http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/12/Christian_1_of_Denmark.jpg


Vaikkei Kristian I ollutkaan enää Ruotsin kuningas 1465, hän puuttu edelleen Turun asioihin, kun Lyypekin raadin Tallinnaan lähettämät tavarat ryövätään merellä ja kuljetetaan Turkuun. Lyypekin raati syyttää Turun piispaa ja Turun linnaläänin käskynhaltija Eerik Akselinpoika Tottia merirosvouksesta. Kuningas kuitenkin vakuuttaa heidän syyttömyyttään merirosvoiluun.

Kun Kaarle Knuutinpoika Bonde nousee jälleen Turun kärsimystensä jälkeen kuninkaaksi 1467, on tuomiokirkko saanut ympärilleen nelisen metriä korkean ja toistametriä paksun suojamuurin maailman pahuutta vastaan.


Turvassa
Turussa 21-5-2010
Simo Tuomola

tiistai 18. toukokuuta 2010

Fridz fördragh

Tänään 18-5 viettävät nimmariaan Erkki, Eero ja Eerik. Jäljet johtavat aina vuoteen 1160, jolloin Magnus Henriksson surmasi legendan mukaan Eerik Pyhän.

Eerik Pyhä (Erik Jedvardsson den Helige) oli Ruotsin kuningas noin 11561160. Jälkimaailma on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi.

Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1155 tienoille ajoitetun ns. ensimmäisen ristiretken Suomeen piispa Henrikin kanssa. Retken historiallisuus on epävarmaa, samoin se, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään.

Eerikin murhasi tanskalainen prinssi Maunu Henrikinpoika (Magnus Henriksson) Upsalan kirkossa 18. toukokuuta 1160. Eerikistä tuli Ruotsin kansallispyhimys. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty eräs vuodelta 1172 peräisin oleva paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d2/Stockholms_stads_tredje_sigill.png
Eerik Pyhän kuviteltu kuva Tukholman kolmannessa sinetissä, 1376.


Meillä Turussa Eerik Pyhän palvonta on arkipäiväistä aina kun kävellään Eerikinkatua pitkin. Alunperin kadun nimi olikin Pyhän Eerikin katu, St. Eriks Gatan, mutta Pyhä-liitteet poistettiin Pyhän Eerikin kadun, Pyhän Henrikin kadun ja Pyhän Kerttulin kadun nimistä vuonna 1890 sillä perusteella, ettei niitä oltu pitkään aikaan käytetty.

Tälle päivämäärälle 18-5 ajoittuu myös Täyssinän rauhan solmiminen Ruotsin ja Venäjän välillä 1595.

Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välille Täyssinän kylässä Inkerinmaalla 18. toukokuuta 1595. Se päätti 25 vuotta kestäneen pitkän vihan. Täyssinän rauhassa Ruotsi sai Narvan ja Itä-Viron, jolloin sen hallussa oli koko Viro. Venäjä sai suurimman osan Inkerinmaasta ja Käkisalmen läänin. Rauhansopimuksella vahvistettiin myös Suomen itäraja, joka päättyi pohjoisessa Jäämeren rannalle Varanginvuonoon.

Fridz fördragh emellan Swerige och Rydzlandh

oprättat then 18. Maij åhr 1595 widh Narfwe Åå opå then Iwangorodz side wid Teusina.



Me Ruotsin täysvaltaiset suuret lähettiläät, mahtavimman herran kuningas Sigismundin ja Ruotsin valtakunnan puolesta, minä Sten Baner Händelöstä ja Brosta, ritari ja Ruotsin valtaneuvos, minä Christer Claesson, Åminnen herra, minä Göran Boije Gennäsistä ja Kullaasta, Räävelin [nyk. Tallinna] ja Viron käskynhaltija, minä Arvid Erikson Lindöstä ja Grabbackasta, nihtieversti ja Narvan käskynhaltija, ja me Niclas Rask Mälstadista ja Hans Kranck6, molemmat sihteereitä, olemme olleet koolla suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, hänen tsaarillisen korkeutensa täysivaltaisten suurien lähettiläiden, rajaylimys ja Koluskogan käskynhaltija ruhtinas Ivan Samsonovits Tureninin, ja hovijunkkari ja Jelatomin käskynhaltija Ostafi Mihalovits Pushinin, ja tiakkojen [kirjurien] Gregori Ivanofsin Klabukovin ja Posnik Dimetruan, kanssa Narva-joella Ivangorodin puolella Täyssinässä päättääksemme rauhasta ja suurista hyvistä asioista; ja me molemmat suuret lähettiläät olemme tehneet ja sopineet ikuisen rauhan niin, että tämän päivän jälkeen kummallakaan puolella toinen eikä toinen aloita tai ryhdy sotaan, ja tämä sama ikuinen rauha tulee pitää lujana ja järkkymättömänä.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/bb/Charles_IX_of_Sweden.jpg
Kaarle IX (ruots. Karl IX, 4. lokakuuta 155030. lokakuuta 1611) oli Ruotsin kuningas 1604–1611. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan.


Koko Täyssinän rauhanteko jäi lopulta Kaarle-herttuan käsiin. Kuningas Sigismund ei palannut Ruotsiin ennen kuin kesällä 1598 ja silloin puolalaisen sotajoukon kärjessä. Stångebron taistelun ja Linköpingin sovittelun, mitä hän ei koskaan täyttänyt, jälkeen hän palasi Puolaan saamatta haltuunsa Ruotsin hallitusta, sinne hän ei enää koskaan palannut. Se artikla Täyssinän sopimuksessa, joka toteaa, että hän Ruotsiin palattuaan ratifioi sopimuksen, jäi siten toteutumatta. Myöskään seuraavana vuonna ennen syrjäyttämistään, hän ei suorittanut mitään ratifiointia.

Tsaari Fjodor kuoli jo tammikuun 7:nä 1598. Täyssinän sopimus jäi siten ilman niiden hallitsijoiden ratifiointia, joiden nimissä se oli päätetty. Se katsottiin kuitenkin tästä huolimatta molemmilla puolilla päteväksi ja sen ehtoja ruvettiin toteuttamaan. Rajat käytiin sopimusehtojen mukaisesti vuosina 1595 ja 1596 ja Käkisalmen lääni palautettiin Venäjälle 1597. Tsaari Boris Godunov vetäytyi myös allekirjoittamasta verukkeella, että sopimusta ei kuningas Sigismund ollut ratifioinut ja että olosuhteet olivat nyt muuttuneet (Karamzin, Hist. de Russie, XI, 49), mutta sittemmin se vahvistettiin ns. Viipurin sopimuksessa 28.2.1609 ja tämän jälkeen Stolbovan rauhansopimuksessa 27.2.1617, art. 23.


Ja Turussa vastustettiin tietenkin vallanpitäjiä myös tuolloin: pormestari Mikko Krank joutui painostuksen kohteeksi 1595 kun Turun edustajat asettuivat Kaarle-herttuan puolelle Sigismundia vastaan väännettäessä kättä lokakuun 22. päivän sopimuksesta. Pelkkä anteeksipyyntö Sigismundille ei riitä, vaan Krank erotetaan ja kaupunki luovuttaa rangaistuksena kaikki laivansa valtiolle.

Kapinaturussa
18-5-2010
Simo Tuomola



perjantai 14. toukokuuta 2010

Ruotsin Leijona

Tänään 15-5 tulee kuluneeksi tasavuosia Ruotsin kuninkaana kolmeen eri otteeseen vaikuttaneen Kaarle VIII Knuutinpoika Bonden kuolemasta 1470.

Kaarle Knuutinpojalle tuon ajan Turku tuli melkoisen tutuksi, kun hän valtionhoitajana sai 1441 Kristofer Baijerilaisen kuninkaaksi nimittämisen myötä hallintaansa Turun linnan ja suuria läänityksiä Suomesta. Ruotsin kuninkaana Bonde vaikutti kolmeen eri otteeseen; 1448-1457, 1464-1465 ja 1467-1470.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/69/Karl_Knutsson_Bonde.jpg

Kun kuningas Kristoffer Baijerilainen yllättäen kuolee 1448, suorittaa Turun piispa Maunu Tavast uuden kuninkaan kruunauksen 29. kesäkuuta. Pian hän muistaa jälleen Turkua ja määrää 1453, että linnaan pitää perustaa rahapaja aurtuoiden lyömistä varten. 1457 Bonde karkoitetaan Tukholmasta Danzigiin ja 1464 hänet kutsutaan takaisin kuninkaaksi.

1465 hänet jälleen syrjäytetään ja mies pakenee Turkuun dominikaanisten mustainveljesten luostarin suojiin Lyypekinmäelle elämään kuninkaallista elämää paljon niukempaa aikaa, kärsien jopa puutetta. Täältä Bonde nousi vielä kerran kuninkaaksi 1467.



Tiedosto:Armoiries Charles VIII de Suède.svg



Unioniaikana Bonde edusti Ruotsin eroamista liitosta ja kuninkaan vaakunassa esiintyy tuon aatteen merkkinä paitsi valtakunnan kolmen kruunun tunnus, myös Ruotsin Leijona sinivalkoisella pohjalla.


Karjuntaa
Turussa 15-5-2010
Simo Tuomola