Nobelointia

Ei Nobelille

Tämä päivä 22-10 muistuttaa meitä siitä, että Nobel-palkinnosta voi myös kieltäytyä. Niin teki eksistentialismin ykkösnimi, ranskalainen filosofi ja yhteiskuntakriitikko Jean-Paul Sartre 22-10-1964. Palkinto olisi sitonut hänet juuri siihen järjestelmään, jota hän kritisoi yksilökeskeisessä, ihmisen vapautta ja vastuuta korostavassa eksistentialismissaan.

Jean-Paul Charles Aymard Sartre (21. kesäkuuta 1905, Pariisi – 15. huhtikuuta 1980, Pariisi) oli ranskalainen filosofi, kirjailija ja yhteiskuntakriitikko. Hän oli eksistentialismin kuuluisimpia edustajia. Sartre lainasi paljon ajatuksia muun muassa Kierkegaardilta, Heideggerilta ja Husserlilta.

1964 – Jean-Paul Sartre kieltäytyi hänelle myönnetystä Nobelin kirjallisuuspalkinnosta.




Simone de Beauvoir, Jean-Paul Sartre ja Che Guevara Kuubassa vuonna 1960.

Samaisen ajattelun varhaiset edelläkävijät Kiergegaard ja Nietzsche olisivat varmaan toimineet Sartren tavoin. Kyse oli ihmisen uskottavuudesta omien ajatustensa toteuttajana. Ajatus, jota poliitikot kammoksuvat. Älkää äänestäjät unta nähkö, että vaalilupauksilla tulisi katettakin olla.

Olemassaolon pohdinnassa, jota tässä ajassa politiikaksikin voisi sanoa, arvojen luominen ja tavoitteiden asettaminen on osa yksilökohtaista tietoisuutta, ehdokkaan eksistentialismia. Emmekö me kaikki olekin ehdokkaita tässä elämän suuressa pelissä. Ihmisen vapaa valinta oli sanojensa mittaisen Sartren vaalilauseita.

Iloinen tiede ja Kokemisen politiikka kuuluvat meille kaikille. Tai niin kuin Armas Einar Lönnbohm sen runoksi 1915 puki. Työn, rahan, naisen, onnen orja Eino Leino siis:


Maininkeja

Pitkinä, loivina maininkeina mieleni myrskyt päilyy, elämänseikkailun, haaveen halut vain kokemuksina säilyy. Vanhenin vuosia kuukausissa. Mistä sen saatan tietää? Siitä että jo suuttumatta voin loukkauksia sietää. Siitä, että on mieleni murhe mun suurempi tunteeni tulta, että jo kiellän itseltäni, mitä ennen en kieltänyt sulta. Pitkät, kauniit aurinkopäivät saattavat eessäni olla taikka kuolema, köyhyys ja kurjuus - kuolema tunkiolla. Merkitse mulle ei enää, mi muille, ei mulle se merkkitapaus, ei rikkaus, ei rakkaus, ei arvo, ei valta, vain sieluni ijäinen vapaus.



Nobel-museo sijaitsee Börshusetin katutasossa.

Nobel-museo (ruots. Nobelmuseet) on museo Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa. Se sijaitsee Tukholman vanhassakaupungissa, Tukholman entisessä pörssitalossa Börshusetissa. Museo perustettiin vuonna 2001, jolloin Nobel-palkinto vietti satavuotisjuhlaansa. Museo on keskittynyt 1900-luvun saavutuksiin tieteen ja kulttuurin saralla, esitellen Nobel-palkittuja.



Turussa 22-10-10
Simo Tuomola

Nobelin talo

Tällä päivämäärällä 21-10 vietetään Alfred Nobelin synttäreitä ja Birger Maununpojan kuolinpäivää. Katsotaanpas mitenkäs nämä mahtimiehet liittyvät Turun historiaan;

1833 – Alfred Nobel, ruotsalainen kemisti (Nobel-palkinnon perustaja) (k. 10.12.1896).

1266 – Birger Maununpoika ("Birger-jaarli").

Nobel liittyy Turkuun isänsä kautta:

Alfred Nobelin isä keksi valmistaa sotilaille vedenkestäviä selkäreppuja, joihin voitaisiin myös puhaltaa ilmaa ja joita voitaisiin käyttää ilmapatjoina vesistöjen ylityksissä ja rakennuselementteinä ponttonisilloissa ja lopulta miinoina. Vaikka Ruotsin sotilasviranomaiset eivät olleet kiinnostuneita Immanuel Nobelin keksinnöstä, tämän onnistui löytää sopiva yhteistyökumppani. Venäjän Tukholmassa oleskelevan lähettilään, suomalaisen Lars Gabriel von Haartmanin, kehotuksesta Nobel jätti perheensä Ruotsiin ja siirtyi Turkuun kehittelemään keksintöään tarjotakseen sitä Venäjän keisarikunnan armeijalle.

Immanuelin lähdettyä Turkuun 1837 muu perhe joutui selviytymään ilman hänen apuaan. Ensimmäisenä vuotenaan Turussa Immanuel onnistui lähettämään perheelle sen verran rahaa, että vaimo Andriette pystyi avaamaan pienen maito- ja vihanneskaupan. Auttaakseen äitiään selviämään ahdingosta perheen lapset Robert, Ludvig ja Alfred joutuivat myymään tulitikkuja kadulla.

Vuonna 1838 Turusta Pietariin muuttanut Immanuel Nobel oli menestynyt hyvin. Hänen oli onnistunut lopulta vakuuttaa Venäjän sotilasviranomaiset ja itse keisari Nikolai I miinojensa hyödyllisyydestä. Kolmentuhannen hopearuplan palkkion saanut Nobel oli laajentanut miinoja kehittelevää koepajaansa, ja 1842 hän päätti kutsua perheensä Pietariin. Tähän aikaan Pietari oli yksi maailman metropoleista niin tieteen kuin myös kulttuurin näkökannalta.

Ja valokuvan historian kautta:

Turkuun dagerrotypia saapui vuonna 1842, kun Turun piirilääkäri Henrik Cajander otti täällä Suomen ensimmäisen valokuvan 3.11., kohteena Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut Nobelin talo, taustallaan Turun tuomiokirkko. Paikalta löytyy nykyisin asiaan liittyvä muistolaatta.




Ensimmäinen Suomessa kuvattu dagerrotyyppi. Kuvassa niin sanottu Nobelin talo, jonka takaa näkyy Turun tuomiokirkon torni. Kuvan otti Henrik Cajander 3.11.1842.


Cajanderin tallennuksista säilyneet ovat myös omakuva ja Vartiovuoren tähtitorni 1844. Mutta hävitetty on sen sijaan häpeällisesti katukuvasta tuo Suomen ensimmäisen valokuvan kohde, kaksikerroksinen upea empirerakennus, Nobelin talo. Ruudinkeksijä Alfredin isä Immanuel Nobel oli insinööri, arkkitehti ja keksijä. Hän asui Turussa vuosina 1837-38 ja rakennutti tänne nimeänsä kantavan talon, joka hajotettiin turhana uudistusten tieltä 1961.

Ja Birger-jaarlia voi muistella vaikkapa näin;

Tyhjä hauta

Edelliskesäisellä Tukholman-kiertueellani poikkesin Kungsholmenilla sijaitsevalla Tukholman kaupungintalolla katsomassa Birger-jaarlin komeaa kullattua sarkofagia, mutta arkku oli tyhjä. Tukholman kaupungin vuonna 1252 (Turku 1229) perustaneen miehen maallisia jäännöksiä ei koskaan saatu siirrettyä Varnhemin luostarista pääkaupunkiin. Birger Maununpoika kuoli 21-10-1266 ja haudattiin tahtonsa mukaisesti Varnhemin luostariin.

Birger-jaarli teki ruotsalaisen Eerikinkronikan mukaan Suomeen laajan sotaretken (ns. toinen ristiretki), jonka seurauksena ainakin Häme liitettiin Ruotsin valtakuntaan. Retki on ajoitettu joko vuoteen 1239 tai 1249. Saksalaisen Lyypekin kronikan mukaan Birger alisti Suomen Ruotsin herruuteen.


Birgerin poika Valdemar valittiin alaikäisenä Ruotsin kuninkaaksi 1250, mutta todellinen valta oli isällä. Birger-jaarli teki Eerikinkronikan mukaan 1249 Suomeen ns. toisen ristiretken, jolloin Varsinais-Suomi ja Häme liitettiin Ruotsiin. Valdemarin jälkeen Ruotsin kuninkaaksi nousi 1275 Birgerin toinen poika Maunu Ladonlukko, yksi omista historiasuosikeistani.




Birger-jaarlin vaakuna.


Birgerillä oli myös kolmas poika, Bengt Birgerinpoika, jonka veljensä kuningas Maunu Ladonlukko nimitti 1284 ensimmäiseksi Suomen herttuaksi Turkuun. Herttua Pentti valittiin kuitenkin jo vuonna 1286 Linköpingin piispaksi. Sikäläinen piispa Kol (k.1196) oli toiminut jo aiemmin Suomen jaarlina Dux Finlandiae.

Herttua Pentti Birgerinpojan alaisuudessa ja kustannuksella pistettiin aluille sotilaallisen tukikohdan, Turun linnaleirin rakennustyöt Aniniemen saarella Aurajoen suistossa. Suomi sai herttuan lisäksi myös oman käskynhaltijansa, kun Kaarle Kustaanpoika asettui nimikkeellä Prefectus Finlandiae asumaan linnakastellin ainoaan kivirakennukseen.

1280-1310 Käskynhaltijan (prefectus Finlandiae) nimittäminen v. 1280 merkitsi käännettä Suomen historiassa, sillä se vakiinnutti Suomen aseman Ruotsin valtiokoneistossa. Ensimmäiseksi käskynhaltijaksi nimitettiin Kaarle Kustaanpoika. Turun linnan perustaminen on yhdistetty juuri tähän ajankohtaan, 1280-luvulle. Rakennustyöt aloitettiin kallioiselle saarelle Aurajoen suulla. Tuloksena oli suorakaiteen muotoinen (59 x 38 m) leirilinna. Muurin harjaa kielsi ampumakäytävä. Itä- ja länsipäädyssä olivat porttitornit ja molempien sivumuurien keskellä portit. Luoteisnurkkauksessa oli linnanpäällikön asunrakennus, koillisnurkkauksessa kaksikerroksinen varastorakennus. (Knut Draken tutkimuksien mukaan rakennus on ollut linnan ensimmäinen kirkko ja itätorni on rakennettu myöhäisemmässä vaiheessa.) Muuri rakennettiin säännöllisen muotoisesta harmaakivistä. Ovi- ja ikkuna-aukoissa oli kolmikaaret. Lähimmät esikuvat leirilinnalle löytyvät Gotlannista, joista kenties rakentajatkin tulivat. Historian havinaa Turussa 21-10-10 Simo Tuomola

Vallankaappaus

Enpäs tiedä miten se lopulta on ollut mahdollista, mutta näyttää siltä, että puolueiden tekemä vallankaappaus Suomessa on todellinen vähemmistön voimannäyte. Suomen väkiluku on sentään 5 372 455 ja jos tuosta puolueiden jäsenmäärät ynnää niin joku 300000 hengen joukkue pitää sitten jöötä maassa, hmm onkos se sitä kuuluisaa demokratiaa vai.

Tämän tuoreempaa en nyt tähän hätään löytänyt, mutta suuruusluokat tämäkin kertoo:

Puolueiden jäsenmäärät 2008

Aamulehti kirjoitti puolueiden jäsenmääristä ja niiden muutoksista 22.2.2008. Laitoin jäsenmäärät oheen ja vertasin niitä edelliseen Aamulehden kyselyyn. Ohessa nykyinen puolueen ilmoitus, edellinen ilmoitus ja muutos.

En usko, että Sdp olisi saanut vuodessa yli 5800 uutta maksavaa jäsentä. Edellisenä vuonna puolue ilmoitti maksavien jäsenten lukumääräksi 21732 ihmistä. Kokoomus ei tälläkään kertaa antanut tarkkaa lukua, edellisen kerran maksavien lukumääräksi ilmoitettiin 32561 ihmistä. Tosin tuttavani tiesi kertoa, että Sdp:n keskustelupalstalla jäsenrekisteriin pääsyn omaava henkilö olisi ilmoittanut helmikuussa maksavien lukumääräksi hieman yli 29000 jäsentä ja vapaajäseniksi yli 21000. Keskusta on jäsenmäärältään suurin puolue, mutta todellisuudessa heillä tuskin on maksavia jäseniä kolmasosaakaan tuosta heidän ilmoittamasta luvustaan.

Keskusta: 176088 (191657) -15589
Sdp: 51360 (45533) +5827
Kokoomus: 40000 (40000)
Ruotsalainen kansanpuolue: 32016 (32949) -933
Kristillisdemokraatit: 12079 (13100) -1021
Vasemmistoliitto: 9602 (10000) -398
Vihreä liitto: 3090 (2701) +381  

Niceman

Tällä päivämäärällä 19-10 eräskin formulakuski vanhenee taas vuoden, katsotaanpas siis mitä aiheesta pari vuotta sitten kirjailin liveblogina;

1981 – Heikki Kovalainen, suomalainen kilpa-ajaja ja Formula 1 -kuljettaja.





Kovalainen johtaa kisaa tallikaverinsa Lewis Hamiltonin edellä.

Niceman

Synttärisankari Kovalainen siellä juuri nousi hetkeksi aikaa kärkeen, iloitsee formulaselostaja Suomussalmen suuren pojan menoa Shanghain osakilvassa Kiinassa. Tänään 19-10-08 27 v. täyttävä Heikki tunnetaan myös lempinimellä Niceman, kun Iceman on suotu Kimille.

Johtopaikalta varikkopysähdyksen vuoksi putoaa kahdeksanneksi ....

Mutta kuka olikaan se ensimmäinen suomalainen formulakuljettaja ja vielä Turusta. Mies ajoi kaikkiaan 6 kilpailua, joista ensimmäinen oli Belgian GP vuonna 1974. Siis Leo Kinnunen, entäs sitten se toinen, ei niin helppo sekään. Mies ajoi 2 kilpaa vuonna 1977. Siis Mikko Kozarowitzky.

Leo ”Leksa” Kinnunen (s. 5. elokuuta 1943 Tampere) on suomalainen entinen kilpa-ajaja. Hänestä tuli vuonna 1974 ensimmäinen suomalainen Formula 1 -kuljettaja.

Michael ”Mikko” Kozarowitzky (s. 17. toukokuuta 1948 Helsinki) on 1970-luvulla Formula 1 -läpimurtoa yrittänyt suomalainen autourheilija.


Muut ovatkin sitten jo helpompia; Kovalainen, Keke 1 MM, Kimi 1 MM, Mika Häkkinen 2 MM, Mika Salo, JJ Lehto. Siinäkös ne oli, ja lisänä vielä se yksi suomensaksalainen puolikas.

Heikki Kovalainen viidentenä ... Hamilton, Räikkönen, Massa ...

Heikiltä on rengas mennyt rikki ... oikea eturengas on tyhjä ja sieltä pitää nyt nilkuttaa varikolle ...

Heikki on nyt pudonnut sijalle 11, mutta pakko on taistella edes merkkimestaruuden pisteistä ...

Räikkönen tulee antamaan tietä Massalle .... Näin MM-taistelu pidetään yllä vielä Brasiliassa Massan kotiradalla ...

Ja Massa menee ohitse, näin kaunista se on ... erityisen nöyryyttävää Kimi Räikköselle ...

Täältä tulee Heikki Kovalainen jälleen varikolle ja kurvaa sisään, hän keskeyttää. Heikki joutuu käyttämään tätä samaa moottoria kahden viikon kuluttua vielä Brasilian Sao Paolossa ...

Heikki oli kilpailussa 15. paikalla ...

Hamilton, Massa, Räikkönen. Hamilton johtaa Massaa nyt 7 pistettä MM-kilvassa ja hänelle riittää Brasiliassa 5. sija, vaikka Massa siellä voittaisikin.


Livebloggailua siis
Turussa 19-10-08
Simo Tuomola

Tapaus 0174

Tällä päivämäärällä 18-10 tulee kuluneeksi tasavuosia Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin kuolemasta Vietnamissa;

1965 – Lauri Törni, suomalainen ammattisotilas ja Mannerheim-ristin ritari (katosi Vietnamissa).

Lauri Allan Törni (28. toukokuuta 1919 Viipuri – 18. lokakuuta 1965 Kham Ducin alue, Laos) lempinimeltään Lasse oli Mannerheim-ristin ritari, joka palveli Suomen armeijassa kapteenina, natsi-Saksan Ase-SS-joukoissa 1941 Untersturmführerinä ja vuonna 1945 Hauptsturmführerinä (kapteeni). Yhdysvaltojen armeijassa Törni palveli kapteenina ja ylennettiin kuoleman jälkeen majuriksi. Näin Törni tuli elämänsä aikana saavuttaneeksi taistelukentillä kolmen eri maan armeijassa kapteenin arvon.

Törni palasi Suomeen kesällä 1945. Punainen Valpo pidätti Törnin Turussa, mutta hän karkasi kuljetuksen aikana. Viimein Valpo pidätti hänet Helsingissä maaliskuussa 1946. Törni asetettiin turvasäilöön ja myöhemmin syytteeseen. Törni todettiin syylliseksi maanpetokseen ja laittomaan rajan ylitykseen. Hänet tuomittiin kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen, sekä menettämään kansalaisluottamuksensa neljäksi vuodeksi. Vuoden 1947 heinäkuussa Törni pääsi pakenemaan Turun lääninvankilasta, mutta joutui värikkään pakomatkan jälkeen kiinni Oulussa ollessaan matkalla Ruotsiin.

Törni vapautui jo 1948 koeajalle, jota olisi kestänyt vuoteen 1953 ellei presidentti Paasikivi olisi armahtanut häntä 23. joulukuuta 1948.

Tapaus 0174

Kun tuossa aamukävelyllä Kakolanmäellä jäin mietiskelemään, että ketäs kaikkia nämä Turun entisen läänin- ja tutkintavankilan punamuurit oikein ovatkaan sisällään pitäneet, muistui mieleeni mm. Mannerheim-ristin ritari Lauri Allan Törni ja Matti Nykänen, jolla itse asiassa oli ihan oma asuntonsa linnan muurien ulkopuolella sen punaisessa pihamökissä.

Heistä Törni on tänään ajankohtainen, kun 18-10 tulee kuluneeksi tasavuosia miehen katoamisesta Vietnamin viidakoihin 1965. Törni oli suomalainen ammattisotilas, jonka värikäs historia olisi aina yhden kunnon henkilöelokuvan väärti. Miehen tie vei syntymä-Viipurista aikoinaan sotaan ja ritariksi, pidätetyksi, karkuriksi ja lopulta USA:n kansalaiseksi Larry A.Thorn.

Kun aikoinani pänttäsin päähäni Mannerheim-ristin ritareita, muistin että Lagus oli 1. ja Mannerheim 18. sekä Törni 144. ja puolet 72. siitä Olavi Eelis Alakulppi, joka oli myös urheilumiehiä. Hän oli mukana Suomen 4X10 km viestinhiihdon MM-kultajoukkueessa Zakopanessa ja 1950 mies edusti puolestaan hiihdon MM:ssä Lake Placidyssa Yhdysvaltoja.

Olavi Eelis Alakulppi (17. heinäkuuta 1915 Rovaniemen maalaiskunta – 19. elokuuta 1990) oli suomalainen maastohiihtäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Molempien miesten tie vei asekätkentäsyytteiden myötä Yhdysvaltoihin ja siellä lopulta myös samalle Arlingtonin sotilashautausmaalle Washington D.C:ssä. Törnin asekätkentä oli miehen omia juttuja ja piti sisällään mm. Mauno Koiviston Degtjarev-pikakivääriin piilottamisen. Maanpetoksesta punainen Valpo miehen Turussa pidätti, hän karkasi kerran ja pidätettiin uudelleen Helsingissä, karkasi myös Turun lääninvankilasta heinäkuussa 1947 ja otettiin kiinni sittemmin Oulussa Ruotsiin pyrkiessään.

Matkasi aikoinaan Venezuelaan ja Yhdysvaltoihin, jossa Larry A.Thornina nousi Vihreiden barettien sankariksi ja putosi Vietnamin sodan pyörteissä helikoptereineen Laosin rajalla 18-10-1965. Vuonna 2003 ruumiin jäännökset paikallistettiin ja tunnistettiin ja Tapaus 0174 julistettiin ratkaistuksi. Mies haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Arlingtoniin 26.6.2003 (alue 60, kivi 8136).



Törnin hautakivi Arlingtonin hautausmaalla.


The Green Berets, Vihreät baretit oli myös vuonna 1968 Robin Mooren kirjasta valmistettu tunteikas sotaleffa, jossa John Wayne esitti eversti Mike Kirbyä, jonka esikuvana Thorn oli toiminut.


Kunnian poluilla
Turussa 18-10-10
Simo Tuomola

Fysiikan isä

Tällä päivämäärällä 16-10

tulee kuluneeksi tasavuosia mm. siitä, kun Gustav Gabriel Hällström nimitettiin Turun Akatemian rehtoriksi.

Gustaf Gabriel Hällström (1775-1844) oli suomalainen luonnontieteilijä, yliopistomies ja pappi. Hän syntyi 25.11.1775 Ilmajoella ja kuoli 2.6.1844 Helsingissä.

Hän tutki ja opetti matematiikkaa, meteorologiaa ja fysiikkaa, ja toimi fysiikan professorina Turun akatemiassa ja yliopiston muutettua Helsinkiin Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa 43 vuoden ajan, 1801 – 1844. Hällström toimi Turun akatemian rehtorina useaan eri otteeseen.

Häntä voidaan hyvällä syyllä sanoa Suomen fysiikan isäksi ja myös hänen isoveljensä on piirtynyt maamme historiaan:

Jan Strangin esitelmä C. P. Hällströmistä toi esiin suvun lahjakkuuden. Carl Petter Hällströmin laatima Suomen kartta vuodelta 1799 on ensimmäinen kartta jossa Suomella on nykyinen muoto. Voidaan sanoa, että C. P. Hällström on Suomen kartan isä, kun taas nuorempi veljensä Gustaf Gabriel Hällström on Suomen fysiikan isä.

Hällström edisti myös tähtitieteen tutkimusta, ja luonnosteli ensimmäisen tähtitornin piiirrokset. Turun palon aikaan hänen komea mansardikattoinen talonsa tuomiokirkon kupeessa oli se ensimmäinen talo, joka syttyi yöllä tuleen jokirannan itäpuolella. Aurajoenhan uskottiin toimivan palomuurina ja esteenä palon etenemiselle, mutta toisin kävi. Korkealla Vartiovuorenmäellä sijainnut Turun observatorio oli yksi niistä harvoista kaupungin arvorakennuksista, joka säästyi tuholta.



Tukholman 1753 valmistunut observatorio Kuninkaallisen tiedeakatemian 1760- ja 1770-luvuilla käytössä olleen paperin vinjetissä. Se oli Hällströmillä mallina hänen piirtäessään ensimmäiset luonnokset Turkuun tulevasta observariosta, jonka lopulliset suunnitelmat olivat ensin Charles Bassin, lopulta Carl Engelin käsialaa.

Lokakuussa 1815 erotettiin Turun Vartiovuorenmäen laelta tontti observatoriota varten. lntendentinkonttorin päällikkö Charles Bassi (1772-1840) laati piirustukset Hällströmin ohjelman mukaan.



Carl Ludwig Engelin (1778-1840) suunnitelma Turun akatemian observatorioksi vuodelta 1816. Bassin ja Engelin suunnitelmien pohjana oli Hällströmin määrätietoinen rakennuksen tila- ja toimintaohjelma. Pohjapiirroksen numerot viittaavat kivipylväiden varaan pystytettyihin instrumentteihin; 7 ja 8: meridiaaniympyrä ja ohikulkukone, 9: heilurikello ja 10: repetitioympyrä.


Vartiovuoren tähtitorni on Turun keskustassa Vartiovuorenmäellä sijaitseva tähtitorni. Tähtitorni valmistui vuonna 1819 ja sen suunnitteli arkkitehti C. L. Engel.

Gustav Gabriel Hällström (1775-1844) toimi Yliopiston fysiikan professorina vuosina 1801-1844. Hällström vakiinnutti tähtitieteen itsenäiseksi oppiaineeksi Yliopistoon hankkimalla sitkeällä toiminnallaan observatorion, observaattorin ja sittemmin professorin viran, sekä ajanmukaisen instrumenttikokoelman. Hän kasvatti alalle pätevän tutkijan Walbeckin ja hankki tämän kuoltua Suomeen etevän nuoren tähtitieteilijän Argelanderin. Hällströmin tarmoa ja kykyjä käytettiin usein Yliopiston hankkeiden edistämiseksi. Hänen jälkeläisensä aateloitiin isänsä ansioiden tähden. (C.P. Mazerin maalaus vuodelta 1837, Helsingin yliopisto).




Gustaf Hällströmin muotokuva.

Tiedemiehenä hän tutki veden epätavallista lämpölaajenemista ja osoitti veden
saavuttavan suurimman tiheytensä +4,108 asteen lämpötilassa. Hän tutki
myös haihtumisen osuutta hallan synnyssä.

Veden lämpölaajeneminen on erikoista, koska tilavuuden kuvaaja lämpötilan funktiona muistuttaa välillä 0 - 100°C ylöspäin aukenevaa paraabelia, jonka huippu on kohdassa +4°C. Lämpötilassa 0°C veden jähmettyessä kiinteäksi jääksi tapahtuu olomuodon muutos, jolloin tilavuus kasvaa kerralla noin 9 %. Tämän jälkeen lämpötilan laskiessa jään lämpölaajeneminen on lineaarista eli jään tilavuus pienenee lämpötilan laskiessa.

Edellä mainittu ilmiö johtuu vesimolekyylien välisistä vetysilloista. Lämpötilassa välillä 0 - 4°C lämpöliike pilkkoo molekyyliryhmiä, joiden seurauksena vesimolekyylit pääsevät yhä lähemmäksi toisiaan, jolloin tiheys kasvaa ja tilavuus pienenee. Lämpötilan kohotessa yli +4°C:sta, lämpöliike on jo niin voimakasta, että molekyylien välimatkan alkavat kasvaa ja veden tiheys pienenee tilavuuden kasvaessa. Jäätyessään vesimolekyylien lämpöliike on niin hidasta, että molekyylit asettuvat vetysiltojen välityksellä kauniiksi kuusikulmaisiksi renkaiksi, jotka muodostavat harvan verkkomaisen rakenteen. Tämä verkko lyhistyy kasaan jään sulaessa.



Yliop. fysiikan dos. 96-01, kirj.aman. 99-01, fysiikan vt. prof. 99-01, prof. 01-44,
yliop. rehtori 06-07, 13-14, 15, 27-28, 29-32, varareht. 28-29, 32-33, Austr. osak.
inspehtori 02-13, Pohj. osak. 11-44. Fil. tk:n promoottori 15. Yliop. vt. rahastontarkastaja
33-39. – Maarian khra (preb.) 04-44. Turun tuomiokapit. apuj. 04-19, Kirkkokäsikirjakomit.
j. 17, yliop. statuuttikomit. 21, muuttokomit. 27, Helsingin ja Turun liikenneyhteyskomit. 41.

Aina sataa

Tänään 16-10 tulee kuluneeksi tasavuosia myös siitä, kun irkkukirjailija Oscar Wilde syntyi Dublinissa 1854. Jee, Dublin tuo vanha viikinkien vuonna 840 perustama James Joycen kaupunki ja Wilde, satojen sitaattien mestari tyyliin; työ on juopottelevien yhteiskuntaluokkien kirous ja olen tehnyt taiteesta filosofian ja filosofiasta taiteen.




Oscar Wilde 1882.


Päivä on siis myös filosofien päivä, kuinkas muutenkaan. Tulee kuluneeksi tasavuosia ranskalaisen filosofin ja runoilijan Gaston Bachelardin kuolemasta 1962 ja tasavuosia ranskalaisen marxistin, kommunistin, filosofin ja antihumanisti Louis Althusserin syntymästä 1918.

Bachelard esitteli tieteenfilosofiaan käsitteet epistemologinen eli tietoteoreettinen este ja halkeama eli käsitteli ideologian ja tieteen välistä katkosta. Hänellä oli keskeinen vaikutus juuri Althusserin näkemyksiin ja nietzscheläisen älykön Michel Foucaultin vaikutukseen historiantutkimuksessa ja tieteenhistoriassa.

Tieteenfilosofia tutkii sitä, mitä voimme tietää ja miten. Althusser näki, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa. Yhteiskunnan rakenteet määräävät tapahtumia ja ideologia valtaa ihmiset alleen. Porvaritkin ovat tässä leikissä ideologiansa orjia, kuten ajan talousmyllerrys on osoittanut.

Errare humanum est, väitetään, mutta antihumanistina Althusser voisi sanoa; Humanum errare est.


Aina sataa, paitsi eilen ja huomenna
Turussa 16-10-2010
Simo Tuomola

Taikauskon peto

Tällä päivämäärällä 15-10

1582 – Paavi Gregorius XIII otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin. Italiassa, Puolassa, Portugalissa ja Espanjassa vuoden 1582 4. lokakuuta seurasi suoraan 15. lokakuuta eli kalenterissa siirryttiin yli 10 päivää eteenpäin. Muut maat ottivat uuden kalenterin käyttöön myöhemmin.

Paavi Gregorius XIII, syntymänimeltään Ugo Buoncompagni, oli paavina 13. toukokuuta 1572 – 10. huhtikuuta 1585). Hän pyrki valloittamaan takaisin katoliselle kirkolle ne alueet, jotka uskonpuhdistus oli siltä vienyt. Hän oli katolisen vastauskonpuhdistuksen huomattavimpia paaveja ja jesuiittojen suosija. Hänen määräyksestään vuonna 1582 otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.


Tämänkin paavin toimet koettiin myös täällä pohjan perillä ja etenkin Turussa:

Punainen kirja

Tänään 10-4 tulee kuluneeksi tasavuosia paavi Gregorius XIII kuolemasta 1585. Hän lähetti aikoinaan jesuiittaisä Antonio Possevinon Tukholmaan ja Turkuun tutkimaan mahdollisuuksia vastauskonpuhdistuksen merkeissä maan käännyttämiseen takaisin katolilaisuuteen.


Paavi Gregorius XIII, syntymänimeltään Ugo Buoncompagni, oli paavina 13. toukokuuta 1572 – 10. huhtikuuta 1585).


Etenkin Turussa oltiin valmiita hylkäämään luterilaisuus ja siihen antoi pontta myös Juhana III vuonna 1576 laatima "Katolisen ja oikeauskoisen kirkon mukainen Ruotsin kirkon liturgia", joka tunnetaan nimellä Punainen kirja. Kustaa Vaasan pojista Erik ja Kaarle olivat puolestaan kalvinisteja.

Juhana oli Turussa suuressa suosiossa; jouluksi 1562 hän toi Turun linnaan Suomen herttuattaren, puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican, joka oli harras katolilainen. Hänelle pystytettiin linnaan oma katolinen alttarinsa, mutta niin tiukka vaimo ei ollut, etteikö hän olisi nauttinut ehtoollisella myös viiniä.

Juhana halusi jälleen antaa arvoa piispanviralle ja kirkollisille seremonioille ja jumalanpalvelus tuli toimittaa uuden liturgian Nova ordonantion mukaisesti. Esim. vuonna 1580 Juhana III kielsi vouteja maksamasta papinmaksuja niille, jotka eivät noudata hänen Punaisen kirjansa liturgiaa. Ahvenanmaan Finströmin pappi Abraham Angermannus vangittiin Turun linnaan 30 viikoksi hänen uhmattuaan kuninkaan liturgiaa.

Vastarinta Ruotsin luterilaisessa papistossa oli kova ja Juhanan kuoleman jälkeen Upsalan kokous totesi 1593 liturgian taikauskoiseksi, paavin messun kaltaiseksi ja pahennusta herättäväksi sekä portiksi Superstitionille, taikauskon pedolle, joka houkuttelee kristittyjä paavin kauheaan eksytykseen. Vastapainona pedolle olisi tarpeen Profanitas.

Juhana halusi johdattaa Ruotsin kirkon kohti sellaista suvaitsevaista katolilaisuutta, jota Katariina edusti, mutta Roomankaan kanssa ei voinut neuvotella, sitä piti vain totella. Turussa Katariinan perintö oli muuta maata tiukemmassa. Täällä oli vannottu uskollisuutta Juhanalle ja vallanperijä Sigismundille 19.4.1582 ja siitä valasta pidettiin myös kiinni katkeraan loppuun saakka.

Valtakunnanmarsalkka Klaus Fleming piti Turun linnaa käskyvallassaan Kaarle-herttuan harmiksi ja kun Kaarle valtaa Juhana III kuollessa Suomen 1592, Fleming pysyy kuninkaaksi nousevan Juhanan ja Katariinan pojan Sigismundin takana. Aateliset tunnustavat Turussa Flemingin johdolla Sigismundin kuninkaaksi ja Fleming varustaa 27 laivan laivaston Turusta noutamaan kuningasta Puolasta, amiraalilaivana Suomen Leijona.


Sigismund (puol. Zygmunt III Waza, liett. Zigmantas Vaza, ruots. Sigismund, 20. kesäkuuta 1566 – 30. huhtikuuta 1632) oli Ruotsin kuningas vuosina 1593–1599 ja Puolan kuningas vuosina 1587–1632.


Kaarle-herttua yllytti suomalaisia talonpoikia kapinaan Jaakko Ilkan johdolla, mutta Nuijasota kukistettiin verisesti. Sigismund yritti paluuta 1598 Tukholmaan, mutta vetäytyi lopulta takaisin Puolaan ja pantiin kesällä 1599 viralta Kaarle-herttuan noustessa kuninkaaksi nimellä Kaarle IX. Turusta oli Suomen käskynhaltijaksi nousseen Arvid Eerikinpoika Stålarmin käskystä Aksel Kurjen johdolla lähetetty Sigismundin tueksi 14 laivaa, 50 kuljetusalusta ja 3000 miestä.

Rautamarski Klaus Fleming oli kuollut paluumatkallaan Turkuun jo 13.4.1597 valmistautuessaan taisteluun Kaarle-herttuaa vastaan:

Nuijasodan päättyi Flemingin hyväksi, mutta kauaa hän ei ehtinyt tästä nauttia. Klaus Fleming kuoli tarinan mukaan matkalla Viipurista Turkuun, Pohjan pitäjässä, Kuninkaantien varrella. Noin kilometri pitäjän keskiaikaiselta kivikirkolta Perniön suuntaan on iso siirtolohkare, jota paikkakunnalla kutsutaan Flemingin kiveksi. Kiven äärellä marski sai sairaskohtauksen, josta Flemingiä Perniön kuninkaankartanossa odottanut leski Ebba Stenbock kirjoitti sisarelleen Katarinalle seuraavasti;

"Kun hän siten matkasi, hän kävi hyvin heikoksi eikä pystynyt kulkemaan kuin kuuden peninkulman päähän kuninkaankartanosta, siellä hän kävi niin heikoksi, ettei kukaan rohjennut sallia häntä kuljetettavan kauemmaksi. Hänen parturinsa Marcus luki hänelle joistakin mukana olleista kirjoista, minkä jälkeen hän niin lohdullisesti antoi henkensä."

Aikalaiset kertoivat kuoleman kohdanneen Flemingin joko Pohjan pappilassa tai Clemet Erikssonin talossa kirkolla. Edelleen lesken kertomuksen mukaan vainaja tuotiin kehnolla rekikelillä Turun linnaan ja asetettiin linnankirkkoon.

Albert Edelfeldt ikuisti kuuluisaan tauluunsa kohtauksen, jossa Kaarle herttua herjasi kuolleen marskin ruumista. Eräiden tutkijoiden mukaan on hyvin epätodennäköistä, että tätä olisi koskaan tapahtunutkaan. Kaarle herttua ei tuohon aikaan luultavasti edes oleskellut Turussa.
Viimeisen leposijansa mahtava Klaus Fleming sai Paraisten kirkosta. Hän omistuksiinsa kuului mm. pitäjässä sijaitseva Kuitian kartano.



Kaarle Herttua:
"Jos olisit nyt ollut hengissä, ei pääsi olis ollut kovin tukevasti paikoillaan".

Ebba Stenbock:
"Jos miesvainajani olis elänyt, ei teidän ruhtinaallinen korkeutenne koskaan olisi
päässyt tänne asti".

Valtaan noustuaan Kaarle IX kostaa Turun niskuroinnin verisesti: 10.11.1599 Turun suurtorilla mestataan seitsemän aatelista ja seitsemän alempaan sotapäällystöön kuulunutta. Mestatuiksi aatelisista tulevat marskin ja Ebba Stenbockin poika Juhana Fleming, Sten Fincke, Hartikka Henrikinpoika, Niilo Iivarinpoika Särkilahti, Krister Matinpoika Björnram, Mikael Paavalinpoika Munck sekä Olavi Klaunpoika. Flemingin päätä ei pistetä seipään nokkaan muille varoitukseksi kapinoinnista.


Profanitas
Turussa 15-10-2010
Simo Tuomola