Tähdet tähdet

Tänään 25-11 viettävät turkulaisista synttäreitään Mauno Koiviston 1923 lisäksi mm. Petteri Nummelin 1972, Gustaf Lithou 1692 ja Gustav Hällström 1775. Heistä runoilija Lithou syntyi Limingalla, opiskeli Turussa ja tunnetaan taitavana latinistina myös Ruotsin puolella. Petterin kyvyt jääkiekkoilijana ja Manun pressana tunnetaan nekin laajemmin, samoin turkulaisen fyysikon ja luonnontutkijan Gustaf Gabriel Hällströmin ansiot.

Kun kuningas Kustaa III vieraili Turussa Hällströmin synnyinvuonna 1775, esiteltiin hänelle ajatus observatorion perustamisesta Turkuun, mutta sellainen valmistui Vartiovuoren mäelle vasta syksyllä 1819. Valta oli vaihtunut 1809 ja kun keisari Aleksanteri I vieraili Turussa elokuussa 1812 hänelle esitettiin uudelleen ajatus Turun observatoriosta.

Hällström opetti matematiikkaa, meteorologiaa ja fysiikkaa Turun akatemiassa ja hän edisti myös tähtitieteen tutkimusta maassamme. Hän myös luonnosteli ensimmäisen tähtitornin piirustukset, jotka hän sittemmin esitteli asiaan vihkiytyneelle keisarin suosikille, arkkitehti Carl Ludvig Engelille.

Tieteen ja jumaluuden rajamailla liikuttiin kun Hällströmin oppilas, tähtitornin ensimmäinen observaattori Henrik Johan Walbeck ampui itsensä sekopäissään tähtitornissa 1822 ja kohtalon kaikuja oli siinäkin, että juuri Hällströmin monikerroksinen mansarditalo syttyi ensimmäisenä rakennuksena kirkkokorttelissa, kun Turun palo 1827 levisi yli pelastukseksi täystuholta uskotun Aurajoen.


Ananke voimissaan
Turussa 25-11-2008
Simo Tuomola

PARKU TULEE

PARKU TULEE lukee tämän päivän kohdalla monen turkulaisen Facebookissa muistutuksena siitä, ettei kaikki ole hyvin suunnattaessa kohden Turun kulttuuripääkaupunkivuotta 2011.

Tunnus 20/11 on kuin pedon luku 666, kun katsoo mitä ihmettä Turku palaa -juhlavuoden virallinen taho, Turun kaupungin oma 2011-paskasäätiö oikein puuhailee asian eteen miljoonabudjetteineen. Monen mielestä vain jotain eliittijuttuja ja katkeruus on sitä suurempi, kun tiedetään miten huonosti Turku on kulttuurisaran asiansa ruohonjuuritasolla hoitanut. Liian usein otsikoissa paukkuvat kulttuurivihamielisyyteen viittaavat teot, eikä vika ole otsikoissa, vaan teoissa ja tekemättä jättämisissä.

Mitäpä säätiö on tähän mennessä tehnyt, kuin jakanut projektirahaa kaupungin omille laitoksille ja säätiön hallintoa lähellä oleville piireille, sekä matkaillut maailmalla juhlistamassa toimintaansa. Paskasäätiöltä ei ole lupa odottaa mitään. Jos haluaa, niin itse on tehtävä.

Joukkoliikkeissä ei aina ole syytä olla mukana, mutta nyt on, kunhan vaan katsot kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat. Turun lippua on aina syytä suojella sen uhkaajilta ja väärinkäyttäjiltä. Mutta pian on itkut itketty ja tulee oman näytön paikka.


Abo - Suomen metropoli
Turussa 20-11-2008
Simo Tuomola

Piirakkataivas

Tiedoksi vaan kaikille piirakka-addikteille; piirakkaa saa taivaassa kylliksi, jos meinaan sattuu täällä maan päällä paitsi jäämään.

Saarnaajien melodia-arkusta aarteensa poiminut amerikkalainen banjotrubaduuri Joe Hill oli myös iloinen sosialisti, ay-aktivisti ja vastarinnan marttyyri, lauluinaan mm. Pie in the Sky ja Rebel Girl. Hän teki tunnetuksi käsitteen "piirakka taivaassa", kun saarnaajat halusivat palkita työväenluokan maanpäällisen aherruksen vasta pilvien tuollapuolla.

Mies pääsi itse piirakkataivaaseen, kun tuli epämääräisissä olosuhteissa teloitetuksi murhasta syytettynä Utahissa 19-11-1915. Syntyisin mies oli Ruotsista, josta Joel Emmanuel Hägglund muutti 1902 Yhdysvaltoihin vaihtaen nimensä ensin Joseph Hillströmiksi ja sitten Joe Hilliksi.

Bo Widerberg ohjasi miehestä elokuvan vuonna 1971 ja tuona vuonna valmistui myös Giuliano Montaldin elokuva Julma kierre, joka kertoi vastaavaan tapaan sähkötuoliin joutuneen italialaisen poliittisen kaksikon Sacco ja Vanzettin marttyyrikohtalosta. Here's to You kajautti tuolloin balladinsa ilmoille Joan Baez, joka on muistanut myös folkmusiikin legendaa: I thought I saw Joe Hill last night as alive as you and me ...


Täällä maan päällä
Turussa 19-11-2008
Simo Tuomola

Univalve

Pitkät ajat menin varhain nukkumaan. Niin se univalve alkaa. Ja taas vetää sanattomaksi. Tänään tulee tasavuosia teossarjan tekijän kuolemasta 18-11-1922. Ranskalainen modernisti V-L-G-E-M Proust pakotti aikoinaan minutkin mahdottoman tehtävän ääreen, kahlaamaan läpi hänen 7-osaisen suurromaaninsa Kadonnutta aikaa etsimässä.

V Valentin L Louis G Georges E Eugène M Marcel Proust vei minut matkalle Guermantesin tielle, oppaana paroni de Charlus, ja se tie vei Sodomaan ja Gomorraan. Teossarjan suomennos aloitettiin 1968 ja valmista taisi tulla 1990. Muutama Madeleine-leivos siinä meni lukijaltakin.

Niin, taide sinänsä ei ole arvokasta, vaan se mitä se meissä ja meille tekee ...


Olen unessa useasti
Turussa 18-11-2008
Simo Tuomola

Alter Ego

Tänään 17-11 muistelen alter egoni kuolinpäivää 1592. Hän oli Turulle perin merkittävä hahmo, nosti linnan loistoonsa ja suunnitteli mm. kaupungin ympäröimistä puolustusmuurilla; tykkitornit Vartionvuorenmäelle, Kerttulinmäelle ja Ryssänmäelle.

Toinen hänen toteutumaton haaveensa Turussa oli Pyhän Hengen kirkko, jonka esikuvana oli Pyhän Jaakobin kirkko Tukholmassa. Renessanssikirkko ei koskaan valmistunut, mutta sen jäännökset ovat jäljellä Julinin tontin pohjakerroksissa.

Mies tuli Turkuun 18-vuotiaana nuorukaisena ja suuri kirjojen ystävä nimitettiin Suomen herttuaksi 1556 ja Suomen suuriruhtinaaksi 1577. Ruotsin kuninkaana 1568-1592 punaparta Juhana-herttua tunnettiin nimellä Juhana III. Miehen vihkimätön vaimo oli Kaarina Hannuntytär ja vihitty puolatar Katariina Jagellonica. Kun Jagellonica kuoli 1583, Juhana meni naimisiin Gunilla Bielken kanssa.

Sankarini on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon, samoin Jagellonica ja Bielke. Kuten myös kuninkaan isä Kustaa Vaasa kolmine puolisoineen; Katarina av Sachsen-Laudenburg, Margareta Lejonhufvud ja Katarina Stenbock. Samaan pyhättöön on haudattu myös mm. Eerik Pyhä, Carl von Linné ja Emanuel Swedenborg.



Risti kunkun kunniaksi
Turussa 17-11-2008
Simo Tuomola

Minervan pöllö

Minervan pöllö lähtee lentoon vasta hämärän laskeutuessa, sanoi aikoinaan Georg Wilhelm Friedrich Hegel, jonka kuolemasta 14-11-1831 tulee tänään kuluneeksi tasavuosia. Hän kirjasi tunnetun mietelauseensa historian kulun ymmärtämisestä vasta jälkikäteen teokseensa Oikeusfilosofian pääpiirteet 1821.

Hegel ennusti historian ja filosofian loppua. Hänestä filosofit höpöttivät vain asioista, jotka oli jo koettu ja eletty ja näki filosofit ikäänkuin menneen historian selittäjinä. Niin varmaan olikin tuolloin käytännössä ja epäilemättä nykyisinkin, mutta se nyt vaan ei ole filosofian todellinen tehtävä. Ei filosofia mihinkään kuole, vanhentunut historia niin voi uudistuessaan tehdä. Hegel puhui historian kirjoittajan roolista, ei filosofin osasta ja historiahan on nykyisin siirretty lakikirjoihin kirjattavien asioiden luokkaan. Laki sanelee mitä saat kulloinkin historiasta tuumata.

Roomalaisen mytologian viisauden jumala Minervan pöllö, viisauden symboli ja filosofian vertauskuva, saa Hegeleistä huolimatta lennellä vapaasti juuri hämärän rajamailla totuttaan etsimässä, se on edelleenkin sen jumalainen tehtävä.


Hei me lennetään
Turussa 14-11-2008
Simo Tuomola

Lusitania

Tuo vanha käärmepalvonnan maa Ophiussa, joka sittemmin Rooman valtakunnan osasena tunnettiin nimellä Lusitania on tänään ajankohtainen, kun prinssi Henrik Purjehtijan kuolemasta 13-11-1460 tulee kuluneeksi tasavuosia.

Olemme siis Iberian niemimaalla Portugalissa, jossa 24. kesäkuuta 1128 Alfonso Henriques julistautui Portugalin ruhtinaaksi ja sittemmin 1139 kuninkaaksi nimellä Alfonso I. Lissabonista tuli maan pääkaupunki 1255 ja Turun ja Rooman tavoin sekin on rakentunut 7 kukkulalle.

Meitä yhdistää myös maan ensimmäinen lippu, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti, joskin neliöpohjalla. Prinssi Henrik Purjehtija, joka varusti laivoja löytöretkille maailman merille, käytti vaakunaa, jossa oli dominomuunnelma sinirististä.

Maan nykyisessäkin vaakunassa on myös esillä nuo viisi sinistä kilpeä, joissa kussakin on viisi hopearahaa ja niiden ympärillä kehässä 7 kultaista linnaa. Nämä symboloivat Henriquesin käymiä viittä taistelua almohadeja vastaan, Kristuksen viittä haavaa ja 7 valloitettua kaupunkia. Kehä niiden ympärillä muistuttaa maan tutkimusmatkailijoiden saavutuksista. Mahtoivatko milloinkaan ehtiä tänne pohjan perille saakka.


Kukkuloilla kaupungit
Turussa 13-11-2008
Simo Tuomola

11.11. klo 11:11 Enten - Eller

Jotakin maailmassa taas tapahtuu 11.11. klo 11:11, ei voi olla tapahtumattakaan. Viettelijän päiväkirjani voi vahingossa avautua kohdasta In vino veritas, tai filosofisista muruista voi koota päättävän epätieteellisen jälkikirjoituksen. Enten - Eller.

Søren Aabye Kierkegaard siis kummittelee tänään päässäni, kun tanskalaisen filosofin ja eksistentialistin kuolemasta 11-11-1855 tulee kuluneeksi tasavuosia. Ihmisen suhde kristinuskoon ja jumalaan oli polttopisteessä noissa Kierkegaardin teoksissa, mutta siitä ohi, läpi ja yli kasvetaan paradoksien maailmassa myös intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofiksi, avataan tie tragedian nietzscheläiselle synnylle.

Siispä väittäisin, ettei K ollut kristillinen vaihtoehto N:lle, vaan peilikuvista on kyse kuin ateisti on kiinni uskonnossa. Tai niin kuin joku sanoi:

Nietzschen tai Dostojevskin teosten tavoin Kierkegaardin kirjoitukset ovat vaihtoehto filosofisille järjestelmille ja logiikalle. Ne eivät ole filosofian kuvitusta, vaan esteettiseltä muodoltaankin avoimia taistelukenttiä uudessa filosofisessa sodassa.


Gjentagelsen
Turussa 11-11-2008
Simo Tuomola

Le Bateau Ivre

Nyt elostelen niin paljon kuin mahdollista. Miksi? Haluan olla runoilija ja teen työtä tullakseni Näkijäksi: sitä te ette voi mitenkään ymmärtää, enkä minä osaisi oikein selittääkään. Haluan saavuttaa tuntemattoman alueen sekoittamalla kaikki aistit. Kärsimykset ovat valtavia, mutta pitää olla vahva, syntynyt runoilijaksi, ja minä olen huomannut olevani runoilija. Se ei ole millään tavalla minun syyni. On väärin sanoa: minä ajattelen: pitäisi sanoa minut ajatellaan. – Anteeksi tämä sanaleikki.

Kuulostiko Nietzscheltä, oli Rimbaudia. Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia myrskyisän runoilijalegenda Jean Nicolas Arthur Rimbaudin kuolemasta 10-11-1891. Marraskuu on julma käänteentekeville runoilijoille; eilenhän juuri vietettiin kubistisen runoilijan Guillaume Apollinairen muistopäivää 9-11-1918.

Näiden edessä vaan kerta kaikkiaan menee sanattomaksi kun pitäisi sanoa menemättömästi. Tietenkin elämä tässä on tervehdys absintin maailmasta, mutta niinhän elämä on. Kukapa nykyrunoilija ei olisi Rimbaudille kaljaa pystyssä ja kukapas ei haluaisi hypätä samaan huumehörhöiseen kanoottiin, humaltuneeseen veneeseen, sekaiseen laivaan, juopuneeseen purteen tai känniseen paattiin idolinsa kanssa.

Jim Morrison halusi olla poikahuoran inkarnaatio, eikä Leonardo di Caprio huono ollut hänkään Total Eclipse -elokuvassa, joka kertoi Rimbaudin ja Paul Marie Verlainin myrskyisästä homosuhteesta. Kausi Helvetissä, sellainenhan tämä elämä maan päällä on.


Ei se siitä
Turussa 10-11-2008
Simo Tuomola

Lumikuningas

Tänään 6-11 Ruotsalaisuuden päivänä muistelemme jälleen kuolleita: Kustaa II Aadolf kaatui 1632, Katariina Suuri kuoli 1796 ja Pjotr Tshaikovski teki itsemurhan 1893.

Pohjolan Lumikuningas oli Euroopan sotaretkistään huolimatta ahkera Suomessa kävijä, hän vieraili maassamme peräti kuudesti. Miehen löydät myös Turun linnan pelikorteista: Ruutu 13.

1633 Åke Tott toi kuninkaan ruumiin Tukholmaan, jossa hänet haudattiin kuninkaalisten hautakirkkoon Riddarholmenilla. Siellä häntä kävin tervehtimässä viime kesän Tukholmankiertueellani. Samana vuonna 1300 kirkko oli vihitty käyttöön kuin Turun tuomiokirkkokin, johon puolestaan kuninkaan luottomies, Pohjolan Lumiaura, sotamarsalkka Åke Tott on haudattu. Kuninkaan veriset vaatteet löytyvät puolestaan museoituina Kuninkaalisesta Asekammarista. Ohessa 9.12. aiempi synttäriblogini Kustaalle ja Sakari Topeliuksen kuulu versio kuninkaan kuolemasta.

Kustaa Aadolf
Tänään vietetään Kustaa II Aadolfin (1594-1632) syntymäpäivää. Kuningas vieraili useaan otteeseen Turussa, viihtyen täällä välillä pitkäänkin. Hän perusti Turun hovioikeuden 1623 ja hänen aikanaan Turku oli melkoinen sotakaupunki kun laivat rahtasivat tätä kautta sotilaita, hevosia ja sotakalustoa kuninkaan sotaretkille pitkin Eurooppaa.

Kun kuningas kaatui taistelukentälle 6.11.1632 osoittautui todeksi myös ennustusten voima, toki ilman niitäkin mies olisi aiemmin tai myöhemmin miekkaansa hukkunut. Vuonna 1601 kuollut astronomi Tyko Brahe oli kuitenkin ihan oikeasti ennustanut vuoden 1572 komeetan perusteella suuren johtajan syntymän Pohjolaan ja Ruotsi-Suomen nousun, sekä johtajan kuoleman Keski-Euroopan taistelukentällä juuri vuonna 1632.Kustaa II Aadolfin kuoleman ennusmerkkinä pidettiin myös hänen lippulaivansa Wasan uppoamista neitsytmatkallaan 1628 Tukholman edustalle.


Kuninkaan kuolema

"Sumussa ja ruudinsavussa hän (kuningas) joutui vihollisten keskelle. Kiväärinluoti murskasi hänen käsivartensa. Hän vaipui verissään satulasta maahan ja jäi luotien ja miekkain lävistämänä makaamaan hevosten jalkoihin. Yksi ainoa ystävä, eräs saksalainen nuorukainen, makasi verissään hänen vieressään. Kohta ilmaisi kuninkaan hevonen, verinen satula selässä, herransa kaatuneen.

Saatuaan tiedon kuninkaan kuolemasta sotilaat unhottivat haavansa ja väsymyksensä. Tuntuipa kuin olisi elämä kadottanut arvonsa, kun suurin, paras sankari oli kaatunut.
Kuningas Kustaa Aadolfin ruumis löydettiin vasta myöhään yöllä soihtujen valossa ruumiskasojen keskeltä ryöstettynä, alastomana, ystävien ja vihollisten polkemana, jotka olivat hänen ylitsensä ratsastaneet.

Harvoin on maallinen suuruus ollut niin kuolemassa rikkitallattuna ja kuitenkin kaikiksi ajoiksi jälkeensä jättänyt kuolemattoman, rakastetun muiston. Hänen ruotsalainen, hänen suomalainen kansansa suri häntä suurimpana sankarinaan, ystävät ja viholliset, itse Saksan keisarikin, itkivät hänen kuolemaansa."

Sakari Topelius, Maamme-kirja. 1875

Kuningas Kustaa II Aadolf kuoli Lützenin taistelussa kolmikymmenvuotisessa sodassa v. 1632.

Kuolema! Kuolema!

Eläköön Obama!

Entinen presidentti on hirtettävä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Näin kaikui tuomio Saddam Husseinille tällä päivämäärällä 5-11-2006 ja valmista tuli 30.12.2006.

Amerikassa Barak tarttuu 20.1.2009 vallan kahvaan suurin toivein, mutta kuka olikaan se USA:n historian ensimmäinen kolmannelle virkakaudelle valittu presidentti, demokraatti hänkin. Ja valinnan päivämäärä oli 5-11-1940. Franklin D.Roosevelt siis.

"Kun ihmisiä ei syödä, on niitä turha teurastaa", totesi aikoinaan Jonathan Swift. Tuo oli mottona myös suomalaisella pasifistilla Arndt Juho Pekurisella, joka teloitettiin Vienan korvessa Suomussalmen rintamalla 5-11-1941.

Hän kieltäytyi väkivallasta sen kaikissa muodoissa ja oli valmis vain siviilipalvelukseen. Kun Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki säädettiin 1931, se tunnettiin nimellä Lex Pekurinen, mutta se oli voimassa vain rauhan aikana. Talvisodan puhjettua mies pistettiin Turun lääninvankilaan ja jatkosota vei hänet etulinjaan teloitetettavaksi. Päästiinpähän kerralla eroon kiusallisesta rauhanliikkeen keulakuvasta.

Tapaus huomattiin ulkomaillakin ja vetoomuksen Pekurisen puolesta allekirjoitti 60 Britannian parlamentin jäsentä ja mm. sellaiset henkilöt kuin H.G.Wells, Albert Einstein ja Henri Barbusse.


Kuolemalla kuoleman voitti ...
Turussa 5-11-08
Simo Tuomola

Orgasmeja

Tänään 03-11 tulee kuluneeksi tasavuosia itävaltalaisen psykiatrin ja psykoanalyysin pioneereihin kuuluvan Wilhelm Reichin kuolemasta. Hän oli Freudin kaveri ja hengenheimolainen, haastava ja helposti väärintulkittu hahmo, kun mies esitteli omia näkemyksiään orgonienergiasta, orgasmiteorioista ja vegetoterapiasta.

Hän tutki lähinnä ihmisjoukkojen psykologiaa ja kirjoitti mm. kirjat Fasismin massapsykologia, Orgasmin synty ja Eetteri, Jumala ja Paholainen. Hänen harteilleen sovitettiin myös seksuaaliterapian ylipapin viittaa.

Yhtä kaikki hän oli kiinnostunut siitä mikä ihminen oikein on, miten meidät kasvatetaan pelkäämään elämää, vaikka meidän koko ruumiimme on nautintoväline ja libidoenergiamme on kuin akku, joka latautuu ja purkautuu määräajoin, mutta jotakin on silti pielessä kun ihminen ei edes peruspuhdistavassa orgasmissaan tyydyty, vaikka niin hetkellisesti luuleekin.

Syy miksi tässä nyt orgamoidaan, on jugoslavialainen elokuvaohjaaja Dusan Makavejev, jonka kanssa pääsin keskustelemaan Cannesissa vuonna 1972. Mies oli edellisenä vuonna ohjannut elokuvan WR - organismin mysteerit, jossa yhdistellään räiskyvällä tavalla politikkaa ja seksiä kuvitettaessa haastavasti Wilhelm Reichin teorioita. Reichin psykoanalyysiin perustuvaa hienoa elokuvakerrontaansa Makavejev jatkoi myös seuraavassa elokuvassaan Sweet Movie (1974). Harvoin nähtäviä elokuvahelmiä kumpainenkin.


Elokuvaterveisin
Turussa 3-11-08
Simo Tuomola

Punainen julistus

Tänään 1-11-08 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun runoilija Kössi Lindström kapusi Tampereen Raatihuoneen parvekkeelle 1905 lukeakseen Kansan Lehden päätoimittaja Yrjö Mäkelinin suurlakon aikana laatiman Punaisen julistuksen.

Julistus sisälsi kyllä työväen vaatimuksia, mutta sen hyväksyivät myös perustuslailliset. Julistus oli painettu punaiselle paperille, siitä sen nimi. Siinä vaadittiin paitsi Suomen Senaatin eroa, myös yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, yhdistymisvapautta ja sensuurin lopettamista.

Schauman oli ampunut kenraalikuvernööri Bobrikovin 1904, oltiin siis tosissaan liikkeellä ja tulostakin saatiin aikaan: valittiin väliaikainen hallitus ja keisari antoi Marraskuun manifestin, jolla ensimmäinen sortokausi 1899-1905 saatiin kuriin. Suomen venäläistäminen tuli muotiin uudelleen toisen sortokauden aikana 1909-1917.


Julistuskirja Suomen kansalle

Kansan etuja ja oikeuksia valvomaan valittu komitea esittää kokouksen hyväksyttäväksi seuraavat ponnet:

1:ksi. a) Ne kurjat matelijat, jotka venäläistä virkavaltaa pokkuroiden ovat onnistuneet pääsemään kotimaiseen hallitukseemme jäseniksi, ja jotka muodostaessaan tuon hallituksen ovat häpeällisesti polkeneet ei ainoastaan lakeja, vaan vieläpä kansan pyhimpiä oikeuskäsityksiä, erotkoon heti toimestaan.

b) Erotetun hallituksen tilalle valitkoot Helsingin asukkaat väliaikaisen hallituksen sellaisista miehistä, jotka tiettävästi kunnioittavat lakia ja oikeutta, joille isänmaamme suuri asia on kallis ja joilla on mikäli mahdollista koko kansan luottamus.

Valitseminen toimitettakoon suljetulla äänestyksellä, johon äänestykseen oikeutettuja osaa ottamaan olkoot kaikki 21 vuotta täyttäneet pääkaupungin asukkaat sukupuoleen katsomatta. Kullakin valitsijalla olkoon ainoastaan 1 ääni. Kaupungin Maistraatti ryhtyköön heti vaalivalmistuksiin.

c)Näin kokoonpannun hallituksen ensimmäisenä tehtävänä olkoon kansalliskokouksen kokoonkutsuminen, jota ennen älköön väliaikainen hallitus ryhtykö mihinkään sellaisiin uudistuspuuhiin, jotka suuremmassa määrässä kysyisivät kansan varoja; sen sijaan olkoon hallituksella täysi varojen käyttöoikeus kaikissa sen suuntaisissa asioissa, joiden tarkoituksena on maan sisäisen itsenäisyyden turvaaminen. Hallituksen kaikki toimenpiteet olkoot ehdottomasti julkisia, ja on se toimistaan tilivelvollinen kansalliskokoukselle.

2:ksi. Koska etuoikeutetut luokat eri tahoilla maata näkyvät näinä päivinä innokkaasti puuhaavan eduskunnan kokoonkutsumista, julistaa proletariaatti, ettei se voi missään tapauksessa hyväksyä sellaista eduskuntaa, joka on pantu kokoon nykyisen valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Jos luokkaeduskunta tästä varoituksesta huolimatta kutsutaan kokoon, teroittaa maan työväki jo ajoissa omistavain luokkain mieliin, että nykyisten päiväin tapahtumat tulevat moninkertaisina uudistumaan heti kuin valtiopäiväkutsumus on julaistu.

Sen sijaan kutsuttakoon täydellä lainsäädäntövallalla varustettu kansalliskokous heti kokoon. Kansalliskokousta kokoonpantaessa olkoon jokaisella 21 vuotta täyttäneellä hyvämaineisella Suomen kansalaisella niin miehellä kuin naisella yhtäläinen ja välitön ääni- ja vaalioikeus.

Kaupunkien maistraatit ja kunnalishallitukset maalla pitäkööt aikanaan huolen siitä, etteivät mitkään käytännölliset esteet tule vähimmässäkään määrässä vaikeuttamaan ja viivästyttämään kansalliskokouksen kutsumista.

3:ksi. Me kunnioitamme ja rakastamme Venäjän jaloa kansaa, vaikka sydämemme pohjasta vihaammekin sitä saastaista virkavaltaisuutta joka viime vuosina on tässä maassa venäläisyyttä edustanut. Meillä ei ole mitään erityistä halua irtaantua suuresta Venäjästä jos vain saamme takeet siitä, että Venäjän kansan parhaimmat ainekset ottavat Venäjän valtakunnan hallituksen käsiinsä ja jos ei tapausten kulku tee tuollaista irtaantumista välttämättömäksi. Mutta kaikessa tapauksessa me vaadimme, että Suomi vaikka se pysyykin Venäjän irroittamattomana osana tunnustetaan erityiseksi valtioksi täydellisellä itsehallinto- ja lainsäädäntö-oikeudella.

4:ksi. Käytäntöön sovelluttaen ehdottoman kansalaisvapauden periaatteet vaadimme me:

a) kansalaisten kokoontuminen neuvottelemaan yhteisistä asioistaan olkoon tästä lähin esteetön. Minkäänlaista virallista valvontaa vaikkapa olisikin vaan muodollista laatua, älköön sallittako;

b) kansalaisilla olkoon oikeus perustaa esteettömästi seuroja ja yhdistyksiä, olkootpa ne valtiollista, taloudellista tai sivistyksellistä laatua. Ainoastaan ilmoittautumisvelvollisuus näiden perustamisesta katsotaan tarpeelliseksi;

c) sana, sekä painettu että puhuttu, on katsottava heti vapaaksi. Minkäänlaisia säädöksiä ja velvoituksia, jotka vähimmässäkin määrässä tahtovat kahlita tätä ihmisten ja vapaiden kansalaisten luonnollisinta oikeutta, älköön tästä lähin siedettäkö.

Me käännymme tällä julistuksella koko Suomen kansan puoleen, pyytäen, että kaikki valtiollista ja yhteiskunnallista sortoa kärsineet ihmiset kertyisivät yksimielisesti niiden mahtavien aatteiden ympärille, joiden henkinen lippu tämä julistus on.

Tässä on sanottu kaikki se, mitä – joko tajullisesti tai tajuttomasti – on ollut jokaisen todellista vapautta ja ihmisoikeuksia rakastavan kansalaisen sydäntä lähinnä. Peruuttakaa siis ne enemmän tai vähemmän epäonnistuneet ponnet, joita eri seuduilla maata on näiden päivien kuluessa laadittu ja valmistautukaa, jos niin tarvitaan, sydänverellänne kirjoittamaan kaiken sen alle mitä edellä on sanottu.

Tampereella 1 p. marraskuuta 1905

Edellä mainitun komitean asettama valiokunta.

Yrjö Mäkelin

Eetu Salin

Vihtori Kosonen

Heikki Lindroos

Siiri Lemberg

Tämän ehdotuksen on kansan etuja ja oikeuksia valvomaan valittu suurlakko-komitea yksimielisesti hyväksynyt.

Suurlakko-komitean puolesta:

A. Lagerström, puheenjohtaja

Yrjö Sirola, sihteeri

Luettu suuressa kansalaiskokouksessa 1. p. marrask. 1905 klo 10 e.pp tuhansiin nousevalle ihmisjoukolle, joka hyväksyi sen jyrisevällä hyvä ja eläköön huudoilla.

Julistuksen luki

Kössi Lindström

Vakuudeksi suurlakkokomitean muut jäsenet

Olga Koskinen

Ellen Mäkelin

Lyyli Lundvall

Lydia Ruohomäki

Hanna Winsten

Maria Ahlqvist

Hulda Nyman

Heikki Tanner

A.F. Fihlman

Aku Vuorela

H. Koskinen

Emil Viljanen

Anna Riipinen

V. Lundelin

K. Hj. Johansson

J. Kaitila