Häpeäpaalussa

Tänään 5-7 voimme syystä muistella vähän valokuvauksen historiaa, kun tulee kuluneeksi tasavuosia Joseph Nicéphore Niépcen kuolemasta ja 10-7 vastaavasti Louis Daguerren kuolemasta. Alan pioneereja molemmat.




Joseph Nicéphore Niépce (7. maaliskuuta 1765 – 5. heinäkuuta 1833 Saint-Loup-de-Varennes) oli ranskalainen keksijä. Parhaiten hänet tunnetaan valokuvauksen pioneerina. Erilaisten kemiallisten kokeiluiden jälkeen hän lopulta onnistui kehittämään ja kiinnittämään maailman ensimmäisen oikean valokuvan vuoden 1826 tienoilla. Hän nimesi keksimänsä menetelmän heliografiaksi.



Heliografia (ransk. héliographie) on ranskalaisen keksijän Joseph Nicéphore Niépcen kehittämä maailman ensimmäinen menetelmä pysyvän valokuvan luomiseksi. Niépce otti vanhimman säilyneen valokuvan, Näkymä ikkunasta Le Grasissa, vuonna 1826 käyttäen camera obscuraa ja 25,8 x 29 cm:n kokoista öljykäsiteltyä bitumilla pinnoitettua tinalevyä.

Niépcen kuoltua 1833 hänen työtään jatkoi Louis Daguerre, joka 1839 julkaisi heliografiaan ja Niépcen havaintoihin perustuvan, mutta huomattavasti kehittyneemmän dagerrotypian.

Louis Jacques Mandé Daguerre (18. marraskuuta 1787 – 10. heinäkuuta 1851) oli ranskalainen taiteilija ja kemisti, joka tunnetaan parhaiten kehittämästään valokuvausmenetelmästä, dagerrotypiasta.

Daguerre kehitteli valokuvausmenetelmää usean vuoden ajan yhdessä Joseph Nicéphore Niépcen kanssa. Niépce kuoli vuonna 1833, ja Daguerre jatkoi menetelmän kehittelyä yksin. Hän myi menetelmän Ranskan Tiedeakatemialle vuonna 1839. Ranskan valtio osti patentin ja julkisti keksinnön "vapaaseen käyttöön koko maailmalle".

Dagerrotypian myötä valokuvaus lähti maailmanvalloitukselleen. Turkuun dagerrotypia saapui jo vuonna 1842, kun Turun piirilääkäri Henrik Cajander otti täällä Suomen ensimmäisen valokuvan 3.11., kohteena Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut Nobelin talo, taustallaan Turun tuomiokirkko. Paikalta löytyy nykyisin asiaan liittyvä muistolaatta.



Henrik Cajander toimi Turussa Suomen kaartin pataljoonanlääkärinä vuodesta 1833 ja Turun piirilääkärinä vuodesta 1836.



Cajanderin tallennuksista säilyneet ovat siis myös omakuva ja Vartiovuoren tähtitorni 1844. Mutta hävitetty on sen sijaan häpeällisesti katukuvasta tuo Suomen ensimmäisen valokuvan kohde, kaksikerroksinen upea empirerakennus, Nobelin talo.

Ruudinkeksijä Alfredin isä Immanuel Nobel oli insinööri, arkkitehti ja keksijä. Hän asui Turussa vuosina 1837-38 ja rakennutti tänne nimeänsä kantavan talon, joka hajotettiin turhana uudistusten tieltä 1961. Aikamoinen kulttuurimoka. Ei näihin totu millään.


Häpeäpaalussa
Turussa 5-7-2010
Simo Tuomola