Venäjän presidentin Seilin-vierailulla tarkat askelmerkit
Kuva: YLE / Linus Hoffman
Presidentti Dmitri Medvedevin vierailua Seilin saaressa on käsikirjoitettu jo kuukausia. Liikkuminen ja puheenaiheet on sovittu etukäteen.
Ensimmäiset puhelut korkean tason vierailusta soitettiin Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja Ilppo Vuoriselle jo kuukausia sitten. Tutustumisvierailu on vaatinut runsaasti ennakkovalmisteluja.
– Paitsi puhelinneuvotteluita, erilaisia delegaatioita ja valtuuskuntia, on ollut käymässä. Heidän kanssa on keskusteltu melkein askeleen tarkkuudella, että missä kuljetaan ja pyritty luomaan hyvin tarkkaan keskustelun suuntia. Sekä liikkuminen että puheenaiheet ovat moneen kertaan punnittuja ja mietittyjä, tutkimusjohtaja Ilppo Vuorinen kertoo.
Viimeksi kirjasin saaresta tällaisia huomioita Jenni Vartiaisen tuoreen levyn myötä:Seilissä
Vartiaisen kakkosalbumin nimi Seili viittaa Saaristomerellä sijaitsevaan saareen. Näin myös sanoituksen perusteella:
”Halki synkän veen, vene hiljalleen, lipuu saareen syrjäiseen. […] Seiliin soudetaan”, Vartiainen laulaa levyn nimiraidalla ja jatkaa dramaattisesti: ”Jos Seiliin ken joutuu, hän Seiliin myös jää – kuolemaan”!
Teksti taitaa olla Mariskan käsialaa.
Seilin historia sairaalasaarena alkoi vuonna 1619, jolloin kuningas Kustaa II Adolf julkaisi 15. päivänä heinäkuuta avoimen käskykirjeen uuden leprasairaalan perustamiseksi. Sen mukaan spitaalitauti oli Jumalan rangaistus syntisestä elämästä, ja Turun ulkopuolelta oli siten etsittävä saari, jonne voitaisiin rakentaa leprasairaala. Sinne tultaisiin sijoittamaan kaikki Turun silloisten hospitaalien leprapotilaat sekä mielisairaita ja muita kroonikoita.
Kuninkaan käskyn toteuttamiseen ryhtyi toimikunta, johon kuuluivat valtakunnanneuvos Johan Skytte, Turun linnan herra Carl Oxenstierna sekä Jochim Berends ja Johan Ottesson. Valinnan kohdistuminen Seilin saareen on ymmärrettävää: saarihan sijaitsi vilkkaan Turku–Tukholma-laivareitin lähellä, sen suojassa oli vanhastaan käytetty ankkuripaikka ja lisäksi hautausmaaksi soveltuva hiekkaharju.
Potilaita alettiin siirtää Turusta Seiliin syksyllä 1622 ja mukaan piti ottaa tylysti arkku tai laudat arkkuun. Hoitokeinoina olivat Kupittaan lähdevesi ja vapaa viinanpoltto-oikeus, josta kertoo sanonta "olla seilissä".
Saaren ensimmäinen saarnaaja Carl Pictorius kirjattiin potilaaksi 1633 ja ensimmäisenä lääkärinä saarelle saapui kasvitieteilijä Elias Tillandz vuonna 1686. Isonvihan aikana hoitajat karkasivat saarelta Ruotsiin ja kruunu muutti laitoksen 1755 hullujenhuoneeksi, jonne suljettiin köyhiä, osattomia ja mielisairaita. Saaren ylläpitoon ohjattiin mm. sakkotuloja Turusta.
Keskimääräinen elinikä saaressa oleskevilla oli 1-5 vuotta. Mutta esim. ihotautia kärsinyt Malin Mattsdotter tuotiin saarelle jo tyttönä ja hän kuoli siellä 52-vuotiaana. Hulluksi luokitellut naiset olivat saaren yleisiä asukkeja, mutta esim. poliittinen toisinajattelu saattoi johtaa saarelle karkoitukseen, kuten kävi Ruotsista karkoitetulle Olof Norrmanille, joka suututti valtaapitävät vaatimalla kirkon ja valtion erottamista. Hän kuoli saarella eristettynä 85-vuotiaana vuonna 1773.
Lääkkeinä viinan ja veden lisäksi tarjolla oli kokaiinia ja morfiinia. 1785-1840 Seili toimi mielisairaalana ja 1841 se muutettiin parantumattomasti mielisairaiden turvalaitokseksi. 1889 miespotilaat siirrettiin sieltä pois ja keskityttiin vain hankaliin naisiin, jotka oli helppo nimetä mielisairaiksi. Näihin naisiin sovellettiin sitten rotuhygieenistä ajattelutapaa. Mielisairaala Selissä lakkautettiin vasta 1962.
Seilissä
Turussa 21-7-2010
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti