perjantai 24. syyskuuta 2010

Ehrensvärd

Huomenna 25-9 tulee kuluneeksi tasavuosisatoja Suomenlinnan suunnittelijan Augustin Ehrensvärdin syntymästä:

1710Augustin Ehrensvärd, ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka (Suomenlinnan suunnittelija)

Augustin Ehrensvärd (25. syyskuuta 1710 Barkarö, Ruotsi4. lokakuuta 1772 Mietoinen) oli ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka, Suomenlinnan suunnittelija ja rakennustöiden johtaja.





Augustin Ehrensvard.jpg


Ehrensvärd onnistui ajamaan läpi toisenkin suunnitelmansa saaristolaivaston perustamisessa. Sen tarkoituksena oli tukea maavoimien toimintaa Suomessa. Saaristolaivaston suunnitelijaksi Ehrensvärd sai Fredrik af Chapmanin.

Fredrik Henrik af Chapman (s. 9. syyskuuta 1721, Göteborg19. elokuuta 1808) oli ruotsalainen amiraali ja laivanrakentaja.

Af Chapman suunnitteli Augustin Ehrensvärdin rakennettuman saaristolaivastoon laivatyypit oleskellessaan Suomessa 17601764. Saaristolaivaston saaristofregattien neljä tyyppiä nimettiin Suomen maakuntien mukaan Uudeksimaaksi (Udema), Hämeenmaaksi (Hemmema), Turunmaaksi (Turuma) ja Pohjanmaaksi (Pojama).

Yksi Suomen tunnetuimmista lauseista on Ehrenvärdin käsialaa, ja se on hakattu Kuninkaanportin viereen laitettuun kivitauluun:

»Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. (Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun).»

Ehrensvärd on haudattu Viaporin Isolle linnanpihalle. Haudalla on kuningas Kustaa III:n ja Ehrensvärdin kummipojan suunnittelema ja Johan Sergelin veistämä hautamuistomerkki.



Augustin Ehrensvärdin hauta Suomenlinnassa. Taustalla vanha komendantintalo, nyk. Ehrensvärd-museo.


Johan Tobias Sergel, egentligen Sergell, född 28 augusti 1740, död 26 februari 1814, var en svensk bildhuggare, skulptör, målare, tecknare och Riddare av Vasaorden.

Han har lånat sitt namn åt Sergels torg, Sergelarkaden och Sergelgatan i Stockholm samt Sergels väg i Malmö.

Lähes kolmivuotinen urakka tuo Suomenlinnaan uuden 1700-luvun aluksen

julkaistu tänään klo 15:29
3D-mallinnus tykkisluupista.

Tykkisluuppi on yhdistetty purje- ja soutualus, jossa on kaksi mastoa ja 15 airoparia. Soutajia alukseen mahtuu 60 henkeä. Yllä olevan 3D-kuvan on mallintanut Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Kuva: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Suomenlinna saa uuden vetonaulan, kun tänä syksynä alkava rakennusurakka keväällä 2013 valmistuu, ja vesille lasketaan 1700-luvun malliin rakennettu tykkisluuppi. Aluksen rakennuttaminen on osa Augustin Ehrensvärdin syntymän 300-vuotisjuhlallisuuksia.

Laiva-arkkitehti F.H. af Chapmanin piirustuksiin pohjautuvan tykkisluupin rakennuttavat Ehrensvärd-seura ja Viaporin telakkasäätiö.

Rakennushankkeen tavoitteena on paitsi elävöittää Suomenlinnan matkailua, myös kouluttaa ja työllistää puulaivojen rakentamisesta kiinnostuneita nuoria ja säilyttää puulaivojen perinteisiä rakennustaitoja.

Tykkisluuppi rakennetaan perinteisiä rakennusmateriaaleja ja -menetelmiä käyttäen Suomenlinnan telakalla, joka toimi vuoteen 1808 asti Ruotsin saaristolaivaston Viaporin eskaaderin tukikohtana. Edelleen käyttökunnossa oleva telakka toimii nykyisin perinnelaivakeskuksena, jossa kunnostetaan ja entisöidään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja laivoja.

Juhlatilaisuus Suomenlinnassa

Lauantaina 25.9.2010 Suomenlinnassa vietetään Viaporin rakentajana tunnetun linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärdin syntymän 300-vuotisjuhlaa. Muistosanat juhlassa esittää amiraali Juhani Kaskeala. Paikalla on historiallisten ruotusotilaiden kunniavartio ja tilaisuudessa ammutaan kunnialaukaukset mustaruutiasein.

Suomenlinnassa samaan aikaan järjestettävälle ruotusotilaiden leirille osallistuu yhteensä noin sata 1700- ja 1800-luvun asusteisiin pukeutunutta ruotusotilasta Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Venäjältä.

Aluksella kunniakas historia

Tykkisluuppi on yhdistetty purje- ja soutualus, jossa on kaksi mastoa ja 15 airoparia. Sluupin rungon pituus on noin 20 metriä ja leveys 4,5 metriä. Soutajia alukseen mahtuu 60 henkeä.

Kahdella 24-naulaisella kanuunalla ja neljällä parrastykillä varustetuilla tykkisluupeilla oli ratkaiseva merkitys vuosina 1788–1790 käydyn Kustaa III:nnen sodan aikana, jolloin Ruotsinsalmessa vuonna 1790 käyty meritaistelu päättyi Ruotsin laivaston voittoon.

Yleisö pääsee tutustumaan tykkisluuppiin jo aluksen rakennusaikana. Valmistumisensa jälkeen sitä hyödynnetään kulttuurimatkailussa. Sitä on tarkoitus käyttää myös kulttuuriperintökasvatuksessa perus- ja keskiasteen opetuksessa sekä rakennusaikana että vesillelaskun jälkeen. Veneenrakentajia kouluttavat oppilaitokset voivat saada projektista harjoittelupaikkoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tykkisluuppi-hanketta.

YLE Uutiset


Ruodussa mukana
Turussa 24-9-2010
Simo Tuomola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti