Punainen julistus

Joskus sitä on käyttöä runoilijoillekin;

Punainen julistus

Kössi Kaatra (virallinen nimi vuoteen 1906 Gustaf Adolf Lindström) (6. marraskuuta 1882, Lohja - 15. marraskuuta 1928, Huddinge, Ruotsi) oli suomalainen työväenrunoilija, toimittaja ja teatteriohjaaja.

Yrjö Esaias Emanuel Mäkelin (1. kesäkuuta 1875 Tampere – 18. syyskuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen suutari ja poliitikko, joka teki elämäntyönsä sosialistisena sanomalehtimiehenä, Suomen sosialidemokraattisen puolueen johdossa ja kansanedustajana (1908–1910, 1913–1917).




Yrjö Mäkelin.

Tänään 1-11-08 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun runoilija Kössi Lindström kapusi Tampereen Raatihuoneen parvekkeelle 1905 lukeakseen Kansan Lehden päätoimittaja Yrjö Mäkelinin suurlakon aikana laatiman Punaisen julistuksen.

Julistus sisälsi kyllä työväen vaatimuksia, mutta sen hyväksyivät myös perustuslailliset. Julistus oli painettu punaiselle paperille, siitä sen nimi. Siinä vaadittiin paitsi Suomen Senaatin eroa, myös yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, yhdistymisvapautta ja sensuurin lopettamista.

Schauman oli ampunut kenraalikuvernööri Bobrikovin 1904, oltiin siis tosissaan liikkeellä ja tulostakin saatiin aikaan: valittiin väliaikainen hallitus ja keisari antoi Marraskuun manifestin, jolla ensimmäinen sortokausi 1899-1905 saatiin kuriin. Suomen venäläistäminen tuli muotiin uudelleen toisen sortokauden aikana 1909-1917.

Nikolai Ivanovitš Bobrikov (ven. Николай Иванович Бобриков) (27. tammikuuta 1839 Strelna – 17. kesäkuuta 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.




Николай Иванович Бобриков.



Julistuskirja Suomen kansalle

Kansan etuja ja oikeuksia valvomaan valittu komitea esittää kokouksen hyväksyttäväksi seuraavat ponnet:

1:ksi. a) Ne kurjat matelijat, jotka venäläistä virkavaltaa pokkuroiden ovat onnistuneet pääsemään kotimaiseen hallitukseemme jäseniksi, ja jotka muodostaessaan tuon hallituksen ovat häpeällisesti polkeneet ei ainoastaan lakeja, vaan vieläpä kansan pyhimpiä oikeuskäsityksiä, erotkoon heti toimestaan.

b) Erotetun hallituksen tilalle valitkoot Helsingin asukkaat väliaikaisen hallituksen sellaisista miehistä, jotka tiettävästi kunnioittavat lakia ja oikeutta, joille isänmaamme suuri asia on kallis ja joilla on mikäli mahdollista koko kansan luottamus.

Valitseminen toimitettakoon suljetulla äänestyksellä, johon äänestykseen oikeutettuja osaa ottamaan olkoot kaikki 21 vuotta täyttäneet pääkaupungin asukkaat sukupuoleen katsomatta. Kullakin valitsijalla olkoon ainoastaan 1 ääni. Kaupungin Maistraatti ryhtyköön heti vaalivalmistuksiin.

c)Näin kokoonpannun hallituksen ensimmäisenä tehtävänä olkoon kansalliskokouksen kokoonkutsuminen, jota ennen älköön väliaikainen hallitus ryhtykö mihinkään sellaisiin uudistuspuuhiin, jotka suuremmassa määrässä kysyisivät kansan varoja; sen sijaan olkoon hallituksella täysi varojen käyttöoikeus kaikissa sen suuntaisissa asioissa, joiden tarkoituksena on maan sisäisen itsenäisyyden turvaaminen. Hallituksen kaikki toimenpiteet olkoot ehdottomasti julkisia, ja on se toimistaan tilivelvollinen kansalliskokoukselle.

2:ksi. Koska etuoikeutetut luokat eri tahoilla maata näkyvät näinä päivinä innokkaasti puuhaavan eduskunnan kokoonkutsumista, julistaa proletariaatti, ettei se voi missään tapauksessa hyväksyä sellaista eduskuntaa, joka on pantu kokoon nykyisen valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Jos luokkaeduskunta tästä varoituksesta huolimatta kutsutaan kokoon, teroittaa maan työväki jo ajoissa omistavain luokkain mieliin, että nykyisten päiväin tapahtumat tulevat moninkertaisina uudistumaan heti kuin valtiopäiväkutsumus on julaistu.

Sen sijaan kutsuttakoon täydellä lainsäädäntövallalla varustettu kansalliskokous heti kokoon. Kansalliskokousta kokoonpantaessa olkoon jokaisella 21 vuotta täyttäneellä hyvämaineisella Suomen kansalaisella niin miehellä kuin naisella yhtäläinen ja välitön ääni- ja vaalioikeus.

Kaupunkien maistraatit ja kunnalishallitukset maalla pitäkööt aikanaan huolen siitä, etteivät mitkään käytännölliset esteet tule vähimmässäkään määrässä vaikeuttamaan ja viivästyttämään kansalliskokouksen kutsumista.

3:ksi. Me kunnioitamme ja rakastamme Venäjän jaloa kansaa, vaikka sydämemme pohjasta vihaammekin sitä saastaista virkavaltaisuutta joka viime vuosina on tässä maassa venäläisyyttä edustanut. Meillä ei ole mitään erityistä halua irtaantua suuresta Venäjästä jos vain saamme takeet siitä, että Venäjän kansan parhaimmat ainekset ottavat Venäjän valtakunnan hallituksen käsiinsä ja jos ei tapausten kulku tee tuollaista irtaantumista välttämättömäksi. Mutta kaikessa tapauksessa me vaadimme, että Suomi vaikka se pysyykin Venäjän irroittamattomana osana tunnustetaan erityiseksi valtioksi täydellisellä itsehallinto- ja lainsäädäntö-oikeudella.

4:ksi. Käytäntöön sovelluttaen ehdottoman kansalaisvapauden periaatteet vaadimme me:

a) kansalaisten kokoontuminen neuvottelemaan yhteisistä asioistaan olkoon tästä lähin esteetön. Minkäänlaista virallista valvontaa vaikkapa olisikin vaan muodollista laatua, älköön sallittako;

b) kansalaisilla olkoon oikeus perustaa esteettömästi seuroja ja yhdistyksiä, olkootpa ne valtiollista, taloudellista tai sivistyksellistä laatua. Ainoastaan ilmoittautumisvelvollisuus näiden perustamisesta katsotaan tarpeelliseksi;

c) sana, sekä painettu että puhuttu, on katsottava heti vapaaksi. Minkäänlaisia säädöksiä ja velvoituksia, jotka vähimmässäkin määrässä tahtovat kahlita tätä ihmisten ja vapaiden kansalaisten luonnollisinta oikeutta, älköön tästä lähin siedettäkö.

Me käännymme tällä julistuksella koko Suomen kansan puoleen, pyytäen, että kaikki valtiollista ja yhteiskunnallista sortoa kärsineet ihmiset kertyisivät yksimielisesti niiden mahtavien aatteiden ympärille, joiden henkinen lippu tämä julistus on.

Tässä on sanottu kaikki se, mitä – joko tajullisesti tai tajuttomasti – on ollut jokaisen todellista vapautta ja ihmisoikeuksia rakastavan kansalaisen sydäntä lähinnä. Peruuttakaa siis ne enemmän tai vähemmän epäonnistuneet ponnet, joita eri seuduilla maata on näiden päivien kuluessa laadittu ja valmistautukaa, jos niin tarvitaan, sydänverellänne kirjoittamaan kaiken sen alle mitä edellä on sanottu.

Tampereella 1 p. marraskuuta 1905

Edellä mainitun komitean asettama valiokunta.

Yrjö Mäkelin

Eetu Salin

Vihtori Kosonen

Heikki Lindroos

Siiri Lemberg

Tämän ehdotuksen on kansan etuja ja oikeuksia valvomaan valittu suurlakko-komitea yksimielisesti hyväksynyt.

Suurlakko-komitean puolesta:

A. Lagerström, puheenjohtaja

Yrjö Sirola, sihteeri

Luettu suuressa kansalaiskokouksessa 1. p. marrask. 1905 klo 10 e.pp tuhansiin nousevalle ihmisjoukolle, joka hyväksyi sen jyrisevällä hyvä ja eläköön huudoilla.

Julistuksen luki

Kössi Lindström

Vakuudeksi suurlakkokomitean muut jäsenet

Olga Koskinen

Ellen Mäkelin

Lyyli Lundvall

Lydia Ruohomäki

Hanna Winsten

Maria Ahlqvist

Hulda Nyman

Heikki Tanner

A.F. Fihlman

Aku Vuorela

H. Koskinen

Emil Viljanen

Anna Riipinen

V. Lundelin

K. Hj. Johansson

J. Kaitila

Surulakossa

Turussa 1-11-2010

Simo Tuomola

Otava

Ihminen on kautta aikojen ollut tähtitaivaan lumoissa. Pienet tuikkivat, paikkaa vaihtavat aukot yön pimeydessä ovat aina kiehtoneet ja pelottaneetkin maan asukasta. Vaatineet selitystä olemassaololleen - ja selityksiä ihminen on myös laatinut; mytologisia ja tieteellisiä.

Taivaalla on nähty muinaisen luonnonuskon heijastuksia ja mystiikka ja avaruuden satu antaakin omalta osaltaan tähtien tarinalle historiallista ulottuvuutta. Oman aikamme tieteellinen kehitys ja tutkimus eivät ole tätä tähtien lumoa kumonneet, päin vastoin nykytiede on avannut aivan uuden ikkunan avaruuden tuntemiseen ja kokemiseen.

Yksi taivaankannen erityisistä kiinnostuksen kohteista on aina ollut Otava, Ursa majorin, Ison karhun kiehtova osanen.



Ursa major eli Iso karhu on pohjoisen taivaankannen tunnetuin tähdistö; sen alueella sijaitsee helposti tunnistettava Otavan asterismi, joka muodostaa osan itse tähdistöstä. Otava on yksi niistä hyvin harvoista tähtitaivaan kohteista, joka on löytänyt tiensä myös suomalaiseen mytologiseen tarustoon.

Otava on saanut nimityksensä tietynlaisesta kalanverkosta, jonka muoto muistuttaa tätä tähtikuviota. Monen kansan mytologiassa Otava on nimetty merkittävän elinkeinon perusteella, ja näin lienee myös suomalaisten laita. Otavaa tarvittiin usein suunnistaessa. Karhu on uskomuksen mukaan laskettu maan päälle Otavasta.


Menneinä aikoina taivas oli outona pelottava ja kunnioitusta herättävä paikka. Sen toistuvat liikeet tuottivat myös palvonna kohteita.

Tähdet eivät suinkaan liiku taivaalla, vaan näennäinen liike johtuu maapallon pyörimisestä akselinsa ympäri. Tähdet näkyvät myös eri tavoin eri vuodenaikoina; taivaalle ilmestyy uusia tähtikuvioita, kun toiset taas häviävät näkyvistä ja näkyvät jossain muualla päin maailmaa. Tämä puolestaan johtuu maapallon kiertoliikkeestä Auringon ympäri.

Tähtitaivaalle katsellessa tähdet näyttävät esiintyvän toistensa suhteen aina samassa asennossa. Mielikuvituksessa tähtiä toisiinsa yhdistelemällä syntyy taivaalle mitä erilaisempia kuvioita, jotka voivat jopa saada jonkin tutun hahmon muodon. Tutuin tähtikuvio taivaalla lienee Otava, seitsemän tähden rykelmä, joka muistuttaa kauhaa. Se kuluu virallisesti Ison Karhun eli Ursa Majorin tähdistöön.


Mikael Agricola julkaisi vuonna 1555 Psalttarin esipuheessa hämäläisten ja karjalaisten jumalten luettelon. Agricolan luettelossa jumalia oli antiikin jumaltaruston esikuvan mukaan kaksitoista ja niiden lisäksi:

Palveltin mös paljo muuta Kivet Cannot Tädhet ja Cwu-ta. Tontu Honen menon hallitzi quin Piru monda wil-litzi. Capeet mös heilde Cuun söit Calevanpojat Nijttut ja mwdh löit.

Maan uskottiin olevan litteä kiekko, jonka peitti taivas suurena kupuna, josta käytettiin nimityksiä taivaankansi, kirjokansi tai ilmankansi. Maan keskipisteessä, äärimmäisessä pohjoisessa, seisoi maailmanpylväs, joka toimi akselina maan ja taivaankannen keskinäisessä pyörimisliikkeessä. Maailmanpylväs oli kiinni pohjantähdessä, jota kutsuttiin myös pohjannaulaksi, taivaantapiksi tai maailmantapiksi.



Maailman rakennekuva


Kuvassa taivaankansi peittää litteän maankiekon Muinaissuomalaisen maailmankuvan havainnollistus. A taivaankannet eli kirjokannet. B pohjantähti eli pohjannaula
C maailmanpylväs D pyörre, kinahmi E pohjoinen maa, Pohjola F tuttu maailma G lintukoto
H vainajien maa oli maan tai veden alla, ehkä ylösalaisin.

Tähdistö on tarkasti rajattu alue taivaalla. Kaikki alueen sisällä olevat tähdet kuuluvat tiettyyn tähdistöön.

Tähdistön tähdillä ei välttämättä ole muuta yhteyttä toisiinsa kuin se, että ne sijaitsevat taivaalla Maasta katsottuna samalla suunnalla. Tähdistön eri tähdet saattavat olla avaruudessa hyvinkin kaukana toisistaan, sillä Maahan näkyy yhtä hyvin kirkas kaukana oleva tähti kuin himmeämpi lähitähti. Poikkeuksena ovat Ison karhun tähdistössä sijaitsevan Otavan tähtikuvion viisi keskimmäistä tähteä, jotka kuuluvat Ison karhun liikkuvaan joukkoon. Monet tähdistöt on nimetty jo antiikin aikoina, mikä näkyy myös niiden nimistä.

Iso Karhu - Ursa Major

Iso karhu, tieteelliseltä nimeltään Ursa Major, on yksi tähtitaivaan 88 tähdistöstä. Sen seitsemän kirkkainta tähteä muodostavat tunnetun Otavan kuvion. Taivaanpallo on jaettu vuodesta 1928 alkaen 88 tähdistöön. Tähdistöjen nimet ovat peräisin pääasiassa antiikin mytologiasta. Tähtitieteilijä Ptolemaios luetteloi jo toisella vuosisadalla 48 tähdistöä.


Kansainvälinen tähtitieteellinen liitto, IAU, vahvisti vuonna 1928 tähtitaivaan jaon 88 tähdistöön. On kuitenkin huomattava, että tähdistöön kuuluvat tähdet eivät välttämättä ole fyysisesti lainkaan lähimpiä tähtiä toistensa suhteen, vaan niiden etäisyydet Maahan voivat vaihdella suurestikin. Ne näyttävät sijaitsevan ryhmissä, koska ovat sattumalta samalla suunnalla maapallolta katsottuna.

Isosta Karhusta löydämme mm.

• TÄHDET

Dubhe, Merak, Phecda, Megrez, Alioth, Alcor, Alkaid,
Talitha, Tania Borealis, Tania Australis, Alula Borealis,
Alula Australis, Muscida

• TÄHDISTÖN KOHTEET

M81, M82, M97, M101, M108, NGC2976, NGC3034,
NGC5474, QSO0957+561A/B, Dset6a Ursae Majoris,
Ksi Ursae Majoris

Muun muassa galaksit M81, M82 ja M101 sijaitsevat Ison karhun tähdistön alueella. Vuonna 1993 galaksissa M81 räjähti supernova, joka nähtiin pienilläkin teleskoopeilla, kun kirkkaus kohosi +11 magnitudiin. M97 eli Pöllösumu puolestaan on kuuluisa planetaarinen sumu.



Tässä Messierin listan kohteita kuvina:


M101 M108 M109






M97 M81 M82



Messier kuvien oikeudet omistaa Sea&Sky


Messier 81 eli M81 on Ison karhun tähdistön alueella sijaitseva galaksi, jonka löysi Johann Elert Bode 1774. Tästä se on saanut myös englanninkielisen lempinimensä, "Bode's Galaxy". Kaukaisimmat kohteet, joita on kerrottu nähdyn paljain silmin, ovat galaksit M81, Centaurus A ja NGC 253. Kaikki noin 10 miljoonan valovuoden päässä. M81 on näistä kaukaisin, arviolta noin 11,8 miljoonan valovuoden päässä.

Messier 82 on epäsäännöllinen galaksi Ison karhun tähdistössä. Messie 82:n etäisyys Maasta on noin 12 miljoonaa valovuotta. Messier 82 sijaitsee puoli astetta pohjoiseen Messier 81:stä ja on lähes samalla etäisyydellä Maasta. Messier 82 on hieman pienempi kuin Messier 81.

Vuoden 1993 keväällä galaksissa havaittiin supernova, joka oli mahdollista havaita harrastelijavälineillä.

Johann Elert Bode havaitsi galaksin 31. joulukuuta vuonna 1774. Pierre Méchain löysi saman galaksin viisi vuotta myöhemmin, tietämättä siitä että Bode oli jo löytänyt sen. Tästä huolimatta Méchain ilmoitti galaksista Charles Messierille, joka lisäsi kohteen ns. Messierin luetteloon.

Tuulimyllygalaksi M101.

Tuulimyllygalaksi (tunnetaan myös nimellä Messier 101, M101 ja NGC 5457) on päältä päin näkyvä kierteisgalaksi Ison karhun tähdistössä. Se on noin 27 miljoonan valovuoden etäisyydellä. M101 on kirkkain kohde M101:n galaksiryhmässä.

Pierre Méchain löysi M101:n 27. maaliskuuta 1781 ja hän kertoi löydöstään Charles Messierille, joka varmisti kohteen sijainnin ja lisäsi sen Messierin luetteloon.

28. helmikuuta 2006 NASA ja ESA julkaisivat yksityiskohtaisen kuvan Tuulimyllygalaksista, suurimman ja tarkimman Hubblen mistään galaksista ottaman kuvan. Kuva on yhdistetty 51:stä eri valotuksesta.

Pöllösumu (Messierin luettelon kohde M97, NGC-luettelon kohde NGC 3587) on Ison Karhun tähdistössä sijaitseva planetaarinen sumu, jonka löysi ranskalainen tähtitieteilijä Pierre Méchain vuonna 1781. Kansanomaisen nimensä sumu on saanut siitä, että pienellä kaukoputkella katsoen se näyttää pöllön kasvoilta.

Pöllösumun rakenne on planetaarisista sumuista monimutkaisimpia. Sumun keskustähden kirkkaus on 16 magnitudia ja sen massa on noin 0,7 auringon massaa. Sumussa itsessään arvellaan olevan ainetta noin 0,15 auringon massan verran. Pöllösumun arvellaan muodostuneen noin 6 000 vuotta sitten.

Messierin luettelo on 110 syvän taivaan kohdetta käsittävä luettelo, jonka laati ranskalainen tähtitieteilijä Charles Messier 1700-luvulla. Luettelo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1774. Se sisältää lähinnä näennäisen sumumaisia kohteita, kuten avoimia ja pallomaisia tähtijoukkoja, galakseja ja kaasusumuja. Se on yhä tähtitieteen harrastajien suosiossa. Messiermaratonilla tarkoitetaan kaikkien 110 kohteen havaitsemista yhdessä yössä.








Kalevalan ensimmäisessä luvussa runoillaan:

Polvin maasta ponnistihe, käsivarsin käännältihe.

Nousi kuuta katsomahan, päiveä ihoamahan,
otavaista oppimahan, tähtiä tähyämähän.

Se oli synty Väinämöisen, rotu rohkean runojan
kapehesta kantajasta, Ilmattaresta emosta.


Raamattu VT
Aamoksen kirja 5.8 mainitsee 7 tähteä ja Orionin:

Luojan ylistys
7 Hän on luonut Seulaset ja Orionin. Hän muuttaa pimeyden aamuksi ja päivän yöksi. Hän kutsuu vedet merestä ja kostuttaa niillä maan. Hänen nimensä on Herra.

Ja toisessa suomennoksessa:

8 Hän, joka on tehnyt Otavan ja Kalevanmiekan ja muuttaa synkeyden aamuksi ja pimentää päivän yöksi ja kutsuu kokoon meren vedet ja vuodattaa ne maan pinnalle - Herra on hänen nimensä.


Ja alkuperäiskielellä:

8:

עֹשֵׂ֨ה כִימָ֜ה וּכְסִ֗יל וְהֹפֵ֤ךְ לַבֹּ֙קֶר֙

צַלְמָ֔וֶת וְיֹ֖ום לַ֣יְלָה הֶחְשִׁ֑יךְ הַקֹּורֵ֣א

לְמֵֽי־הַיָּ֗ם וַֽיִּשְׁפְּכֵ֛ם עַל־פְּ� ֵ֥י הָאָ֖רֶץ

יְהוָ֥ה שְׁמֹֽו׃



Kalevan runo kertoo siitä, miten tähdet ja erityisesti Otava olivat tärkeitä jo muinaisille suomalaisille. Tähdistä kiinnostuneelle Otavan oppiminen onkin niitä ensimmäisiä asioita. Useimmat meistä tuntevatkin hyvin juuri Otavan. Se on näkyvissä kaikkina vuodenaikoina korkealla taivaalla ja se muodostuu seitsemästä kirkkaasta tähdestä.

PARAS NÄKYVYYS: Sirkumpolaarinen eli näkyy ympäri vuoden.


Otava tarkoittaa jonkinlaista kalaverkkoa ja verkkoankkuria. Englanninkielessä se tarkoittaa kauhaa. Arabeilla Otava on ruumisvaunut ja surusaattue, jonka johtajana on Alkaida.



Otava on Ison karhun näkyvimmän seitsemän tähden muodostama kauhaa muistuttava tähtikuvio. Pohjoisille kansoille Otava oli taivaan tärkeimpiä, ellei tärkein tähdistö. Muinaiskreikkalaisten astronomiasta tuli kansainväliseksi kehittyneen astronomisen standardin perusta. Tällöin Otava alennettiin Ison karhun osana olevaksi asterismiksi. Siitä huolimatta monet kansat ovat pitäneet kiinni Otavan erityisasemasta kielessään ja kulttuurissaan.

Asterismi tarkoittaa tähtitieteessä tähtikuviota. Tähtikuviot ovat yleensä tarkoin taivaalle rajattujen tähdistöjen sisällä olevien kirkkaimpien tähtien muodostamia helposti hahmotettavia kuvioita, jotka usein myös yhdistetään tähtikartoissa yhdysviivoin.

Toisinaan asterismi-nimityksellä tarkoitetaan erityisesti useamman tähdistön alueelle ulottuvia kuvioita tai pientä muutaman tähden muodostamaa ryhmittymää tähtikuvion sisällä. Pienimmillään asterismi voi tarkoittaa tähtijoukkoa muistuttavaa rykelmää.

Tunnetuimpia asterismeja

• Otava, Ison karhun seitsemän kirkkaimman tähden muodostama kauhamainen kuvio; tunnetuin asterismi
• Kesäkolmio, Joutsenen Denebin, Lyyran Vegan ja Kotkan Altairin muodostama kolmio, joka näkyy Suomessa parhaiten loppukesästä ja syksyllä
• Talvikolmio, Orionin Betelgeuzen, Pienen koiran Procyonin ja Ison koiran Siriuksen muodostama kolmio, joka näkyy Suomessa parhaiten talvikuukausina ja keväällä
• Orionin vyö, jonka muodostaa Alnitak, Alnilam ja Mintaka (ζ, ε ja δ Orionis)
• Pegasuksen neliö, jonka vasemman yläkulman tähti on Alphard eli Sirrah, α Andromedae
• Teekannu Jousimiehessä
• M73 (NGC 6994), neljän tähden muodostama asterismi Vesimiehessä

Kreikkalaiset käyttivät tähdistöstä karhua tarkoittavaa nimeä, ja heillä on myös nimelle selitys, joka liittyy heidän jumaltarustoonsa. Seuraava versio perustuu Ovidiuksen esittämään taruun.

Ylijumala Zeus oli varsinainen naissankari. Kerran hän iski silmänsä Callistoon, joka oli yksi Artemis-jumalattaren neitsyyteen sitoutuneista nymfeistä. Zeus lähestyi Callistoa Artemiin hahmossa, ettei tämä osaisi epäillä mitään. Päästyään lähietäisyydelle Zeus raiskasi Calliston, joka tuli raskaaksi. Callistolle syntyi poika, Arcas.

Kun tapahtuma selvisi Zeun puolisolle Heralle, tämä muutti raivoissaan Calliston karhuksi. Vuosien kuluttua Arcas osui karhunhahmoista äitiään vastaan ja aikoi tappaa tämän keihäällään. Zeus kuitenkin tuli viime hetkellä hätiin ja kiskaisi molemmat taivaalle muuttaen heidät Ison ja Pienen karhun tähdistöiksi. Zeus nosti Calliston hännästä, ja tämän käsittelyn seurauksena oli tähtitaivaan kummallinen pitkähäntäinen karhu.

1 M101
2 M40
3 M109
4 M97
5 M108
6 M82
7 M81

8 Dubhe
9 Merak
10 Phad
11 Megrez
12 Alioth
13 Mizar
14 Alkaid
15 Talitha
16 Tania Borealis
17 Tania Australis
18 Aula Borealis
19 Aula Australis
20 Muscida
21 Alcor





















MYTOLOGIA
Ison Karhun taru juontaa juurensa kaukaiseen kreikan mytologiaan päivään ,jolloin zeus raiskasi neidon nimeltä Callisto,jolle syntyi poika,joka sai nimen Arcas. Zeuksen puoliso Hera suuttui saadessaan tietää tapahtuneesta,ja muutti Calliston karhuksi. Ajan kuluessa Arcas aikoi tappaa äitinsä keihäällään mutta Zeus ehti väliin ja kiskaisi molemmat taivaalle muuttaen heidät ison karhun sekä pienen karhun tähdistöiksi.




Otavan tähtiä.

Lisäksi Otavan eri osat ovat saaneet erilaisia merkityksiä. Pawnee-intiaanit näkivät neljän tähden neliössä paarit. Irokeešit ja muut tasankointiaanit näkivät karhun ja metsästäjät. Neliö oli toisista intiaaneista karhu, jota seurasivat kahvan kolme karhunpentua tai metsästäjää. Tosin nykyään esitetään epäilyjä, että tähtikuvion nimeäminen karhuksi olisi eurooppalaista vaikutusta.

Suomalaisen mytologian ehkä tärkeimmästä metsän villieläimestä Karhusta on kerrottu useammanlaisia syntytarinoita. Niitä on kerrottu joko loitsuissa, joilla suojellaan karjaa karhun hyökkäyksissä, tai niitä on laulettu tapetun karhun kunniaksi karhunpeijaisissa.

Erään tarinan mukaan karhu on syntynyt metsän siimeksessä, toisen mukaan taas Ukko ylijumalan veteen heittämistä villoista, jotka ajelehtivat rantaan. Ehkä merkittävin syntykertomus on kuitenkin kertomus Karhun syntymästä taivaalla otavaisen olkapäillä, luona kuun, tykönä päivän. Sieltä karhu on laskettu maahan hopeisissa köysissä riippuvassa kultaisessa korissa.

Kahvan neljä tähteä näyttivät itä-intialaisista kanootilta. Samoin jotkut eteläisemmän Pohjois-Amerikan intiaanit näkivät Otavassa kanootin, mutta toiset kutsuivat sitä vain "seitsemäksi".

Alaskan lipussa on Otava ja Pohjantähti.

Suomalaiset nimesivät tähtikuvion otavaksi kutsutun kalaverkon mukaan.

Tässä on muutamia muiden kansojen nimiä Otavalle:

• pohjoisenglantilaiset: Butcher's Cleaver eli teurastajan lihakirves
• irlantilaiset: Starry Plough eli tähtiaura
• britit ja irlantilaiset: Plough eli aura, Charles' Wain (vanhempi sana: Carlswæn) eli Kaarlen vaunut
• skandinaavit: Karlavagnen, Karlsvogna tai Karlsvognen eli Kaarlen vaunut (Karl = churl = mies)
• saksalaiset: Großer Wagen eli suuret vaunut, Grosse Bär
  
• slaavit: Suuret vaunut
• venäläiset: Iso äitikarhu Большая Медведица
• amerikkalaiset: Big Dipper eli suuri kauha
• ranskalaiset: Chariot eli vaunut, Casserole eli kattila eli Grande Ourse
• polynesialaiset: Seitsemän
• afrikkalaiset: Kurpitsajuoma-astia
• kiinalaiset, japanilaiset, korealaiset, vietnamilaiset: Pohjoinen vakka
• malesialaiset: Kauha
• algonquin-intiaanit: Musta kissa tai (Kanadan) Näätä
• navajot: Kiertävä mies (Otava + Pohjantähti)
• italialaiset: Orsa Maggiore
  

Kiinan vuosituhansia vanhan, katkeamattoman historian aikana Otavan tähdet on nimetty moneen kertaan. Otavan nimi on joko Pohjoisen vakan seitsemän tähteä (北斗七星 běidǒu qīxīng) tai Pohjoisen vakan yhdeksän tähteä (北斗九星 běidǒu jiǔxīng), riippuen yhteydestä ja käytöstä.



Koska maa pyörähtää tähtien suhteen neljää minuuttia vaille vuorokaudessa, Otava on samanakin kelloaikana eri vuodenaikoina eri asennossa niin, että sen kahva osoittaa eri ilmansuuntaan. Tämän ilmiön pohjalta eri kansat kehittivät ajanlaskumenetelmiä. Se vaikutti olennaisesti kiinalaisen astronomian käsitteisiin, jotka ovat yhä käytössä.

Yleisluontoisin ja siten ehkä vanhin kiinalainen taivaankannen jako on viisi ilmansuuntaa. Taivaan keskustassa on "kolme aitausta". Niissä ovat sirkumpolaariset tähdet. Keskustan ympärillä ovat neljä tähdistöä, joista jokainen kattaa yhden ilmansuunnan. Idässä on Sinivihreä lohikäärme, etelässä Punainen lintu, lännessä Valkoinen tiikeri ja pohjoisessa Musta kilpikonna. Keväällä Otavan kahva osoittaa auringonlaskun aikaan itään, kesällä etelään, syksyllä länteen ja talvella pohjoiseen. Näin ilmansuunnat ja vuodenajat liitettiin toisiinsa.

Esim: Musta kilpikonna on pohjoisen, talven ja keskiyön symboli.

Musta kilpikonna (玄武 pinyin: xuánwǔ, kirjaimellisesti tumma soturi; japani: kanji 玄武, hiragana げんぶ; korea: 현무; vietnam: Huyềnvũ) on yksi neljän kiinalaisen tähdistön symboleista, neljästä eläimestä.

Sitä kutsutaan myös nimellä "Pohjoisen tumma soturi" (北方玄武 běifāng xuánwǔ), koska sanaa "kilpikonna" käytetään päivittäisessä kielenkäytössä ilmaisemaan kielteisiä seksuaalisväritteisiä asioita ja näin sen käyttöä puheessa pidetään hyvien tapojen vastaisena. Se on pohjoisen, talven ja keskiyön symboli.

Tähdistöä voidaan kuvata kolmella tapaa:

• kilpikonna
• kilpikonna ja käärme, usein käärme kietoutuneena kilpikonnan ympärille
• soturi, jonka jaloissa on käärme ja kilpikonna

Mustan kilpikonnan tähdistö koostuu seitsemästä xiusta eli tähtikuvioista:

• 斗 Dǒu Vakka Jousimies
  
• 牛 Niú Härkä Kauris
  
• 女 Nǚ Neito Vesimies
  
• 虚 Xū Tyhjiö Vesimies
  
• 危 Wēi Katto (Vaara) Vesimies/Pegasus
  
• 室 Shì Huone Pegasus
  
• 壁 Bì Seinä Algenib, Pegasus
  

Xuanwu räystästiilessä.

Tarkempi määrittely tehtiin jakamalla horisontti kahteentoista osaan, jotka nimettiin maallisiksi oksiksi zi, chou, yin, mao, chen, si, wu, wei, shen, you, xu ja hai. Nimiä käytetään kuukausista, joina Otavan kahva osoittaa niitä, sekä kyseisistä ilmansuunnista.

Maallisia oksia käytetään myös osoittamaan ilmansuuntia kiinalaisessa kompassissa, luopanissa. Kun tarvittiin tarkempia suuntamääreitä, jokainen neljästä pääilmansuunnasta jaettiin edelleen kolmeen pienempään osaan. Ne nimettiin sen kuukauden maallisen oksan mukaan, jonka aikana Otavan kahva osoitti kyseistä suuntaa auringon laskiessa. Fengshuin sanhe-koulukunta perustuu 12 oksan ilmansuuntajakoon.

Myöhemmin tuli tarve vielä täsmällisemmälle suunnan määrittelylle, jolloin kehä jaettiin 24 "vuoreen" (山 shān). Tällöin joka toinen vuori nimettiin maallisen oksan mukaan. Loput vuoret nimettiin kahdeksan taivaallisen rungon ja neljän trigrammin mukaan. Maalliset oksat sidottiin neljään pääilmansuuntaan. Tätä jakoa käyttää fengshuin xuankong-feixing -koulukunta.

Seuraavassa taulukossa "Tähden nimi" on tähden aitokiinalainen nimitys. "Esoteerisia nimiä" pidetään Intian buddhalaisten munkkien vaikutuksesta syntyneinä. Niitä käytetään kiinalaisen astrologian ja fengshuin eri menetelmissä. Luoshu-tähdet ovat Luoshun eli Luojoen kaavion yhdeksän numeron nimet.

Tähden nimi	Esoteerinen nimi	Luoshu-tähden nimi	Länsimainen astronomia
天樞 tiānshū, Taivaan sarana	貪狼 tānláng, Ahnas susi	一白 yībái, Yksi-valkoinen	Dubhe
天璇 tiānxuán, Taivaallinen jade	巨門 jùmén, Suuri portti	二黑 èrhēi, Kaksi-musta	Merak
天璣 tiānjī, Taivaallinen helmi	祿存 lùcún, Säästetty palkka	三碧 sānbì, Kolme-jade	Phecda
天權 tiānquán, Taivaan valta	文曲 wénqū, Kirjallinen käyrä	四綠 sìlǜ, Neljä-vihreä	Megrez
玉衡 yùhéng, Jademitta	廉貞 liánzhēn, Turmeltumaton	五黃 wǔhuáng, Viisi-keltainen	Alioth
開陽 kāiyáng, Avoin yang	武曲 wǔqū, Sotaretki	六白 liùbái, Kuusi-valkoinen	Mizar
遙光 yáoguāng, Kaukainen valo	破軍 pòjūn, Armeijan tuho	七赤 qīchì, Seitsemän-punainen	Alkaid
左輔 zuǒfǔ, Vasen avustaja	左輔 zuǒfǔ, Vasen avustaja	八白 bābái, Kahdeksan-valkoinen	Alcor
右弼 yòubì, Oikea avustaja	右弼 yòubì, Oikea avustaja	九紫 jiǔzǐ, Yhdeksän-violetti	Mizar B

Otava on sirkumpolaarinen tähtiryhmä eli se sijaitsee niin lähellä pohjoista taivaannapaa, että se pysyy aina horisontin yläpuolella suuressa osassa pohjoista pallonpuoliskoa, muun muassa melkein koko Euroopassa. Siksi Otavalla on ollut kaksi pääasiallista merkitystä pohjoisen pallonpuoliskon ihmisille:

• Pohjantähden paikantaminen
• vuodenajan määrittäminen

Pohjantähti nimensä mukaisesti näyttää pohjoisen suurinpiirteisen suunnan. Kun Merakista vedetään Dubhen kautta suora viiva ja sitä seurataan noin viisi kertaa Merakin ja Dubhen välinen matka, päädytään Pohjantähteen. Pohjantähden paikantaminen on auttanut ihmisiä suunnistamaan tähtikirkkaana yönä ilman auringon ja kuun opastusta.



Ison karhun näkyvin osa on seitsemän kirkkaan tähden muodostama kauhaa muistuttava Otava. Otavan tähdet tunnetaan arabialaisperäisillä nimillä ("kauhan" kulhosta kahvaan päin lukien) Dubhe, Merak, Phecda, Megrez, Alioth, Mizar ja Alkaid.

Mizarin lähellä on pieni himmeä tähti Alcor, joka tunnetaan nimellä "Silmänkoittaja". Perinteen mukaan ihmisen näköaisti on vielä hyvä, jos hän kykenee erottamaan Silmänkoittajan. Tosin nämä tähdet on kyllä tervesilmäisen ihmisen erittäin helppoa erottaa toisistaan.








Alfa Ursae Majoris (α UMa / α Ursae Majoris) eli Dubhe on Otavan ja Ison Karhun tähtikuvion päätähti, joskaan ei kirkkain. Tähti on Otavan "kattilan" reunalla äärimmäisenä oikealla ylhäällä. Se on Otavan tähdistä lähimpänä taivaannapaa, ja Merakista Dubheen johtava viiva osoittaa suoraan kohti Pohjantähteä.

Tähti on oranssi ja sijaitsee 124 valovuoden eli 38 parsekin päässä Maasta, siis kauempana kuin monet muut Otavan tähdet. Toisin kuin useimmat Otavan tähdet, Dubhe ei kuulu Otavan liikkuvaan ryhmään.

Beta Ursae Majoris (β UMa / β Ursae Majoris) eli Merak on tähti Ison Karhun tähtikuviossa. Se kuuluu kuvion tunnetuimpaan osaan Otavaan. Se sijaitsee Otavan oikeassa alareunassa, "kattilan" alakulmassa. Merak näyttää suuntaa Pohjantähteen yhdessä sen yläpuolella olevan Dubhen kanssa.

Merakille on ympärillään Vegan ja Fomalhautin pölykiekkoja muistuttava kiekko, joka muistutata Saturnuksen rengasta, ja jonka lämpötila on muutama sata kelviniä.


Gamma Ursae Majoris eli Phecda, Phekda, Phad on Otavan tähtikuvion eräs tähti. Phecda on Otavan suorakaidemaisen "kattilaosan" alavasemmalla. Phekda on Aurinkoa kirkkaampi, kuumempi ja suurempi valkoinen pääsarjan tähti.


Delta Ursae Majoris (δ UMa / δ Ursae Majoris) eli Magrez on yksi Otavan tähtikuvion tähdistä. Se on Otavan tähdistä selvästi himmein, sen kirkkaus on 3,32, ja se on Otavan suorakauteen muotoisen kattilan vasemmassa ylänurkassa, kattilan kahvan juuressa. Megrez on kolminkertainen tähti, sillä on kaksi himmeää seuralaistähteä. Megrez kuuluu Siriuksen ryhmään ja Otavan liikkuvaat tähtiryhmään, jotka ovat tähtivirtoja Linnunradassa.







Epsilon Ursae Majoris (ε UMa / ε Ursae Majoris) eli Alioth on Otavan tähtikuviossa oleva tähti. Alioth on Otavan kattilan kahvan kattilaosaa lähin tähti. Tämä Ison Karhun tähdistön tunnettu tähti on taivaan 31. kirkkain näennäisellä kirkkaudellaan 1,76. Tähti on 80,9 ± 1,2 valovuoden päässä ja kuuluu Otavan liikkuvaan ryhmään.



Absoluuttinen kirkkaus -0,22. Pintalämpötila 9400 kelviniä, säteily 108 aurinkoa, säde 4 aurinkoa, massa noin 3 aurinkoa. Väri-indeksi -0,02. Tähden spektrityyppi on A0VpCr ja se on Alfa2 Canum Venaticorum-tyyppinen muuttuja. Alioth on kirkkain Ap-tähti jonka spektrissä on huomattavasti kromia ja europiumia. Voimakkaat magneettikentät lajittelevat eri alkuaineita tähdessä, ja jotkut aineet näkyvät voimakkaampina tähtien spektrissä. Tähden magneettikenttä on eri kulmassa tähden pyörimisakseliin nähden ja näin tähden pyöriminen saa aikaan spektrimuutoksia, kun tähden eri puolet ilmestyvät näkyviin pyörimisen tahdissa. Näin tulevat eri aikoina esiin eri alkuainevyöhykkeet, jotka magneettikenttä on järjestänyt. Alioth pyörii kerran 5,1 päivässä ja Aliothin tapauksessa magneettikentän ja pyörimisakselin kallistuma on 90. Happea on noin 100000 kertaa enemmän tähden magneettisella päiväntasaajalla kuin tähden magneettisilla navoilla. Aliothin magneettikenttä on 15 kertaa heikompi kuin Alfa Canum Venaticorumin, mutta kuitenkin 100 kertaa Maan magneettikentää voimakkaampi.





Mizar A and B (upper left), Alcor (lower right), and Sidus Ludovicianum (upper right).







Interferometric observations of Mizar A. Credit: J. Benson et al., NPOI Group, USNO, NRL.

Zeta Ursae Majoris (ζ UMa / ζ Ursae Majoris) eli Mizar lienee tunnetuin Otavan tähdistä. Tähti on Otavan kattilan varren keskimmäinen tähti.

Tähden lähellä sijaitsee himmeämpi Alcor, joka on 0,2 asteen ja ainakin 2–3 valovuoden päässä. Se ehkä kiertää Mizaria 750 000 vuoden jaksossa. Mizar itse on ensimmäinen tunnettu kaksoistähti, minkä Giovanni Riccioli havaitsi 1650. Mizar AB:n väli on 12 kaarisekuntia. Mizar A:n etäisyys Mizar B:hen on yli 500 AU ja kiertoaika 5 000 vuotta, minimi 380 AU. Mizar A on spektroskooppinen kaksoistähti, jonka kiertoaika on 20,5 vuotta ja väli 7–8 millikaarisekuntia. Mizar Aab on sittemmin havaittu interferometrillä valokuvauslevylle erillisinä tähtinä. Tähtien väli vaihtelee välillä 16–54 miljoonaa kilometriä. Mizar B:n näennäinen kirkkaus on 4,0 ja spektriluokka A5-7V, tähtien pintalämpötilat 7 500–9 000 kelviniä, ja luminositeetti 10–30 aurinkoa. Mizar B on myös spektroskooppinen kaksoistähti, jonka kiertoaika on 6 vuorokautta. Mizar A:n tähtien massat ovat noin 2,5+2,5 ja B:n 1,6+1,6.

• Näennäinen kirkkaus 2,23
• Etäisyys 78,2 valovuotta.
• Mizarin absoluuttinen kirkkaus 0,33.
• Mizarin spektriluokka on A1VpSrSi tai A2V + A2V + A1V ja kirkkaus 2,40.

Eta Ursae Majoris (η UMa / η Ursae Majoris) eli Alkaid (Elkeid) tai Benetnash (Benetnasch) on Otavan tähtikuvion "karhun hännän" tai "kattilan varren" äärimmäinen tähti. Tähti ei kuulu Otavan liikkuvaan ryhmään, jossa ovat useat Otavan tähdet. Tähden näennäinen kirkkaus on 1,85 ja etäisyys 101 valovuotta. Absoluuttinen kirkkaus -0,60. Tämän sinisen tähden spektrityyppi on B3V ja väri-indeksi B-V -0,19 ja lämpötila 20000 kelviniä, eli se on eräs kuumimmista paljain silmin havaittavista tähdistä. Tähden massa on kuusi Auringon massaa ja koko säteilyntuotta 700 aurinkoa. Tähti ei ole voimakas röntgenlähde, koska se on juuri sen rajan alapuolella, missä tähdet tuottavat omiin tähtituuliinsa voimakkaita shokkiaaltoja, jotka kehittävät röntgensäteilyä.


Ja se kahdeksas veljes oli - Alcor

Tähtiä kuin otavassa,
poikia on Jukolassa,
laiskanpulskeja jallii.

Alcor ("ratsastaja") on Ison Karhun tähdistössä oleva himmeä tähti, joka on lähellä kirkasta Mizaria. Alcor on Mizarista vasemmalle ylös 1/5 astetta. Mizar on Otavan "kattilan" varren keskimmäinen ja "ylin" tähti. Alcor eli 80 Ursae Majoris on valkoinen pääsarjan tähti. Sen näennäinen kirkkaus 3,99, absoluuttinen kirkkaus 2,09. Spektrityyppi A5V, pintalämpötila 8000 kelviniä. Massa 1,6 Auringon massaa. Alcor pyörii nopeudella 218 km/s, eli se on nopea pyörijä.

Alcor on 81 valovuoden päässä eli se on 0,27 -- 3 valovuotta Mizaria kauempana.

On joskus arveltu, että Alcor kiertäisi Mizaria noin 750000 vuoden jaksolla, mutta varmaa tämä ei ole.

3 valovuoden etäisyys tekee tähtien kytkeytymisen yhteen epätodennäköiseksi, sillä se on lähellä normaalia tähtien välimatkaa. Jos välimatka olisi 0,27 valovuotta, tähdet voisivat kiertää toisiaan. Näyttää todennäköisemmältä, että Mizar ja Alcor eivät ole kaksoistähti aikaisemmista luuloista huolimatta.

Edullisissa havainto-olosuhteissa Alcor on selvästi nähtävissä paljain silmin. Sitä on kuitenkin vanhastaan käytetty ihmisen näön testaamiseen, ja vanhassa arabialaisessa kirjallisuudessa sanotaan, että sen kykenisivät näkemään vain erityisen tarkkanäköiset.

Otavan tähtien kautta vedettyjen linjojen avulla voi löytää useita kirkkaita tähdistöjä.

Academia Gustaviana

Tällä päivämäärällä 25-10

1632 – pidettiin Ruotsin valtakunnan toisen yliopiston, Academia Gustavianan juhlalliset avajaiset Tartossa.

Alkujaan yliopiston opiskelijat olivat saksalaisia ja ruotsalaisia, ja pieni osuus opiskelijoista oli myös suomalaisia. Virolaisia ei 1600-luvulla opiskellut Tarton yliopistossa lainkaan.

Dialogi

Tällä päivämäärällä 25-10-1632 vietettiin tuolloisen Ruotsin valtakunnan järjestyksessään toisen yliopiston avajaisia Tartossa. Academia Gustaviana oli perustettu sotaleirillä Saksassa 30. kesäkuuta Kustaa II Aadolfin toimesta, Virohan kuului tuolloin Ruotsille. Ruotsin ensimmäinen yliopisto oli perustettu Upsalaan 1477 ja se kolmas, Turun Akatemia perustettiin 1640.

Millaiseen maailmaan älyn valoa tuolloin tuotiin. Juuri 1632 Galileo Galilei oli julkaissut kirjansa Dialogi, jossa käsiteltiin aurinkokeskeistä ja maakeskeistä maailmankuvaa kun yritettiin löytää syytä vuorovesi-ilmiölle. Ja sehän ei papistolle sopinut ja jo seuraavana vuonna 1633 Galileo sai tuomionsa jumalanpilkasta ja miehen teokset liitettiin kirkon kiellettyjen kirjojen listalle.



Kirjan Dialogo dei due massimi sistemi del mondo kansilehti.


Dialogi kahdesta maailmanjärjestyksestä eli Dialogi (ital. Dialogo dei due massimi sistemi del mondo) on Galileo Galilein kirjoittama aurinko- ja maakeskistä maailmankuvaa käsittelevä kirja. Se julkaistiin inkvisition nimellisellä hyväksynnällä Firenzessä 1632. Seuraavana vuonna Galilei tuomittiin jumalanpilkasta, jolloin kirja lisättiin katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen luetteloon, josta se poistettiin vasta 1822. Samalla myös muut Galilein teokset kiellettiin. Kirja muodostuu neljän päivän aikana käytävistä kahden filosofin ja yhden maallikon välisistä keskusteluista.

Kun kuningas Kustaa II Aadolf kuoli 1632, tuli tuolloin 6-vuotiaasta Kristiinasta Ruotsin kuningatar ja holhoojahallitus otti maassa vallan. Kun Kristiina oli perustamassa Turkuun yliopistoa, harkittiin aluksi juuri Tarton yliopiston toimintojen siirtämistä Turkuun, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin Turun kymnaasin (1630-1640) muuttamisesta Turun Akatemiaksi, Regia academia aboensis. Kymnaasin edeltäjänä oli puolestaan toiminut Suomen ensimmäinen koulu, Turun katedraalikoulu (1276-1630).

Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla ylläpitämä koulu ja palveli lähinnä pappien koulutusta. Katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu. Sen perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276.

Koulussa opetettiin Raamattua, latinan kielioppia, retoriikkaa ja dialektiikkaa sekä musiikkia ja laulua. Oppiaineet kuuluvat vapaiden taiteiden triviumiin. Koulu muutettiin vuonna 1630 Turun kymnaasiksi, josta puolestaan tuli vuonna 1640 Turun akatemia.

Noin vuoden 1470 vaiheilla rakennettiin tuomiokirkon rungon jatkoksi sen itäpäähän mahtava kulmikas kappeli, joka nykyisin on kirkon pääkuorina. Samalla rakennettiin kirkon ympäri toista metriä paksu ja runsaat 3 1/2 m korkea muuri, joka ympäröi laajaa rauhoitettua kirkkopihaa. Sen yhteyteen rakennettiin lukuisia rakennuksia, joista monet tulivat 1600-luvulla perustetun Turun akatemian käytettäviksi.




Turun akatemian vihkiäiset (Albert Edelfelt, 1902).

Kehämuurin rakentaminen tuomiokirkon turvaksi oli piispa Konrad Bitzin suurhankkeita, osaksi turvaksi kirkon aarteita uhkaavia merirosvoja vastaan. Kirkossa oli riehunut tulipalo 1464 ja kun piispa lähtee kunnostamaan kirkkoa nykyiseen korkeuteen, saa rakennus myös 1467 mennessä suojakseen tiilimuurin, jonka kaakkois- ja lounaispuolelle sijoitetaan korkeat porttitornit kirkon arvovaltaa korostamaan.


Katedraalikoulu sijaitsi alun perin tuomiokirkon yhteydessä sen muurissa olleessa rakennuksessa. Akatemiaksi muuttamisen jälkeenkin kaupunkiin jäi silti yhä yliopistoon valmistava katedraalikoulu, josta alettiin vuonna 1641 käyttää triviaalikoulun nimeä. Koulu sai edelleen tilansa tuomiokirkkomuurin rakennuksista, ja loppututkinnon saaneet oppilaat pääsivät suoraan yliopistoon.

Vuonna 1830 koulu jaettiin ylempään alkeisoppilaitokseen ja lukioon, josta tuli uusi Turun kymnaasi, aina vuoteen 1872 saakka. Lukiolle osoitettiin uudet tilat Vanhan Suurtorin laidalta. Nykyisin koulun perinteitä jatkaa Katedralskolan i Åbo.


Sivistyksen siiveniskuin
Turussa 25-10-10
Simo Tuomola

Nenäpäivä

Lisää viiniä

Tänään 24-10 liputellaan YK:n päivän kunniaksi kun järjestö 1945 perustettiin San Franciscossa, tänään voisi myös juhlistaa Allenden valintaa Chilen presidentiksi tai synkistellä ajankohtaisesti Mustan torstain merkeissä, tulee näet kuluneeksi tasavuosia New Yorkin suuresta pörssiromahduksesta 1929.

Mutta minäpä pitäydyn viinissä ja kohotan lasini tanskalaisen astrologin ja alkemistin Tyge Ottesen Brahen kadonneen nenän kunniaksi. Mies menetti nuorena gogolilaisesti nenänsä miekkataistelussa ja hänelle sovitettiin hopeasta ja kullasta tilalle nenäproteesi. Tänään vietämme Tyko Brahen kuolinpäivää vuodelta 1601.

1601 – Tyko Brahe, tanskalainen astrologi, tähtitieteilijä ja alkemisti.

Tyko Brahe (oik. Tyge Ottesen Brahe; 14. joulukuuta 1546 – 24. lokakuuta 1601) oli tanskalainen tähtitieteilijä. Hän oli omana aikanaan myös tunnettu astrologi ja alkemisti. Hän rakennutti Venin saarelle kaksikin observatoriota, ensin Stjerneborgin ja hiukan myöhemmin isomman ja paremmin varustetun Uranienborgin, mistä tuli varhainen "tutkimusinstituutti". Kummastakaan rakennuksesta ei ole edes peruskiviä jäljellä. Rakennusten ulkonäkö tunnetaan vain niistä tehtyjen piirrosten ja maalausten perusteella.









Mies kuoli juotuaan kekkereillä liikaa viiniä, eikä uskaltanut kohteliaisuussyistä käväistä välillä vessassa; vaikkakin jotkut uskoivat hänen työnsä jatkajan Johannes Keplerin myrkyttäneen elohopealla mestarinsa. Brahe havaitsi 1572 ihan uuden tähden taivaalla Kassiopeian tähdistössä ja kirjoitti siitä teoksensa De Stella Nova. Papisto tyrmäsi moisen väitteen, eihän Jumalan luomistyön enää pitänyt jatkua.










Vuonna 1572 Brahe havaitsi Kassiopeian tähdistössä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen De Stella Nova (lat. uudesta tähdestä). Nyt tiedetään, että kyse oli supernovaräjähdyksestä. Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin Aristoteleen ja Ptolemaioksen ajatuksiin perustuvista kirjoista.

Tarkimmat muistiinpanot Linnunratamme historiallisista supernovista on kiinalaisilla, jotka ovat merkinneet muistiin kaikkiaan seitsemän räjähdystä ajanlaskun alun jälkeen. Kaikkien näiden räjähdysten jäännökset ovat edelleen havaittavissa.

SN 1572 ja SN 1604

Tanskalainen Tyko Brahe havaitsi supernovaa SN 1572 vuonna 1572. Viimeisin nähty oman galaksimme supernovaräjähdys oli Keplerin sekä kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten tähtitieteilijöiden havaitsema vuonna 1604. Käärmeenkantajan tähtikuviossa havaittu SN 1604 oli kirkkaimmillaan jonkin verran Siriusta kirkkaampi, ja se pystyttiin näkemään yötaivaalla paljain silmin noin vuoden ajan.

Tyko Brahe kuoli seuraavana vuonna (24. lokakuuta 1601). Kepler viimeisteli hänen elämäntyönsä ja julkaisi Brahen tähtiluettelon Astronomiae Instauratae Progymnasmata, joka sisälsi 777 tähden sijaintitiedot. Tyko Brahe oli ensimmäisiä jotka tajusivat järjestelmällisen havaitsemisen tärkeyden tähtitieteessä. Tätä saavutusta voisi hyvin verrata Galileo Galileihin, joka alkoi ensimmäisenä soveltaa empiiristä tutkimusta. Ilman hänen tutkimustuloksiaan Kepler ei välttämättä olisi keksinyt lakejaan planeettojen radoista.



Mies näki taivaalla muitakin ennusmerkkejä tulevasta ja ennusti vuoden 1572 komeetan mukaan suuren johtajan syntymän Pohjolaan ja Ruotsi-Suomen nousun, sekä johtajan kuoleman Keski-Euroopan taistelukentällä vuonna 1632. Kuningas Kustaa II Aadolfin kuolemaa oli ennustettu myös hänen mahtavan sotalaivansa Wasan upottua 1628 neitsytmatkalla Tukholman edustalle.

Tällä päivämäärällä 24-10 solmittiin 1648 myös 30-vuotinen sodan päättänyt Westfalenin rauha, joka merkitsi juuri Ruotsi-Suomen suuruuden alkua.


Ennusmerkkejä etsien
Turussa 24-10-10
Simo Tuomola

Apinajuttu

Tänään 23-10 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun maailma luotiin;

4004 eaa. – Maailmankaikkeus luotiin Ussherin–Lightfootin kalenterin mukaan tätä päivää edeltäneenä yönä.

Oliskos ollut aamulla klo 9 aikaan.

Niin ja tämäkin vielä: 23.10.2010 klo 4:37 Täysikuu.

James Ussher (myös Usher) (4. tammikuuta 1581–21. maaliskuuta 1656) oli Armaghin ja koko Irlannin arkkipiispa vuosina 1625–1656. Hän oli merkittävä uskonoppinut, ja hänet tunnetaan ennen kaikkea hänen julkaisemastaan Raamatun tapahtumien kronologiasta, joka ajoitti luomisen vuoteen 4004 eaa.

Teos oli peruskivi Ussher-Lightfoot -kalenterille. Nuoren maan kreationistit, jotka uskovat maailman olevan noin 6 000 vuotta vanha, viittaavat teokseen edelleen. Teoksessa käsitellään Genesiksen lisäksi kattavasti myös muuta muinaishistoriaa, kuten Persian, Kreikan ja Rooman valtakuntien nousua.

James Ussher.


Ussher päätteli, että luomisen ensimmäinen päivä alkoi sinä yönä, joka edelsi lokakuun 23. päivää vuonna 4004 eaa. juliaanisen kalenterin mukaan.




James Ussherin Annales.

Apinajuttu

Tänään aamulla se sitten tapahtui, maailmankaikkeus luotiin klo 9 aikaan. Näin siis armon vuonna 4004 ennen ajanlaskun alkua. Asian päätteli aikoinaan Vanhan testamentin aikakirjoja tutkiessaan piispa James Ussher, jonka 1600-luvulla julkaistun kalenterin mukaan maailma luotiin 4004 eaa, vedenpaisumus sattui vuonna 2348 eaa ja Kristus syntyi 4 eaa.

Tiede väittää, että maapallon ikä olisi aikuisten oikeesti 4,6 mrd vuotta, mutta etenkin Amerikan kreationistit ovat vankasti luomisteorian kannalla. Jumalaa ei ole saatu oikeuteen haastetuksi asiaa todistamaan, mutta oikeutta asiasta kuitenkin on käyty. Daytonissa Darwinin apinajuttua puitiin vuonna 1925 ja lännen lokari Hiski Salomaa, Hiskias Möttö, teki tapausta tunnetuksi esittämällä toisen amerikansuomalaisen kupletistin, Antti Syrjäniemen vuonna 1929 julkaiseman kappaleen Daytonin apinajuttu.

Silloin jo juotiin kun maailma luotiin
eli kenen lauluja laulat ...
Turussa 23-10-08
Simo Tuomola

Hiski Salomaa, Hiskias Möttö.


Miten se Antti Syrjäniemi taannoin laulun sanoja kirjoittikaan:

Ai ai ai ai apina
Oi voi voi mikä napina
siitä nyt nous
kun se mestari Scopes
tiesi ja antoi ymmärtää
että kävi vaan sellanen rapina
ku ihminen ennen ol apina
puita myöten kuorta syöden
ennenmuinoin rapusimme vaan

mutta se tiukalle otti
Daytonissa kehitysoppi
apinako niin paljo muuttuupi
johan siitä hullukin suuttuupi
Ei ei me ei olla apina

Oli Daytoni tuollainen tienoo
mis ei ollunna tietoa hienoo
siellä yhtään ei ihme nytkään
ne kehityksestänsä kerskaile
ne nousivat kaikkien raivoon
heittäkää se vietävä kaivoon
siel' nikkaroikoon lempo soikoon
ukkoja akkoja apinoistaan

mutta kun isä sen ol pappi
siksi lauhtu vähä niitten sappi
tuosta kyl hulluki suuttuupi
apinako niin paljo muuttuupi
Ei ei me ei olla apina

Tuli oikeudenkäynti siit julma
mis selville saatav' ol pulma
miten ja milloin nytkö vai silloin
elikkä passaako ollenkaan

seinien sisälle se oppi
että ihminen on kehittyvä kloppi
vaiko tallaa maata allaan
ny ja aina ennallaan

mutta se tiukalle otti
Daytonissa kehitysoppi
apinako niin paljo muuttuupi
siitä hulluki suuttuupi
Ei ei me ei olla apina

Kun väittely oikeen tul tiukka
ni Bryanil liiku vaan viuhka
siin ilmaki kiehu kun Darrow se riehu
ja vaati siihen vastinta
kuinka valaskala Joonaan nieli
kun sen kurkku on niin vietävän pieni
kuink' Joona hyöri ja maako pyöri
aurinko kun ol alallaan

vastaa nyt ees tämän kerran
ei ei mun on turvani Herran
ja apinako niin paljo muuttuupi
siitä nyt hulluki suuttuupi
Ei ei me ei olla apina

Siinä Darrow oikoili syltään
ja sieppasi pois takin yltään
hihat se kääri kun se hääri
tutkien ja toruen
kuka pani sen raamatun lehtiin
että Aatami ensiksi tehtiin
silloin jo juotiin kun maailma luotiin
ja tanssittiin ja hurrattiin

ne tuhansia vuosia katto Kiinas' jo kieroon
ennenku Aatamil ol Eevasta tietoo
ja apinakin niin paljon muuttuupi
siitä nyt hulluki suuttuupi
Ei ei me ei olla apina

Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli brittiläinen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.

1 kommenttia:

Ironmistress kirjoitti...

Itse asiassa ei ollut Ussher, joka laski tuon iän.

Hän vain muunsi juutalaisen ajanlaskun mukaisen iän gregoriaaniseen kalenteriin.

Juutalainen ajanlasku alkaa maailman luomisesta, ja se on yhä tänäkin päivänä käytössä Israelissa. Me elämme tätä kirjoittaessa tammuzin 27 päivää vuonna 5770.

Juutalainen kalenteri pohjaa Metonin kierron mukaiseen kuukalenteriin, joten vuosimäärä on eri kuin gregoriaanisessa ja vuoden pituus myös erilainen. Juutalaiset eivät käytä gregoriaanista kalenteria, koska se perustuu pakanalliselle aurinkokalenterille ja kristityt ovat edelleenkehittäneet sitä.

9. heinäkuuta 2010 23.37

Juutalaiset käyttivät jonkin aikaa Egyptistä lähtöään ajanlaskun alkukohtana (2 Moos). Nykyisinkin uskonnollisissa yhteyksissä käytetty juutalainen ajanlasku alkaa maailman luomisesta, joka ajoitetaan Talmudin kronologian perusteella tapahtuneen 3760 eaa. Vuoden 2006 syyskuussa alkoi juutalainen vuosi 5767. Juutalaisten vuoden pituus oli 354 päivää. Samoin kuin Kiinassa, lisättiin vuoteen juutalaisessakin kalenterissa määräajoin 13. kuukausi. Tämä tehdään kahdeksan kertaa 19 vuotta kestävän jakson eli Metonin jakson kuluessa.^[3] Tämä seikka on vaikuttanut kristittyjenkin noudattamaan pääsiäisen määrittelyyn, sillä sen ajankohta riippuu sekä kevätpäiväntasauksesta että kuunvaiheista.



Ja ettei juutalainenkaan ajanlasku menisi liian helpoksi:

Tietokonetesti osoittaa eittämättömästi, että JUUTALAISEEN KALENTERIIN on syntynyt Talmudin verraten myöhäiseen traditioon perustuvien laskelmien tähden tähän mennessä 242:n VUODEN VAJAUS.

(Siis nykyinen juutalainen vuosiluku maailman luomisesta tulee olla 5765+242 eli elämme sen mukaan vuotta 6007 !).

Eli tähän aikaan muutettuna siis 5771+241 = 6012.


Nuoren Maan kreationismi on Raamattuun pohjautuva kristillinen ajatussuuntaus, jonka mukaan Maa on noin 6 000–10 000 vuoden ikäinen. Nuoren Maan kreationismin mukaan Raamatun luomiskertomus on kirjaimellisesti tosi.


Vuonna siis 2525 ...
Turussa 23-10-2010
Simo Tuomola

Vuonna siis sata ja viis on
Jo armonaika loppunut sun onneton
Hyvät kun mukanansa luoja vie
Henkiin jos jäänyt yhtään lie