Tuohikirje

Tänään 12-6 

 1550 – Helsingin kaupunki perustettiin.

Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Forsbyn eli Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle 12. kesäkuuta 1550.

1318 – Novgorodilaiset tulivat ryöstöretkelle Turkuun polttaen kaupungin ja sen tuomiokirkon.

 Vuosina 1136–1478 Novgorod oli Novgorodin tasavallan pääkaupunki.

Tuohikirje

Tänään 12-6 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun novgorodilaiset hyökkäsivät Turkuun 1318 ryöstäen ja polttaen kaupungin. Mm. tuomiokirkko ja Kuusiston piispankartano tuhottiin, linna sen sijaan jäi valtaamatta. Tältä ajalta on peräisin myös Ryssänmäen nimi, sotilaiden pidettyä sitä leiripaikkanaan.

Pähkinäsaaren rauha oli Ruotsin alaikäistä kuningasta Maunu Eerikinpoikaa ohjanneen holhoojahallituksen ja Novgorodin tasavallan välillä 12. elokuuta 1323 solmittu rauhansopimus. Rauhansopimus päätti pitkähkön sotajakson näiden kahden valtion välillä. Se on vanhin tunnettu Ruotsille itärajan määrittelevä rauhansopimus

 

 

 Perinteinen tulkinta Pähkinäsaaren rauhan säätämästä rajasta.

Turun tuomiokirkon alkuvaiheista on hyvin vähän tietoa. Todennäköistä lienee, että kirkko on rakennettu aivan 1200-luvun lopulla puusta. Vuonna 1318 novgorodilaisten kerrotaan polttaneen kirkon.

Ensimmäinen Kuusiston linnaan liitetty piispa on ruskolainen Maunu I, joka päiväsi yhden säilyneen kirjeensä Kuusistossa 1295. Tällöin linnan paikalla todennäköisesti oli puurakenteinen rakennusryhmä. Kivilinnan rakennustyöt alkoivat 1300-luvulla piispa Ragvald II:n aloitteesta.

Kauppapolitiikasta näissä kahakoissa kaiketi oli jälleen kyse. Ja kostoretkille löytyy perinteitä aina Ruotsin pääkaupungin Sigtunan tuhosta 1187 lähtien. Silloin vastaisku suuntautui Koroisten kauppapaikkaa vastaan, siellä kun itämerensuomalaiset viikingit sattuivat paluuretkellään pitämään talvileiriä.

Novgorodilaisiin yhteyksiin liittyy myös vanhin säilynyt itämerensuomalaisilla kielillä kirjoitettu viesti. Sikäläisistä savimaista on löydetty 1000-1400 -luvuilla kirjoitettuja tuohikirjeitä, joista kyrillisin kirjaimin karjalan kielellä kirjoitettu Ukkosen loitsu eli Tuohikirje 292 on ajoitettu 1200-luvun alkuun.

»юмолануолиїнимижи
ноулисѣханолиомобоу
юмоласоудьнииохови»

Teksti Juri Jelisejevin translitteroimana latinalaiseen kirjaimistoon vuonna 1959 ja tulkittuna nykysuomeen.

»jumolanuoli ï nimiži
nouli se han oli omo bou
jumola soud'ni iohovi»

»Jumalannuoli, kymmenen [on] nimesi
Tämä nuoli on Jumalan oma
Tuomion-Jumala johtaa.»

Myös Turun arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt Turun oma Tuohikirje, joskaan sen ajoituksia ja sisältöä ei vielä kaiketi ole virallisesti julkaistu.

Tuohikirje, 1400-luku (Turku, Turun museokeskus, TMM 22367TU1671:001)

Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet uusia puolia keskiajan kirjallisen kulttuurin arkisista muodoista. Turun tuomiokirkon läheisyydestä on löydetty aikanaan Suomen maineikkaimman opinahjon, Turun katedraalikoulun, oppilaitten kirjoitusharjoituksiinsa käyttämiä vahatauluja ja stylus-piirtimiä, tyypillisiä koululaisten ja opiskelijoitten kirjoitusvälineitä.

Samoin Turusta on löytynyt useita vahataulujen kuljetukseen tarkoitettujen nahkalaukkujen – siis keskiaikaisten koululaukkujen – jäänteitä. Jännittävä löytö on myös 1400-luvulle ajoitettu tuohikirje. Tuohen valkealle pinnalle piirretyt goottilaiset kirjainmerkit kertovat edelleen arjen kirjoittamisesta ja sen käytännönläheisista sovelluksista.

 

 Onfim-pojan piirroksia 1200-luvun tuohikirjeessä.

Kauppapolitiikkaa tehtiin myös 12-6-1550 kun Kustaa Vaasa perusti Helsing Forsbyn määräämällä Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon asukkaat muuttamaan Vantaanjoen suulle rakennettavaan kaupunkiin. Tarkoituksena oli kilpailla Venäjän kaupassa Tallinnan kanssa. Alunperin kuningas kaavaili uuden kauppapaikan perustamista Santahaminaan.


Ukkostellaan
Turussa 12-6 2013
Simo Tuomola