Ruotsinsalmi

Tänään 9-7 tulee kuluneeksi tasavuosia Ruotsinsalmen toisesta meritaistelusta 1790:
 

1790 – Kustaa III:n sota: Ruotsinsalmen toinen meritaistelu päättyi Ruotsin historian suurimpaan merivoittoon sen laivaston voittaessa Venäjän laivaston. Taistelun vuosipäivää 9. heinäkuuta vietetään Suomen merivoimien vuosipäivänä.


Ruotsinsalmen toinen meritaistelu on Kustaa III:n sotaan kuulunut meritaistelu Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä 9.–10. heinäkuuta 1790. Se käytiin Kotkansaaren, Mussalon ja Kuutsalon saarten välisellä alueella nykyisessä Kotkassa. Taistelu on alusten lukumäärällä mitattuna yksi suurimpia koskaan käytyjä meritaisteluita ja suurin milloinkaan Itämerellä käyty meritaistelu.


Vain vuotta aiemmin käytiin samalla paikalla Ruotsinsalmen I meritaistelu, jonka Ruotsi hävisi. Sen kunniaksi Venäjän laivasto pystytti Turun linnan fältille puisen obeliskin. Toinen taistelu päättyi Carl Olof Cronstedtin johdolla Ruotsin laivaston ylivoimaiseen ja Ruotsin historian suurimpaan merivoittoon.


Pitkälti Cronstedtin ansiosta Ruotsi voitti Venäjän laivaston Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa 1790. Samana vuonna 26. lokakuuta Cronstedt nimitettiin meriasian valtiosihteeriksi. Hänet ylennettiin sinilippuisen laivaston kontra-amiraaliksi 22. joulukuuta 1793. Laivastojen kenraaliadjutantti hänestä tuli 26. kesäkuuta 1797. Kustaa III:n kuoltua Cronstedille myönnettiin yksi viidestä muistosormuksesta.


Suomen sodassa Cronstedtin komentama Viaporin linnoitus antautui venäläisille 3. toukokuuta 1808. Cronstedtin ristiriitainen maine on laajasti seurausta Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista, jossa Cronstedtin jopa väitettiin myyneen Viaporin venäläisille.

 Johan Tietrich Schoultz: Ruotsinsalmen II meritaistelu.



Osapuolina Ruotsi ja Venäjä:

Ruotsin kuningas Kustaa III ja Carl Olof Cronstedt;  195 alusta, tappiot 6 alusta, 600 miestä

Nassaun prinssi 255 alusta, tappiot 61 alusta, 7400 miestä

  

 Cronstedtin hauta Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla.



Carl Olof Cronstedt vanhempi (3. lokakuuta 1756 – 7. huhtikuuta 1820) oli Ruotsin merivoimien vara-amiraali. Carl Olof Cronstedt on haudattu Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle.



 
 Carl Olof Cronstedt 3.10.1758–7.4.1820.

Turuma

Tänään 25-9 tulee kuluneeksi tasavuosia Suomenlinnan suunnittelijan Augustin Ehrensvärdin syntymästä:

1710 – Augustin Ehrensvärd, ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka (Suomenlinnan suunnittelija).

Augustin Ehrensvärd (25. syyskuuta 1710 Barkarö, Ruotsi – 4. lokakuuta 1772 Mietoinen) oli ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka, Suomenlinnan suunnittelija ja rakennustöiden johtaja.








Ehrensvärd onnistui ajamaan läpi toisenkin suunnitelmansa saaristolaivaston perustamisessa. Sen tarkoituksena oli tukea maavoimien toimintaa Suomessa. Saaristolaivaston suunnitelijaksi Ehrensvärd sai Fredrik af Chapmanin.

Fredrik Henrik af Chapman (s. 9. syyskuuta 1721, Göteborg – 19. elokuuta 1808) oli ruotsalainen amiraali ja laivanrakentaja.

Af Chapman suunnitteli Augustin Ehrensvärdin rakennettuman saaristolaivastoon laivatyypit oleskellessaan Suomessa 1760–1764. Saaristolaivaston saaristofregattien neljä tyyppiä nimettiin Suomen maakuntien mukaan Uudeksimaaksi (Udema), Hämeenmaaksi (Hemmema), Turunmaaksi (Turuma) ja Pohjanmaaksi (Pojama).

Yksi Suomen tunnetuimmista lauseista on Ehrenvärdin käsialaa, ja se on hakattu Kuninkaanportin viereen laitettuun kivitauluun:

»Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. (Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun).»

Ehrensvärd on haudattu Viaporin Isolle linnanpihalle. Haudalla on kuningas Kustaa III:n ja Ehrensvärdin kummipojan suunnittelema ja Johan Sergelin veistämä hautamuistomerkki.

Augustin Ehrensvärdin hauta Suomenlinnassa. Taustalla vanha komendantintalo, nyk. Ehrensvärd-museo.


Johan Tobias Sergel, egentligen Sergell, född 28 augusti 1740, död 26 februari 1814, var en svensk bildhuggare, skulptör, målare, tecknare och Riddare av Vasaorden.
Tukholmasta löytyy miehen kunniaksi nimettynä mm. kuuluisa ja keskeinen Sergelin tori.
Han har lånat sitt namn åt Sergels torg, Sergelarkaden och Sergelgatan i Stockholm samt Sergels väg i Malmö.

Lähes kolmivuotinen urakka tuo Suomenlinnaan uuden 1700-luvun aluksen

julkaistu tänään klo 15:29

Tykkisluuppi on yhdistetty purje- ja soutualus, jossa on kaksi mastoa ja 15 airoparia. Soutajia alukseen mahtuu 60 henkeä. Yllä olevan 3D-kuvan on mallintanut Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Kuva: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Suomenlinna saa uuden vetonaulan, kun tänä syksynä (2010) alkava rakennusurakka keväällä 2013 valmistuu, ja vesille lasketaan 1700-luvun malliin rakennettu tykkisluuppi. Aluksen rakennuttaminen on osa Augustin Ehrensvärdin syntymän 300-vuotisjuhlallisuuksia.

Laiva-arkkitehti F.H. af Chapmanin piirustuksiin pohjautuvan tykkisluupin rakennuttavat Ehrensvärd-seura ja Viaporin telakkasäätiö.

Rakennushankkeen tavoitteena on paitsi elävöittää Suomenlinnan matkailua, myös kouluttaa ja työllistää puulaivojen rakentamisesta kiinnostuneita nuoria ja säilyttää puulaivojen perinteisiä rakennustaitoja.
Tykkisluuppi rakennetaan perinteisiä rakennusmateriaaleja ja -menetelmiä käyttäen Suomenlinnan telakalla, joka toimi vuoteen 1808 asti Ruotsin saaristolaivaston Viaporin eskaaderin tukikohtana. Edelleen käyttökunnossa oleva telakka toimii nykyisin perinnelaivakeskuksena, jossa kunnostetaan ja entisöidään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja laivoja.

Juhlatilaisuus Suomenlinnassa

Lauantaina 25.9.2010 Suomenlinnassa vietettiin Viaporin rakentajana tunnetun linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärdin syntymän 300-vuotisjuhlaa. Muistosanat juhlassa esitti amiraali Juhani Kaskeala. Paikalla oli historiallisten ruotusotilaiden kunniavartio ja tilaisuudessa ammuttiin kunnialaukaukset mustaruutiasein.
Suomenlinnassa samaan aikaan järjestetylle ruotusotilaiden leirille osallistui yhteensä noin sata 1700- ja 1800-luvun asusteisiin pukeutunutta ruotusotilasta Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Venäjältä.

Aluksella kunniakas historia

Tykkisluuppi on yhdistetty purje- ja soutualus, jossa on kaksi mastoa ja 15 airoparia. Sluupin rungon pituus on noin 20 metriä ja leveys 4,5 metriä. Soutajia alukseen mahtuu 60 henkeä.
Kahdella 24-naulaisella kanuunalla ja neljällä parrastykillä varustetuilla tykkisluupeilla oli ratkaiseva merkitys vuosina 1788–1790 käydyn Kustaa III:nnen sodan aikana, jolloin Ruotsinsalmessa vuonna 1790 käyty meritaistelu päättyi Ruotsin laivaston voittoon.



Johan Tietrich Schoultz: Ruotsinsalmen II meritaistelu.

Ruotsinsalmen toinen meritaistelu on Kustaa III:n sotaan kuulunut meritaistelu Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä 9.–10. heinäkuuta 1790. Se käytiin Kotkansaaren, Mussalon ja Kuutsalon saarten välisellä alueella nykyisessä Kotkassa. Taistelu on alusten lukumäärällä mitattuna yksi suurimpia koskaan käytyjä meritaisteluita ja suurin milloinkaan Itämerellä käyty meritaistelu. Vain vuotta aiemmin käytiin samalla paikalla Ruotsinsalmen I meritaistelu, jonka Ruotsi hävisi. Toinen taistelu päättyi Carl Olof Cronstedtin johdolla Ruotsin laivaston ylivoimaiseen ja Ruotsin historian suurimpaan merivoittoon.

 

Linnafältille Turkuun pystytettiin Turun linnan lähistölle muistomerkiksi puinen obeliski tuon taistelun kunniaksi.

Yleisö pääsee tutustumaan tykkisluuppiin jo aluksen rakennusaikana. Valmistumisensa jälkeen sitä hyödynnetään kulttuurimatkailussa. Sitä on tarkoitus käyttää myös kulttuuriperintökasvatuksessa perus- ja keskiasteen opetuksessa sekä rakennusaikana että vesillelaskun jälkeen. Veneenrakentajia kouluttavat oppilaitokset voivat saada projektista harjoittelupaikkoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tykkisluuppi-hanketta.

YLE Uutiset

Ruodussa mukana
Turussa 9-7 2013
Simo Tuomola