Birgitan kuoltua hänen maalliset jäännöksensä haudattiin aluksi Forum Romanumin lähellä sijaitsevaan San Lorenzo in Panispernan kirkkoon, mutta ratkaisu oli vain väliaikainen. Birgitta oli itse toivonut, että hänen viimeiseksi maalliseksi lepopaikakseen tulisi Vadstenan luostari, ja jo seuraavana vuonna Birgitan ruumis siirrettiin hänen lastensa Katarinan ja Birgerin johdolla Vadstenaan. San Lorenzo in Panispernaan jäi vain hänen kätensä.
Pyhä Birgitta, Birgitta Birgerintytär (noin 1303 – 23. heinäkuuta 1373) oli ruotsalainen profeetta, mystikko ja hengellisen sääntökunnan perustaja. Hänet kanonisoitiin 7. lokakuuta 1391.
Birgitta eli pyhä Birgitta eli Birgitta Birgerintytär (Birgitta Birgersdotter; 7. lokakuuta 1303 – 23. heinäkuuta 1373) oli ruotsalainen profeetta, mystikko ja hengellisen sääntökunnan birgittalaisjärjestön Ordo Sanctissimi Salvatoris perustaja. Hänet kanonisoitiin 7. lokakuuta 1391. Birgitan muistopäivä on 7. lokakuuta. Syntymäajaksi on annettu myös epämääräisempi ”uudenvuoden 1303 aikaan” ja myös "keväällä 1303".
Naantalin birgittalaisluostarin perustaminen lienee suurin ja näkyvin Birgitan merkityksistä Suomelle. Päätös kaksoisluostarin perustamisesta tehtiin vuonna 1438 ja se rakennettiin Armon laaksoon, Vallis Gratiae, ja sen ympärille perustettiin Naantalin kaupunki (ruots. Nådens Dal, Armon laakso). Luostarissa oli nunnia jopa 60 ja munkkeja 15. Abbedissa oli koko luostarin johtaja. Luostarin yhteydessä oli myös vanhainkoti ja se oli maan ensimmäinen laitos, jossa jaettiin sivistystä myös naisille. Luostari oli myös tärkeä maallisen kulttuurin kuten kirjoitus- ja käsityötaidon keskus ja tunnettu myös sairaanhoito- ja parannustaidoistaan.
Pyhä Birgitta on elämästään asti vaikuttanut Suomen kulttuuriin ja perinteeseen monella tapaa. Hänen pyhimykseksi julistamisensa jälkeen hänen nimensä lisättiin myös Turun hiippakunnan kalenteriin vuonna 1391 punaisella, mikä tarkoitti vuotuista, valtakunnallista juhlapyhää. Viisi vuotta myöhemmin Birgitasta tuli Ruotsin valtakunnan suojeluspyhimys.
Birgitta oli aikansa tärkeimpiä uskonnollisia vaikuttajia, mutta myös vahva poliittinen vaikuttaja. Pyhä Birgitta oli Ruotsin ensimmäinen Euroopan-laajuisesti tunnettu nainen, ja hänestä tuli myös Pohjolan ainoa naispyhimys. Pyhä Birgitta on yksi Euroopan kolmesta naissuojelupyhimyksestä Katariina Sienalaisen ja Edith Steinin ohella.
Pyhä Birgitta kuvattuna tunnuksineen kirjoittamassa ilmestyksiään. Kuva birgittalaisjärjestön käyttöön tarkoitetusta messukirjasta.
Naantalin luostari (Armonlaakson luostari, lat. Vallis gratiae, ruots. Nådendal) oli piispa Maunu II Tavastin Suomeen perustama birgittalaisluostari. Luostari aloitti toimintansa Maskussa vuonna 1440. Paikka ei kuitenkaan osoittautunut suotuisaksi, ja luostari päätettiin jo vuonna 1443 siirtää Raision Ailosiin, nykyiseen Naantaliin.
Rakennustyöt Ailosenniemellä lienevät alkaneet syksyllä 1443, mutta sisaret ja munkit siirtyivät luostariin ilmeisesti kesällä 1444. Luostarin rakennukset ryhmittyivät luostarin kirkon ympärille. Lounaassa ja lännessä sijaitsivat munkkien tilat, pohjoisessa ja luoteessa nunnien tilat. Luostarin rakennuksista on nykyaikaan säilynyt vain vähäisiä muurinkatkelmia.
Luostarin viimeinen abbedissa Birgitta Knutsdotter Kurck kuoli vuonna 1577. Tämän jälkeen luostari koki vielä lyhyen kukoistuskauden Juhana III:n kaudella. Kuningas suosi katolisuutta puolisonsa, ankaran roomalaiskatolisen Katarina Jagellonican tähden.
Juhana III (ruotsiksi Johan III, ennen kuninkuutta Juhana-herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556–1563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas.
Katariina Jagellonica (1. marraskuuta 1526 Krakova – 16. syyskuuta 1583 Tukholma) oli Juhana III:n ensimmäinen vihitty puoliso, Ruotsi-Suomen herttuatar ja sittemmin Ruotsin kuningatar.
Eilisestä 22-7 -2012 Kurck- päivityksestä lainaan tähän pienen osan liittyen luostarin saamiin lahjoituksiin:
Hänen puolisonsa: Ceeilia Filippontytär, joka Tnrussa Heinäk. l p. 1433 niistä tiluksista, mitkä hän ja hänen mies vainajansa, Niilo Knrki, olivat ostaneet ja ansainneet (,,afllat") Turun hiippakunnassa, ja joista Niilo Kurki oli hänelle huomenlahjaksi antanut kaksikolmannesta, lahjoitti Pyhän Annan luostarille, ,,joka aiottu ja aljettu on Raision pitäjässä", (s. t. s. Naantalin luostarille) kolme tilaa Löpö'ssä Taivassalon pitäjässä, nmeidän kummankin vanhempaimme ja omien sielujemme tähden".
Jöns Budde (myös Jöns Räk, Johannes Andreas Budde) (noin 1435–1495) oli Naantalin luostarin munkki ja uskonnollinen kirjailija. Hän on Suomen kirjallisuuden ensimmäisiä nimeltä tunnettuja henkilöitä sekä keskiajan tunnetuimpia suomalaisia.
Budde käänsi pyhimyslegendoja sekä laati vanhimmat Vanhan testamentin kirjojen ruotsinnokset: (Ruutin ja Esterin kirjat). Sen lisäksi häneltä tunnetaan noin 20 muuta teosta, jotka ovat enimmäkseen käännöksiä latinasta ruotsiksi. Näistä tunnetuin on Jöns Buddes bok. Hänen tekstejään käytettiin papiston tarpeisiin, mutta niitä luettiin myös ajanvietteenä.
Turkuun Pyhä Birgitta liittyy mm. Maunu Eerikinpojan kautta, toimien ensin tämän neuvonantajana, sittemmin vihollisena.
Liehakko
1.-4. syyskuuta 1347 hän käväisi täällä säätämässä yleisen maanlain ja oleskeli kaupungissa myös 13.-15.5.1351. Vuonna 1350 hän sääti kaupunkilain, jossa Turku sai uudelleen oikeuden ulkomaankauppaan.
Turku-rakkauteen kuninkaalla oli myöhemmin omatkin syynsä. Hänellä oli hovissa oma suosikkinsa, nuori aatelismies, herttua Pentti Algotinpoika, joka oli sekä kuningatar Blanka Namurilaisen että kuningas Maunu Eerikinpojan rakastaja. Hänet kuningas palkitsi Suomen herttuan arvonimellä 1355 ja sai neuvonantajansa Pyhän Birgitan samalla kääntymään itseään vastaan. Sitä se mustasukkaisuus teettää paremmissakin piireissä.
Vuonna 1335 Maunu meni naimisiin Blanka Namurilaisen kanssa, ja seuraavana vuonna hänet kruunattiin Tukholmassa. Hänen tärkein suosikkinsa oli nuori aatelismies nimeltä Pentti Algotinpoika, jonka kuningas korotti Hallannin herttuaksi antaen hänelle läänitykseksi myös suuren osan Suomea. Aikalaiset epäilivät homoseksuaalista suhdetta. Maunun poliittiseksi vastustajaksi kääntynyt sukulainen Birgitta Birgerintytär (sittemmin pyhimys) sai tästä propaganda-aseen kuningasta vastaan.
Liehakoiden
Turussa 23-7 2013
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti