1654 – Tulipalo tuhosi kolme neljäsosaa Helsingistä. Tuolloisen Helsingin neljästä talosta varmaan kolme tuhoutui, sen verran pienestä "kaupungista" oli kyse.
Mutta, mutta Pietari Suuri pisti 5-9 paremmaksi ja keksi kiusata partasuita verotuksella;
1698 – Pietari Suuri kielsi parrat lähentääkseen venäläisiä Eurooppaan.
Pietari I Suuri
Venäjällä Pietari Suuri (1672–1725) halusi istuttaa keinoja kaihtamatta eurooppalaisen muodin kansan keskuuteen. Hän määräsi kaikki partasuut verolle pantaviksi. Hän jopa pakkoajeli henkilökohtaisesti jotkut pajarit ja aatelismiehet parrattomiksi. Jos joku halusi pitää partansa, mutta ei pystynyt maksamaan siitä veroa, hänet karkotettiin pakkotyöhön.
Pietari I Suuri (ven. Пётр I, Пётр Великий, Pjotr I, Pjotr Veliki; Pjotr Aleksejevitš Romanov, ven. Пётр Алексеевич Романов; 9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskova – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Pietari) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja sitten keisarina ("Imperator").
Tämä partavero poistettiin vasta Katariina Suuren aikana 1765. Pietari Suuren kaukainen edeltäjä Iivana Julma (1530–1580) sen sijaan oli sitä mieltä, että parran pois ajaminen oli synti, jota "ei edes kaikkien marttyyrien veri kykene pesemään pois".
Monien uskontojen piirissä pitkän parran on katsottu olevan positiivinen asia, joka symboloi uskolle omistautumista. Raamatun Kolmannessa Mooseksen kirjassa (19:27) kehotetaan toimimaan pään karvoituksen suhteen seuraavasti:
»Älkää keritkö tukkaanne päälaen ympäriltä, äläkä leikkaamalla turmele partasi reunaa».
»"Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville...»
Kauhiaa! Huis vaan poikki! Mutta teki se ukko muutakin, perusti Turulle ystävyyskaupungin;
Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin Nevan suistoon 27. toukokuuta 1703. Nimensä kaupunki sai Pietarin nimikkopyhimyksen, apostoli Pietarin mukaan. Tällöin alue kuului vielä virallisesti Ruotsiin, mutta oli Venäjän miehittämä. Venäjän pääkaupunki siirrettiin Moskovasta Pietariin vuonna 1712. Pietarhovin palatsi Pietarin kaupungin ulkopuolella valmistui 1725.
Pietari perustettiin symboloimaan uudistuksia ja juhlistamaan maallistuneen ja valistuneen Venäjän syntyä.
Suomen Pietari
Muistoja suomalaisen heimon menneisyydestä
Sanomalehti Viborgskije Vedomostin mukaan tontilta on löytynyt sekä kivikautinen asuinpaikka että 1600-luvulta peräisin olevia bastionien, muurien ja sotilaslaitteiden jäännöksiä. Ne kertovat muun muassa ajasta, jolloin alue oli koko Inkerinmaan keskus.Kivikautiset löydöt liittyvät kampakeraamiseen kulttuuriin noin 7 000 vuoden takaa. Venäjän lain mukaan arkeologisiin kohteisiin ei saa rakentaa.
Joidenkin teorioiden mukaan suomalais-ugrilaiset kielet tulivat juuri kampakeraamisen kulttuurin mukana Itämeren rannalle. Siten alue on keskeinen myös suomalaisen heimon muistomerkkinä.
Nevanlinna (ruots. Nyenskans, lat. Neovia, ven. Ниеншанц, Канцы) on entinen kauppapaikka ja kaupunki Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohdassa Inkerinmaalla Venäjällä nykyisen Pietarin kaupungin sijalla. Nevanlinnassa on ollut kauppapaikka ja vakituista asutusta jo ainakin 1200-luvun alkupuolella.
Historia
Nevajoen suistossa oli jo 1300-luvulla ruotsalainen linnoitus Maankruunu (ruots. Landskrona), jonka Novgorod kuitenkin nopeasti hävitti. Stolbovan rauhassa 1617 alue siirtyi Ruotsille, ja Nevanlinna sai kaupunkioikeudet 1642. Kaupungissa oli Kaarle IX:n vuonna 1611 rakennuttama linnoitus Nyenskans.Suuressa Pohjan sodassa venäläiset valtasivat ja hävittivät kaupungin vuonna 1703. Nevanlinnan länsipuolelle Pietari Suuri ryhtyi rakennuttamaan Pietarin kaupunkia. Suuri osa Nevanlinnan asukkaista oli suomalaisia. Kaupungissa asui myös ruotsalaisia ja saksalaisia.
Maankruunu
Turun ystävyyskaupungilla on juurensa syvällä suomalaisuudessa, sillä itse asiassa Pietari perusti kaupunkinsa suomalais-ruotsalaisen Nevanlinnan paikalle. Sen asujaimistosta suurin osa oli juuri suomalaisia.
Nevanlinnan pienoismalli Pietarin laivastomuseossa.
Nevanlinna Nyenskans oli vireä kauppapaikka jo ainakin 1200-luvulta lähtien. Vuonna 1299 Viipurin perustajana pidetty marski Torkkeli, Tyrgils Knuutinpoika rakensi sinne Novgorodin kiusaksi Maankruunun, Landskronan linnoituksen, jonka novgorodilaiset hävittivät 1301.
Vuonna 1611 sinne kohosi Kaarle IX rakennuttamana muhkea 5-kulmainen Nyenskansin linnoitus, jonka venäläiset hävittivät Pietarin tieltä 1703.
Nevanlinna (ruots. Nyenskans, lat. Neovia, ven. Ниеншанц, Канцы) on entinen kauppapaikka ja kaupunki Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohdassa Inkerinmaalla Venäjällä nykyisen Pietarin kaupungin sijalla. Nevanlinnassa on ollut kauppapaikka ja vakituista asutusta jo ainakin 1200-luvun alkupuolella.
Kun sitä Turun syntyhetkeä ja kaupungiksi julistamisen aikaa on arvuuteltu, kannattaa huomioida juuri Tyrgils Knuutinpojan hallintakausi, jolloin hän vuodesta 1290 lähtien toimi alaikäisen Birger Maununpojan sijaishallitsijana.
Hän myönsi 1292 Turulle kaupunkioikeudet ja seuraavana vuonna Turku sai sen mukaisesti privilegiokirjan, etuoikeuden käydä kauppaa Itämeren muiden kaupunkien kanssa. Mokoma turkulaisia suosinut ritari joutui epäsuosioon ja mestattiin 1306.
Torkkeli Knuutinpoika (ruots. Torgils Knutsson, k. 1306) oli Ruotsin valtaneuvos ja marski. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran 1283. Knuutinpoika lyötiin ritariksi 1289. Torkkeli Knuutinpoika toimi Maunu Ladonlukon marskina ja sijaishallitsijana Birger Maununpojan alaikäisyyden (1290–1298) aikana. Hänet mestattiin 1306, kun hän oli joutunut kuningas Birger Maununpojan epäsuosioon.
Torgilsin hautakivi löytyy Riddarholmskyrkanista Tukholman keskustasta.
Niin, mikäs onkaan se suurin Turun yhteistyö- ja ystävyyskaupungeista. Ei, se ei olekaan 4,7 miljoonan asukkaan Pietari, vaan yli 10 miljoonan asukkaan Kiinan "Taivaan virta" Tianjin, Olympialaisissakin esiintynyt kanavakaupunki siinä Beijingin tuntumassa. Sinne.
Sinne sun tänne
Turussa 5-9 2013
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti