Suur-Suomi

Tällä päivämäärällä 17-9

1809 – Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle Haminan rauhassa.


Venäjän neuvottelijat Rumjantsev ja Alopaeus saapuivat Haminaan 26. heinäkuuta, ruotsalaiset von Stedingk ja Skjöldebrand 3. elokuuta 1809. Hamina oli tuolloin pieni raja- ja linnoituskaupunki, joka oli siirtynyt osaksi Venäjää Turun rauhassa 1743.

Haminan rauha oli Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 17. syyskuuta 1809 Haminassa, nykyisen Johanneksenkirkon paikalla sijainneessa linnoituksen komendantin virka-asunnossa. Rauha päätti 21. helmikuuta 1808 alkaneen Suomen sodan.


Ruotsi luovutti Haminan rauhassa Venäjälle koko Suomen, mukaan lukien Ahvenanmaan. Ruotsin tuonaikaisessa hallinnossa Suomen suuriruhtinaskunta ei ollut autonominen hallintorakennelma, vaan kuusi Ruotsiin kuuluvaa lääniä.







Venäläiset yrittivät rauhanneuvotteluissa saada Suomen lisäksi itselleen suuren kaistaleen Pohjois-Ruotsia, sillä he vaativat rajan vetämistä Kainuunjokeen (ruots. Kalixjoki). Venäläiset perustelivat vaatimustaan sillä, että Kainuunjoen itäpuoliset alueet olivat suomenkielisten asuttamia.

Ruotsalaisten pyrkimykset vetää raja Kemi- ja Ounasjokeen torjuttiin, ja lopulta venäläiset tyytyivät kompromissina siihen, että raja vedettiin Tornion- ja Muonionjokeen. Tosin tämäkin rajanveto merkitsi sitä, että Ruotsi joutui luopumaan osasta Länsipohjan maakuntaa.

Kainuunjoki, Kainuunväylä eli Kalixinjoki (ruots. Kalix älv) on yksi Pohjois-Ruotsin suurista joista. Kainuunjoki alkaa Kiirunasta Kebnekaisen tunturialueelta ja laskee Perämereen Kainuun kohdalla.

Kalixjoki

Tällä päivämäärällä 17-09 allekirjoitettiin Suomen sodan päättänyt Haminan rauha vuonna 1809. Siinä:

Hänen Maj:tinsa Ruotsin Kuningas sanoutuu ehdoitta irti ainiaaksi, niin omasta kuin Ruotsin valtaistuimelle astuvien seuraajiensa ja valtakunnan puolesta, Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisarin ja kaikkien Hänen Seuraajiensa Venäjän valtaistuimelle ja keisarikuntaan hyväksi, kaikista oikeuksistaan ja nimikkeistään allamainittuihin lääneihin, jotka nykyisen sodan kuluessa Hänen Keis. Maj:tinsa aseet ovat Ruotsin Kruunulta vallanneet, nimittäin Kymenkartanon lääniin, Uudenmaan ja Hämeen, Turun ja Porin mukaan lukien Ahvenanmaan saaret, Savon ja Karjalan, Vaasan ja Oulun lääniin samoin kuin Länsipohjaan Tornionjokeen saakka, siten kuin seuraavassa artiklassa tarkemmin rajan merkitsemisestä säädetään.

Mainitut läänit kaikkine asukkaineen, kaupunkeineen, satamineen, linnoituksineen, kylineen ja saarineen, samoin kaikki niihin kuuluva, edut, oikeudet ja tuotot tulevat jatkossa kuulumaan Venäjän Keisarikunnan täyteen omistukseen ja valtaan ja pysyen siihen liitettynä.

Tästä johtuen Hänen Maj:tinsa Ruotsin Kuningas lupaa ja vakuuttaa juhlallisimmin ja kaikkein sitovimmalla tavalla omasta, niin myös kuin seuraajiensa ja koko Ruotsin Kuningaskunnan puolesta, ettei koskaan tee mitään suoria tai epäsuoria vaatimuksia mainittuihin lääneihin, maakuntiin, saariin tai alueisiin, joiden asukkaat, sanotun luopumisen perusteella ovat vapautetut siitä uskollisuuden ja kuuliaisuuden valasta, jonka he ovat Ruotsin Kruunulle tehneet.

Venäläiset meinasivat vahingossa tehdä tulevasta Suomesta myös todellisen suurvallan määrittäessään maamme länsirajan paikkaa. Ilman perhanan kreivi Kurt von Stedingkin päättäväisyyttä Suomi olisi näet samalla saanut haltuunsa myös Pohjois-Ruotsin Kiirunan tärkeät rautamalmivarannot;




Curt Bogislaus Ludvig Kristoffer von Stedingk (26 October 1746 – 7 January 1837) was a count of the von Stedingk family, and a successful Swedish army officer and diplomat who played a prominent role in Swedish foreign policy during several decades.


Haminan rauha riisti Ruotsilta yli kolmasosan sen pinta-alasta ja väestöstä. Ikivanha valtioyhteys Suomen ja Ruotsin välillä katkesi. Ruotsalaisille rauha olikin suuri järkytys ja nöyryytys. Rauhanneuvotteluihin osallistunut ruotsalainen kreivi Kurt von Stedingk totesi, että mieluummin hän olisi allekirjoittanut oman kuolemantuomionsa kuin Haminan rauhan.

Suur-Suomea luomassa
17-09 2013
Simo Tuomola

12.08.2013

Tervetuloa Stedingk-suvun arkiston avoimeen yleisöesittelyyn

Kansallisarkisto hankki vuodenvaihteessa ainutlaatuisen arvokkaan Stedingk-suvun arkiston Ruotsista. Arkisto on nyt siirretty Kansallisarkistoon, jossa sitä esitellään yleisölle tiistaina 20. elokuuta klo 17–19.
Arkisto sisältää Ruotsin viimeisen sotamarsalkan ja Venäjän lähettilään Curt von Stedingkin (1746–1837) asiakirjoja, joihin kuuluu mm. toista sataa Kustaa III:n yksityiskirjettä. Mukana on myös kaikkiaan 14 kansion laajuinen Savon Prikaatin arkisto. Vähän tutkittu sukuarkisto tuo uutta tietoa 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun Suomesta ja Ruotsista.

Yleisötilaisuudessa on esillä on arkiston kiinnostavimpia asiakirjoja, kuten Kuningatar Marie Antoinetten omakätinen kutsukirje korttipeli-iltaan Porrassalmen taistelussa vuonna 1789 ansioituneen kapteeni G. C. von Döbelnin kirje, jossa hän yksityiskohtaisesti kuvaa hänelle suoritettua otsaporausta taisteluiden jälkeen sekä Suomen kenraalin C. N. af Klerckerin kirje, jossa hän kiittää Stedingkiä siitä, että tämä on varoittanut Venäjän armeijan hyökkäyksestä Suomeen vuonna 1808. Tilaisuudessa aikakauden asiantuntijat valottavat Curt von Stedingkin poikkeuksellisia elämänvaiheita. Sukuarkisto on digitoitu kokonaisuudessaan, ja siirrämme sen kaikki 76 000 kuvausyksikköä vapaaseen verkkokäyttöön Digitaaliarkistoon lokakuun loppuun mennessä.

Kapteeni G. C. von Döbeln lähetti Curt von Stedingkille 27.2.1791 kirjeen, jossa hän yksityiskohtaisesti kuvaa otsansa porausta. Kuva: Maria Arponen/Kansallisarkisto.

Aika: tiistai 20.8.2013 klo 17-19
Paikka: Kansallisarkisto, Helsinki (Rauhankatu 17)

Ohjelma:
17.00 Tilaisuuden avaus, pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto
Kuka oli sotamarsalkka Curt von Stedingk?, tutkija Pertti Hakala, Kansallisarkisto
Stedingk-suvun arkiston ostaminen Suomeen, pääjohtaja Jussi Nuorteva
Kustaa III:n aika Savossa, tutkija Hannele Wirilander
Curt von Stedingkin sosiaalinen piiri, professori Kirsi Vainio-Korhonen, Turun yliopisto
18.00 Tutustuminen arkistoon