TYYTYVÄINEN MIES

Tällä päivämäärällä 12-9 kuoli Turulle ja Suomelle tärkeä valtahenkilö Pietari Brahe:

1680 – Pietari Brahe, ruotsalainen kreivi, valtiomies ja sotilas (Suomen kenraalikuvernööri, ”Minä olin maahan ja maa minuun sangen tyytyväinen”) (s. 1602)

Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds.

Pietari (Per) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydholm, Ruotsi — 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.

Kreivin aikaan

Tänään 18-2 juhlimme Per Abrahamsson Brahen syntymää 1602. Syntymäpaikkana Rydboholmin linna Upplandissa. Kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637-1640 ja 1648-1651. Suuren tahtomiehen aikaa sanotaan maassa syystäkin Kreivin ajaksi;

Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds.

Minä olin maahan ja maa minuun sangen tyytyväinen.

1637: Suomen kenraalikuvernööriksi Turun linnaan 7. kesäkuuta nimitetty Pietari Brahe saapuu myrskyisän merimatkan jälkeen 21. marraskuuta hallituskaupunkiinsa Turkuun tykinlaukausten saattelemana puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin seurassa Neitsyt-laivalla. Brahe ei paljoa aikaile, vaan tekee jo 14. joulukuuta ehdotuksen yliopiston perustamisesta Turkuun ja valtaneuvosto vahvistaa esityksen 11.lokakuuta 1638.



 
 
 Brahen ansiosta perustettiin 26. maaliskuuta 1640 Turun kuninkaallinen akatemia.

Suomen suuriruhtinatar, kuningatar Kristiinan ja hänen holhoojansa Axel Oxenstiernan johdolla allekirjoitetaan 26. maaliskuuta 1640 Turun akatemian perustamiskirja ja opinahjo vihitään suurin juhlallisuuksin käyttöön 15. heinäkuuta 1640.

Brahe lähtee heti myös uudistamaan Turun asemakaavaa; kaupungin länsipuolelle kaavoitetaan Kuningattarenkatu uusine toreineen ja länsirannan arvotontit varataan ritaristolle ja aatelistolle.

Rahvasta moititaan puolestaan taikauskoisuudesta ja laiskuuden ja juoppouden lisääntyminen pistetään tupakan liian aikaisen ja ylellisen nauttimisen piikkiin. Brahe ehdottaakin tupakan sulkemista kaupungin apteekkeihin ja antamista vain lääkkeinä sairaille.

Brahen toinen virkakausi Turussa 1648 alkaa kreivillisillä seurapiirihäillä, jotka kestävät lähes viikon eli jälleen kerran esilinnassa ja koko kaupungissa eletään loiston aikakautta, mutta lopulta Suomeen ja Turkuun laskeutuu maansuru, kun kreivitär Brahe, Kristiina Stenbock, kuolee Turun linnassa kesällä 1650.

Saatettuaan vaimonsa hautaan Ruotsiin Pietari Brahe palaa tammikuussa 1651 vielä Suomeen viideksi kuukaudeksi, mutta siirtyy jo samana vuonna Tukholmaan drotsiksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi. Myös Ruotsista käsin Brahe hoiti kiinteästi Suomen asioita aina kuolemaansa 2. syyskuuta 1680 saakka.



Illustration of Rydboholm Castle

Brahen vaimo ja lapset on haudattu Visingsön saarelle Brahekirkkoon, mutta enpäs tiedä minne Brahe itse on päätynyt. Olisikos Riddarholmskyrkaniin. Tutkitaan. Ainakin Brahe-Grennan, Grännan kaupungissa Vätternin itärannalla Visingötä vastapäätä on Brahen patsas, mutta Turussa on komeampi. Ukko löytynee siis Pinellan käynnissä olevien kaivausten aikana, sovitaan niin.

No ihan oikeasti Brahe kuoli 12. syyskuuta 1680 Bogesundin linnassa Upplandissa ja haudattiin Östra Rydsin kirkkoon Tukholman pohjoispuolelle Rydboholmin linnan lähelle.



 

Kreivaillaan
Turussa 12-9 2013
Simo Tuomola

Walter Runeberg (1838–1920)

Pietari Brahen patsas

Walter Runeberg: Pietari Brahe (yksityiskohta), 1886 Kuva: WAM / Tatiana Tolonen

1886, paljastettu 1888 Pronssi, korkeus 2,95 m
jalusta punaista graniittia, korkeus 4,0 m

Rothoviuksenkatu 2, Brahenpuisto Turku

Pietari Brahea (1602-1680), Suomen kenraalikuvernööriä ja Turun Akatemian ensimmäistä kansleria esittävä kansallinen muistomerkki.

Kreivin aikaan

Suomen kenraalikuvernööriksi nimitetty Pietari (Per) Brahe (1602-1680) ja hänen vaimonsa Kristina Katarina Stenbock saapuivat Turun linnaan 1637. Siitä alkoi hyvästä hallinnosta kuuluisa kreivin aika, jota hän vietti Suomen kamaralla kaikkiaan vain kuusi vuotta. Tarkastusmatkoistaan kuulun kreivin aikaan parannettiin niin Suomen alueen oikeuslaitosta, kuin järjestettiin sotaväen asioita, perustettiin postilaitos ja kaupunkeja sekä uudistettiin verotusta. Suomeen perustettiin tuolloin myös ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia vuonna 1640. Kreivi oli tietenkin sen ensimmäinen ja itseoikeutettu kansleri.

Tyytyväinen mies

Kuvanveistäjä Walter Runebergin muotoilema Pietari Brahe seisoo nimikkopuistossaan Turun tuomiokirkon kupeessa katse kohti Turun Vanhaa Akatemiataloa. Barokkisiin pitseihin, sulkahattuun ja juhlaviin saappaisiin puettuna hän näyttää juuri niin tärkeältä kuin kansallinen suurmies vain voi. Toinen käsi rennosti lanteella ja toinen käsi Akatemian perustamiskirjarullaa tomerasti puristaen hän näyttää tietävän, miten maata hallitaan ja kehitetään. Patsaan jalustaan on kirjattu tyytyväisen miehen tokaisu ruotsiksi, mikä suorana käännöksenä kuuluu: Minä olin maahan ja maa minuun hyvin tyytyväinen ( Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds ).