1066 – Stamfordin sillan taistelu merkitsi viikinkiajan loppua.
Stamfordin sillan taistelu käytiin 25. syyskuuta 1066 Englannin kuninkaan Harold Godwinsonin ja Norjan kuninkaan Harald Ankaran välillä. Taistelu päättyi englantilaisten voittoon.
1066 – Harald Ankara, Norjan kuningas (kuoli Stamfordin sillan taistelussa).
Stamfordin sillan taistelu. Peter Nicolai Arbon maalaus.
Viikinkiaika on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket ja valloitukset. Viikinkiretkien lähtölaukauksena on usein pidetty Lindisfarnen luostarin ryöstöä vuonna 793 ja joutsenlauluna vuonna 1066 käytyä Stamfordin sillan taistelua.
Kun nämä vuosiluvut on muutettu pyöreiksi luvuiksi, on saatu ajoitus 800–1050. Todellisuudessa on tietysti harhaanjohtavaa ajoittaa viikinkiajan kaltaista aikakautta vuoden tai edes vuosikymmenen tarkkuudella.
Lindisfarnen linna.
Irlantilainen Pyhä Aidan perusti Lindisfarnen munkkiluostarin vuonna 635. Hän myös toimi Lindisfarnen ensimmäisenä piispana 635–651. Viikinkien hyökkäystä saarelle 8. kesäkuuta 793 pidetään viikinkiajan alkuna.
Vikinkiajan lopulla elettiin siis vuotta 1066, katsotaanpas mitä täällä pohjoisempana tapahtui noina aikoina.
Aurajokilaakso oli tärkeä viikinkiajan kauppapaikka ja meillä viikinkiaika sijoitetaan vuosiin 800-1050.
Suomessa viikinkiaika oli rautakauden jakso, joka seurasi merovingiaikaa ja edelsi ristiretkiaikaa.
Skandinaavista tutkimusta seuraillen viikinkiaika on Suomessakin ajoitettu noin vuosiin 800–1050. Monet arkeologit ovat kuitenkin alkaneet suosia viikinkiajan takarajana vuotta 1025. Jälkimmäinen vuosiluku ajoittanee tarkemmin ajankohdan, jona ristiretkiaikaiset korutyypit tulivat käyttöön.
Viikinkien asuttamat alueet sekä retket.
Viikinkien idäntien myötä myös täällä nautittiin kaupankäynnin iloista ja vaaroista. Ruotsin alueen asukkaat, kuten göötalaiset ja svealaiset, tekivät sota- ja verotusretkiä Itämeren rannikkoseuduille ehkä jo 500-luvulla. Heidän kulkunsa suuntasi Itämeren yli ja Venäjälle kahta isoa jokea seuraten. Kaupparetkille skandinaaveja veti erityisesti hopea, jota saatiin islamilaisen maailman hopeakaivoksista.
Kaupankäynnin vilkastuminen: Skandinaviassa syntyi 700-luvulla kaupunkeja, kuten Birka Keski-Ruotsissa. Useimmat näistä muinaiskaupungeista autioituivat 900-luvulla. 900-luvun lopulla oli uusien kaupunkien perustamisaalto (esim. Lund ja Sigtuna). Nämä kuninkaanvallan ja kirkon tukikohdiksi perustetut kaupungit ovat säilyneet nykypäivään saakka.
Liikehdintä Venäjän jokireiteillä: Skandinaaveja oli Laatokan ympäristössä jo 700-luvulla. 800-luvulta on tietoja skandinaaveista Bysantin keisarikunnassa. Skandinaavista uudisasutusta ja valloituksia Venäjän jokireittien varsilla. Viikinkien vilkas idänkauppa hiipui 900-luvun lopulla, mutta tiiviit suhteet Ruotsin ja venäläisten ruhtinaskuntien välillä säilyivät tämän jälkeenkin.
Kaikki tämä heijastui myös Aurajokilaaksoon ja esim. vuoteen 1030 ajoitettu viikinkiaikainen kalmisto nykyisen Turun ylioppilaskylän kohdalla kertoo jo melkoisesta vauraudesta. Vainajia on haudattu tänne juhlavarusteineen ja pronssikoruineen. Runsas polttokalmisto tuolta ajalta sijaitsee myös Ravattulan Muikunvuorella.
Varhais-Turku sai samalta alueelta hiljattain uutta valaistusta, kun Kaarinan Ravattulan kaivauksissa Ristimäeltä löytyi Aurajoen rannan tuntumasta Suomen vanhimman kirkon perustukset, jotka ajoitettiin 1100-luvulle.
Vuonna 1066 kuoli myös Ruotsin kuningas Stenkil:
Stenkil (1028–1066) oli ruotsalainen jaarli ja Ruotsin kuningas 1060–1066.
Stenkil syntyi ja kasvoi Vanhan Laatokan kaupungissa kaupungin jaarlin poikana. Hänen isänsä Ragnvald Ulfssonin kuoltua hänen äitinsä muutti Ruotsiin ja meni naimisiin kuningas Emund Vanhan kanssa. Emundin kuoltua Stenkilistä tuli kuningas. Kirkko kiitti häntä Sigtunan piispanistuimen perustamisesta.
Viikinkiajalla Staraja Ladogan luona sijaitsi suuri kauppakaupunki ja skandinaavinen siirtokunta. Viikinkiaikainen kaupunki perustettiin jo 700-luvun puolivälissä. Sen synty on ajoitettu vuoteen 753 dendrokronologian avulla. Staraja Ladoga oli viikinkien tärkein itäinen kauppakeskus 800-luvun loppuun asti.
Erik Stenkilsson oli kuningas Stenkilin vanhin poika, joka Stenkilin kuoltua 1066 julistautui Ruotsin kuninkaaksi. Erik soti valtaistuimen hallinnasta Erik Hedningenin (Eerik Pakana) kanssa. Molemmat Erikit kuolivat sodan seurauksena 1067, ja kuninkaaksi nousi Stenkilin toinen poika, Halsten.
Näin Aurajokilaaksossa oli valmiina hyvin varustautunut ja vauras yhteisö vastaanottamaan ja vastustamaan pian alkavaa, Ruotsista tulevaa kristinuskon valloittajien painetta. Aika pitkään täällä elettiin kuitenkin omin ehdoin ja vasta 1229 piispanistuin onnistuttiin siirtämään sillanpääasema Nousiaisista Koroisten Turkuun.
Uutta ja Vanhaa
Turussa 25-9 2013
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti