Tänään 27-1 tulee kuluneeksi tasavuosia nuijamiesten päällikkö Jaakko Ilkan teloituksesta Isonkyrön kirkolla 1597.
1597 – Jaakko Ilkka, nuijamiesten päällikkö (s. n. 1545)
Turun linnan päällikkö Klaus Fleming oli säästämässä vastustajansa Ilkan hengen, mutta hänen samana päivänä 27-1 antamansa käskykirje Jaakko Ilkan vangitsemisesta ja toimittamisesta vankeuteen Turkuun, ei ehtinyt tavoittaa vouti Abraham Melkiorinpoikaa ennen toteutettua mestausta.
Jaakko Pentinpoika Ilkka (noin 1545 Ilmajoen Kokkolan kylä – 27. tammikuuta 1597 mestattuna Isonkyrön kirkolla) oli suomalainen nimismies ja nuijamiesten päällikkö nuijasodassa.
Ilkan muistomerkki Ilmajoella
Ja vaikka Ilkka olisikin vangittu ja tuotu Turkuun, ei hänen kohtalonsa olisi ollut kovinkaan armollinen, siitä antaa viitteen nuijasodan johtajiin kuuluneen Pentti Poutun kohtelu vangittuna Turussa.
Nuijasodassa Pouttu oli talonpoikaiskapinan johtajia. Hän johti pohjalaisten niin sanottua rantaretkeä Ulvilaan, jossa oli tarkoitus kääntää Anolan kartanon herra Akseli Kurki talonpoikien puolelle. Kurki kuitenkin vangitutti Poutun, ja hänet kuljetettiin vankina Turun linnaan. Pouttu kuoli vankeudessa "syöpäläisten vaivaamana" 1597.
Pentti Pouttu (k. 1597) oli Kaarlelan pitäjästä kotoisin ollut pohjalainen talonpoika ja Jaakko Ilkan ohella nuijasodassa talonpoikaiskapinan johtomiehiä. Hän sai vuonna 1567 haltuunsa Pouttulan talon, johon hän oli tullut vävyksi. 1570-luvulla hän osallistui valitusmatkoille Ruotsiin ja muun muassa Kaarle-herttuan luokse. Pouttu toimi myös veronkantomiehenä. 1593 hän järjesti pienen talonpoikaiskapinan ja joutui vangituksi Oulun linnaan. Ilkan ensimmäisestä kansannoususta Pouttu pysyi erossa. 1596 hän oli jälleen valitusmatkalla Ruotsissa.
Vuonna 1595 koko Pohjanmaan lääni jätti maksamatta kruunulle niinsanottua linnaleiriä eli raskasta verotusta armeijaa varten. Kolmella sotaretkellä ollvat Jaakko Ilkan johdolla Pohjanmaan miehet tyhjentäneet maakunnan nopeasti veroja keräävistä huoveista.
Klaus Flemingin joukot kuitenkin saivat Jaakko Ilkan vangiksi, ja hänet vietiin Turun linnaan.
Sieltä hän karkasi vaimonsa turkulaissukulaisten ja Pohjanmaalta
tulleiden kaarlelaisten eli Flemingin vastustajan puolella olleiden
talonpoikien avustamana syksyllä 1596.
Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535, Parainen – 13. huhtikuuta 1597, Pohja) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos,
joka toimi 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana ja oli tuolloin
käytännössä itsenäinen sotilasdiktaattori Suomen alueella.
Ilkka valittiin nuijamiesten päälliköksi. 31. joulukuuta 1596 Flemingin joukot seisoivat Ilkan johtamia nuijamiehiä vastassa Nokian kartanon lähettyvillä Pirkkalassa.
On viitteitä siitä, että nuijamiehilläkin oli ruutiaseita käytössä.
Kuitenkin sen jälkeen, kun kapinallisten hallitsemaa Nokian kartanoa oli
ammuttu tykein, Fleming kehotti nuijamiehiä luovuttamaan päällikkönsä
hänelle, jolloin rivimiehiä ei rangaistaisi. Nuijamiesten rivit
kuitenkin hajosivat ja Jaakko Ilkka karkasi miestensä edellä Ilmajoelle.
Flemingin ratsumiehet tappoivat Nokian pelloilla ja metsissä pakenevia nuijamiehiä satamäärin. Vouti Abraham Melkiorinpoika tavoitti muutaman päivän kuluttua myös Ilkan ynnä osan hänen esikuntaansa ja teloitutti heidät Isonkyrön kirkolla.
Flemingin 27. tammikuuta 1597
kirjoittama kirje (Jaakko Ilkan vangitsemis- ja Turun vankilaan
toimittamiskäsky) ei ehtinyt tavoittaa vouti Abraham Melkiorinpoikaa
ennen Jaakko Ilkan mestausta. Lopulta Jaakko Ilkan ruumis pantiin Ilmajoella teilinpyörän päälle niin, että linnut söivät sitä.
Abraham Melkiorinpoika (s. Uppsala - k. 1598 Tukholma) oli nuijasodan aikainen Pohjanmaan vouti ja nuijamiesten vastustaja. Abraham Melkiorinpoika oli syntyään ruotsalainen. Hän tuli voudiksi Pohjanmaalle Puolasta. Nuijasodassa hän oli mukana myös Nokian taistelussa ja tarjosi Klaus Flemingin
puolesta sovintoa talonpojille. Voiton jälkeen hän vangitsi nuijasodan
talonpoikaiset johtomiehet Pohjanmaalla ja mestautti heidät. Arbogan valtiopäivät tuomitsivat hänet kuolemaan ja hänet mestattiin Tukholmassa keväällä 1598.
Pohjanmaan talonpoikain kapina oli osa suurempaa valtataistelua, jota käytiin koko maan hallinnasta. Kaarle-herttua oli 21. heinäkuuta 1596 vihastunut turkulaisille petturuudesta ja yllytti suomalaisia talonpoikia kapinaan Turun linnaa ja Sigismundia kannattavaa Klaus Flemingiä vastaan.
Huonosti kohdellut talonpojat nousevatkin kapinaan syksyllä, mutta marski kokoaa 900 ratsumiestä, 2400 sotamiestä ja muutaman tykin kapinaa kukistamaan. Nuijasodan tuhatkunta soturia ovat hurjana Klaus Flemingille ja suuntaavat matkansa kohden Turkua, uhoten repiä linnan kappaleiksi vaikka hampain.
Nuijasodan muistomerkki Padasjoella
Kapina kukistetaan verisesti ja yhteensä Nuijasodassa kuolee yli 3000 suomalaista talonpoikaa.
Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 1596–1597. Se päättyi verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat.
Nuijalla töitä
Turussa 27-1 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti