Tänään
18-2 juhlimme Turulle tärkeän valtahenkilö Per Abrahamsson Brahen syntymää 1602. Syntymäpaikkana
Rydboholmin linna Upplandissa. Kreivi Pietari Brahe toimi Suomen
kenraalikuvernöörinä vuosina 1637-1640 ja 1648-1651. Suuren tahtomiehen
aikaa sanotaan maassa syystäkin Kreivin ajaksi.
1602 – Pietari Brahe, Suomen kenraalikuvernööri (k. 1680)
1680 – Pietari Brahe, ruotsalainen kreivi, valtiomies ja sotilas (Suomen kenraalikuvernööri, ”Minä olin maahan ja maa minuun sangen tyytyväinen”) (s. 1602)
Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds.
Pietari (Per) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydholm, Ruotsi — 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.
1637:
Suomen kenraalikuvernööriksi Turun linnaan 7. kesäkuuta nimitetty
Pietari Brahe saapuu myrskyisän merimatkan jälkeen 21. marraskuuta
hallituskaupunkiinsa Turkuun tykinlaukausten saattelemana puolisonsa
Kristiina Katariina Stenbockin seurassa Neitsyt-laivalla. Brahe ei
paljoa aikaile, vaan tekee jo 14. joulukuuta ehdotuksen yliopiston
perustamisesta Turkuun ja valtaneuvosto vahvistaa esityksen 11.lokakuuta
1638.
Brahen ansiosta perustettiin 26. maaliskuuta 1640 Turun kuninkaallinen akatemia.
Suomen suuriruhtinatar, kuningatar Kristiinan ja hänen
holhoojansa Axel Oxenstiernan johdolla allekirjoitetaan 26. maaliskuuta
1640 Turun akatemian perustamiskirja ja opinahjo vihitään suurin
juhlallisuuksin käyttöön 15. heinäkuuta 1640.
Brahe lähtee heti
myös uudistamaan Turun asemakaavaa; kaupungin länsipuolelle kaavoitetaan
Kuningattarenkatu uusine toreineen ja länsirannan arvotontit varataan
ritaristolle ja aatelistolle.
Rahvasta moititaan puolestaan
taikauskoisuudesta ja laiskuuden ja juoppouden lisääntyminen pistetään
tupakan liian aikaisen ja ylellisen nauttimisen piikkiin. Brahe
ehdottaakin tupakan sulkemista kaupungin apteekkeihin ja antamista vain
lääkkeinä sairaille.
Brahen toinen virkakausi Turussa 1648 alkaa
kreivillisillä seurapiirihäillä, jotka kestävät lähes viikon eli
jälleen kerran esilinnassa ja koko kaupungissa eletään loiston
aikakautta, mutta lopulta Suomeen ja Turkuun laskeutuu maansuru, kun
kreivitär Brahe, Kristiina Stenbock, kuolee Turun linnassa kesällä
1650.
Saatettuaan vaimonsa hautaan Ruotsiin Pietari Brahe palaa
tammikuussa 1651 vielä Suomeen viideksi kuukaudeksi, mutta siirtyy jo
samana vuonna Tukholmaan drotsiksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi.
Myös Ruotsista käsin Brahe hoiti kiinteästi Suomen asioita aina
kuolemaansa 2. syyskuuta 1680 saakka.
Illustration of Rydboholm Castle
Brahen
vaimo ja lapset on haudattu Visingsön saarelle Brahekirkkoon, mutta
enpäs tiedä minne Brahe itse on päätynyt. Olisikos
Riddarholmskyrkaniin. Tutkitaan. Ainakin Brahe-Grennan, Grännan
kaupungissa Vätternin itärannalla Visingötä vastapäätä on Brahen
patsas, mutta Turussa on komeampi. Ukko löytynee siis Pinellan
käynnissä olevien kaivausten aikana, sovitaan niin.
No ihan
oikeasti Brahe kuoli 12. syyskuuta 1680 Bogesundin linnassa Upplandissa
ja haudattiin Östra Rydsin kirkkoon Tukholman pohjoispuolelle
Rydboholmin linnan lähelle.
Kuvanveistäjä
Walter Runebergin muotoilema Pietari Brahe seisoo nimikkopuistossaan
Turun tuomiokirkon kupeessa katse kohti Turun Vanhaa Akatemiataloa.
Barokkisiin pitseihin, sulkahattuun ja juhlaviin saappaisiin puettuna
hän näyttää juuri niin tärkeältä kuin kansallinen suurmies vain voi.
Toinen käsi rennosti lanteella ja toinen käsi Akatemian
perustamiskirjarullaa tomerasti puristaen hän näyttää tietävän, miten
maata hallitaan ja kehitetään.
Patsaan jalustaan on kirjattu tyytyväisen
miehen tokaisu ruotsiksi, mikä suorana käännöksenä kuuluu: Minä olin maahan ja maa minuun hyvin tyytyväinen (Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds).
Kreivaillaan
Turussa 12-9 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti