1852 – Kaarle-kuninkaan metsästyksen, ensimmäisen suomalaisen oopperan, ensi-ilta.
Kaarle-kuninkaan metsästys (ruots. Kung Karls jakt) on Fredrik Paciuksen säveltämä ooppera. Libreton kirjoitti Sakari Topelius. Kaarle-kuninkaan metsästys on ensimmäinen suomalainen ooppera. Se sai ensi-iltansa harrastelijavoimin Helsingissä 24. maaliskuuta 1852. Oopperan tekijät saivat suurta kansallista huomioita, ja teosta esitettiin puolenkymmentä kertaa. Ooppera esitettiin myös Kuninkaallisessa oopperassa Tukholmassa 1. joulukuuta 1856.
Emil Wikströmin veistämä Paciuksen rintakuva Helsingin Kaisaniemen puistossa.
Fredrik Pacius (synt. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri – 8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja, joka asui suurimman osan elämästään Suomessa. Häntä pidetään suomalaisen taidemusiikin isänä.
Ville Vallgren, "Topelius ja lapset" Helsingin Koulupuistikko.
Zachris (Zacharias, Z., Sakari) Topelius (14. tammikuuta 1818 Uusikaarlepyy – 12. maaliskuuta 1898 Sipoo) oli suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Oopperan tapahtumat sijoittuvat nuoren Kaarle-kuninkaan metsästysretkelle Ahvenanmaalle vuonna 1672, ja kuninkaan seurueessa juonitaan
vallankaappausta. Romanttisen tarinan teemoja ovat kunnianhimo,
rakkaus ja valta.
Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697. Kaarle syntyi kuningas Kaarle X Kustaan ja kuningatar Hedvig Eleonooran perheeseen. Hän oli isänsä kuollessa vasta 4-vuotias.
Kaarlen holhoojahallitus oli heikko, kun Kaarle itse ryhtyi hallitsemaan ja sai täysivaltaisuuden vuonna 1672. Kaarle pani toimeen ison peruutuksen, jossa valtion tulot yksin Suomessa Käkisalmen lääniä lukuun ottamatta lisääntyivät peruutettujen lahjoitusmaiden takia noin 200 000 hopeataalarilla.
Libreton käsittelemä historiallinen aikakausi oli mielenkiintoinen, sillä nuori
kuningas oli vielä vailla täysiä hallitsijanoikeuksia ja hänen ympärillään
käytiin monenlaista valtapeliä.
käytiin monenlaista valtapeliä.
Vuonna 1655 syntynyt Kaarle XI oli perinyt kuninkaan kruunun vain
nelivuotiaana vuonna 1660. Sijaishallitsijana oli hänen äitinsä, Kaarle X:n
leski Hedvig Eleonora (1636-1715), mutta käytännössä valtakunnan
vahvoja miehiä olivat Pietari Brahe ja Magnus de la Gardie.
nelivuotiaana vuonna 1660. Sijaishallitsijana oli hänen äitinsä, Kaarle X:n
leski Hedvig Eleonora (1636-1715), mutta käytännössä valtakunnan
vahvoja miehiä olivat Pietari Brahe ja Magnus de la Gardie.
Kaarlelle oli suunnitteilla suuria tehtäviä ja hänelle päätettiin antaa
perusteellinen koulutus niin kielissä kuin historiassakin. Suunnitelmat eivät toteutuneet, sillä Kaarlella oli huomattavia oppimisvaikeuksia, joita
nykyaikana nimitettäisiin ehkä lukihäiriöksi. Hän rakasti luontoa
enemmän kuin kirjoja eikä koskaan oppinut kirjoittamaan virheettömästi.
Sitäkin taitavampi hän oli ratsastajana ja metsästäjänä.
perusteellinen koulutus niin kielissä kuin historiassakin. Suunnitelmat eivät toteutuneet, sillä Kaarlella oli huomattavia oppimisvaikeuksia, joita
nykyaikana nimitettäisiin ehkä lukihäiriöksi. Hän rakasti luontoa
enemmän kuin kirjoja eikä koskaan oppinut kirjoittamaan virheettömästi.
Sitäkin taitavampi hän oli ratsastajana ja metsästäjänä.
Ulkomailla Kaarle XI ei käynyt koskaan ja Suomessakin vain kerran.
Hän teki Ahvenanmaalle metsästysretken ollessaan 15-vuotias ja vielä
vailla täysivaltaisuutta. Sen hän sai seuraavana vuonna ja alkoi hallita
varsin menestyksekkäästi.
Hän teki Ahvenanmaalle metsästysretken ollessaan 15-vuotias ja vielä
vailla täysivaltaisuutta. Sen hän sai seuraavana vuonna ja alkoi hallita
varsin menestyksekkäästi.
Omalla vaatimattomalla johtamistavallaan hän sai paljon aikaiseksi:
aatelisten valta väheni, heidän maaomaisuuttaan siirtyi valtiolle ja
valtakunnan sotilaallinen voima vahvistui. Tanskaa vastaan käytiin
voittoisa sota, jonka seurauksena Skåne tuli pysyvästi Ruotsille.
Valtion taloudellinen tilannekinparani ja Kaarlen kuollessa nuorena
vuonna 1697Ruotsi oli hyvässä kunnossa.
aatelisten valta väheni, heidän maaomaisuuttaan siirtyi valtiolle ja
valtakunnan sotilaallinen voima vahvistui. Tanskaa vastaan käytiin
voittoisa sota, jonka seurauksena Skåne tuli pysyvästi Ruotsille.
Valtion taloudellinen tilannekinparani ja Kaarlen kuollessa nuorena
vuonna 1697Ruotsi oli hyvässä kunnossa.
Juhani Koivisto on kirjassaan "Kansa, ooppera ja Kaarle-kuningas"
käsitellyt laajasti oopperan taustoja ja merkitystä;
käsitellyt laajasti oopperan taustoja ja merkitystä;
Juonen kannalta olennaisesta asiasta eli hirvenmetsästyslaista
Topelius oli kirjoittanut jo aiemmin kirjassa Finland framställd
i teckningar.Vuonna 1620 oli todellakin säädetty laki, jonka mukaan
hirvenmetsästäminen Ahvenanmaallaon kuninkaan yksinoikeus.
Lain rikkomisesta seurasi kuolemanrangaistus tai vähintään
omaisuuden menettäminen ja karkottaminen Inkerinmaalle.
Topelius oli kirjoittanut jo aiemmin kirjassa Finland framställd
i teckningar.Vuonna 1620 oli todellakin säädetty laki, jonka mukaan
hirvenmetsästäminen Ahvenanmaallaon kuninkaan yksinoikeus.
Lain rikkomisesta seurasi kuolemanrangaistus tai vähintään
omaisuuden menettäminen ja karkottaminen Inkerinmaalle.
Jos oopperan katsojaa jää vaivaamaan hirvien tuleva kohtalo
Ahvenanmaalla, sekin selviää Välskärin kertomuksista. Kanta harveni
uhkaavasti jovuonna1710, kun sotilaat metsästivät niitä ruoaksi,
ja Ahvenanmaan viimeinen hirviammuttiin 1778 Lemlandissa.
Vielä nykyisinkin hirvi puuttuu Ahvenanmaan eläimistöstä, mutta sen
tilalla on saksanhirviä niin metsissä kuin Ahvenanmaan
Ahvenanmaalla, sekin selviää Välskärin kertomuksista. Kanta harveni
uhkaavasti jovuonna1710, kun sotilaat metsästivät niitä ruoaksi,
ja Ahvenanmaan viimeinen hirviammuttiin 1778 Lemlandissa.
Vielä nykyisinkin hirvi puuttuu Ahvenanmaan eläimistöstä, mutta sen
tilalla on saksanhirviä niin metsissä kuin Ahvenanmaan
vaakunassakin.
Topelius -vuonna 1948 julkaistu postimerkki.
Eräänä vuoden 1850 kevättalven päivänä Zachris Topelius haetutti
tupakkaa kymmenellä kopeekalla. Hän sai sanomalehtipaperiin käärityn
nyyttinsä, alkoi täyttää piippuaan, sytytti sen ja pian suussa maistuivat
ensimmäiset nautinnolliset savut.
tupakkaa kymmenellä kopeekalla. Hän sai sanomalehtipaperiin käärityn
nyyttinsä, alkoi täyttää piippuaan, sytytti sen ja pian suussa maistuivat
ensimmäiset nautinnolliset savut.
Tapansa mukaan Topelius luki kaiken käsiinsä sattuvan ja rapisteli auki
myös tupakan käärepaperin. Lehdenpalasessa näytti olevan artikkeli
historiallisesta tapahtumasta. Sen mukaan kuningas Kaarle XI
oli käynyt Ahvenanmaalla ja hänelle oli siellä järjestetty hirvijahti.
Tässä voisi olla tarinanaihe, Topelius huomasi heti.
myös tupakan käärepaperin. Lehdenpalasessa näytti olevan artikkeli
historiallisesta tapahtumasta. Sen mukaan kuningas Kaarle XI
oli käynyt Ahvenanmaalla ja hänelle oli siellä järjestetty hirvijahti.
Tässä voisi olla tarinanaihe, Topelius huomasi heti.
Ajatus oman oopperan tekemisestä oli selvästi ilmassa 1800-luvun
puolivälissä. Musiikkinäytelmiä olivat Suomessa kirjoittaneet jo Fredrik
Cygnaeus ja Fredrik Berndtson. Turussa oli julkaistu 1847
J. A. von Essenin laulunäytelmä Skärgårdsflickan, johon musiikin oli
sovittanut saksalaissyntyinen Turussa vaikuttanut muusikko Zeller.
Näytelmässä oli mukana myös suomalaisia kansanlauluja.
puolivälissä. Musiikkinäytelmiä olivat Suomessa kirjoittaneet jo Fredrik
Cygnaeus ja Fredrik Berndtson. Turussa oli julkaistu 1847
J. A. von Essenin laulunäytelmä Skärgårdsflickan, johon musiikin oli
sovittanut saksalaissyntyinen Turussa vaikuttanut muusikko Zeller.
Näytelmässä oli mukana myös suomalaisia kansanlauluja.
Johan August von Essen (s. 11. toukokuuta 1815 Laihia – k. 26. elokuuta
1873 Kaarina) oli suomalainen lehtimies, maanviljelijä, valtiopäivämies ja kuvernööri
Von Essen oli saanut lehtimiehen koulutuksen ja kirjoitti näytelmiä, novelleja,
kaunokirjallisuutta sekä jatkokertomuksia.
1873 Kaarina) oli suomalainen lehtimies, maanviljelijä, valtiopäivämies ja kuvernööri
Von Essen oli saanut lehtimiehen koulutuksen ja kirjoitti näytelmiä, novelleja,
kaunokirjallisuutta sekä jatkokertomuksia.
Nicolai (Nicolaus) Conrad (Konrad) Peter Otto Greve (8. heinäkuuta 1820
Glückstadt Saksa– 30. heinäkuuta 1851 Tukholma) oli säveltäjä, viulisti ja
kapellimestari, joka työskenteli Suomessa ja muun muassa sävelsi maan
ensimmäisen laulunäytelmän.
Glückstadt Saksa– 30. heinäkuuta 1851 Tukholma) oli säveltäjä, viulisti ja
kapellimestari, joka työskenteli Suomessa ja muun muassa sävelsi maan
ensimmäisen laulunäytelmän.
Niinikään saksalaissyntyinen ja Turussa vaikuttanut lahjakas
säveltäjä Konrad Greve taas oli tehnyt musiikin laulunäytelmään Den
bergtagna, jonka Pacius oli johtanut 1850. Greven tuotantoon kuului
myös lähinnä operetiksi tai laulunäytelmäksi luokiteltava En Nylands
dragon.
bergtagna, jonka Pacius oli johtanut 1850. Greven tuotantoon kuului
myös lähinnä operetiksi tai laulunäytelmäksi luokiteltava En Nylands
dragon.
.
Mallia historialliseen oopperaan ei tarvinnut ottaa kaukaa, sillä Ruotsilla
oli jo kunniakas kuningasoopperoiden perinne. Niistä tunnetuin oli
Naumannin säveltämä Kustaa Vaasa (1786), johon Kustaa III oli itse
kirjoittanut libreton proosaluonnoksen. Myös Kustaa Adolfista ja
Birger Jarlista oli tehty oopperat ja kuningatar
Kristiinasta laulunäytelmä.
oli jo kunniakas kuningasoopperoiden perinne. Niistä tunnetuin oli
Naumannin säveltämä Kustaa Vaasa (1786), johon Kustaa III oli itse
kirjoittanut libreton proosaluonnoksen. Myös Kustaa Adolfista ja
Birger Jarlista oli tehty oopperat ja kuningatar
Kristiinasta laulunäytelmä.
Kustaa III joutui itse ammutuksi Tukholman oopperatalon
naamiaisissa 1792 ja 1850-luvulla italialainen Giuseppe Verdi
sävelsi tapahtumasta oopperan nimeltä Naamiohuvit.
naamiaisissa 1792 ja 1850-luvulla italialainen Giuseppe Verdi
sävelsi tapahtumasta oopperan nimeltä Naamiohuvit.
Hirvijahdissa mukana
Turussa 24-3 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti