Axel Oxenstierna muotokuva vuodelta 1626. Maalari Jacob Heinrich Elbfas
Tänään 16-6 vietämme siis Axel Oxenstiernan syntymäpäivää 16-6 1583. Valtaneuvos oli kuningatar Kristiinan alaikäisyyden aikana käytännössä Ruotsin hallitsija ja vaikutti voimakkaasti myös Turun kehitykseen.
Kustaa II Aadolfin aikana hänet nimitettiin 5-2 1614 Kemiön vapaaherraksi ja vuonna 1621 hän sai itselleen kruununläänityksenä Kemiönsaaren ja oikeuden perustaa alueelle kaupungin. Vaan eipäs perustanut.
Valtakunnankansleri, Kemiön vapaaherra, kreivi
Axel Oxenstierna oli kenties tärkein Ruotsin
suurvalta-aseman luojista, sillä hänen lähes viidenkymmenen vuoden
yhtäjaksoinen toimintansa vallan huipulla muovasi valtakuntaa
merkittävästi. Kanslerin kädenjälki näkyi ja tuntui Suomessa
yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kautta, mutta hän vaikutti Suomen
asioihin myös suoraan Kemiön vapaaherrana ja oli muun suomalaisen
aatelin mukana tekemässä päätöksiä Helsingin maapäivill.
Kimito kyrka är en gråstenskyrka från 1325 och har fungerat både som befolkningsskydd och försvarsverk.
Greve Axel Oxenstierna fick rätt att grunda en stad i sitt friherreskap Kimito storsocken, något som aldrig förverkligades.
Axel Oxenstierna muotokuva vuodelta 1635. Maalari Michiel Janszoon van Miereveld
Valtakunnankansleriksi
1611 Kaarle IX kuoltua noussut Axel Oxenstierna, Sigismundin vanha
kannattaja, osallistui Turusta säätynsä edustajana Kustaa II Aadolfin
vihdoin kokoon kutsumille Helsingin maapäiville 1616.
Helsingin maapäivät oli tammikuussa vuonna 1616 Helsingissä järjestetty Suomen säätyjen kokous. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf oli kutsunut Suomen säätyjen edustajat koolle Helsinkiin 13. tammikuuta 1616 ja hän itse avasi maapäivät, jotka oli kutsuttu koolle neuvottelemaan Suomen alueen varustelutoimenpiteistä.
Osallistujien joukosta erottuivat erityisesti valtakunnan kansleri, Kemiön vapaaherra Axel Oxenstierna, joka kuului Kemiön vapaaherrakunnan ansiosta Suomenkin aatelistoon. Läsnä olivat myös laamanni ja valtaneuvos Yrjö Boije af Gennäs, Aksel Kurki, joka oli Klaus Eerikinpoika Flemingin entinen sotapäällikkö, Olavinlinnan päällikkö Gödik Fincke, Venäjän sodassa erityisesti kunnostautunut Klaus Slang, Kankaisten herra Henrik Kaarlenpoika Horn sekä Louhisaaren herra Klaus Laurinpoika Fleming.
Useat paikalle tulleet olivat taistelleet kuningas Sigismundin puolesta Kustaa II Aadolfin isää Kaarle IX:tä vastaan sisällissodan aikana. Paikalle oli tullut myös Turun iäkäs piispa Eerik Eerikinpoika Sorolainen, Turun kirkkoherra Jaakkima Stutaeus ja Viipurin kirkkoherra Nicolaus Magni Carelius, josta myöhemmin tuli piispa.
Kuningas henkilökohtaisesti avasi maapäivät 22. tammikuuta 1616 ja
piti avajaispuheen. Puheensa päätyttyä kuningas luetutti ja
kokoontuneille herroille jakoi kirjallisina ne esitykset, joista
kuningas halusi kokouksen esittävän vastauksensa kuninkaalle. Kuninkaan
esittämiä kysymyksiä oli kolme:
- miten valtakunta voitaisiin suojella Sigismundin jatkuvilta vehkeilyiltä ja miten voitaisiin järjestää valtakunnan puolustus venäläisten hyökkäyksiä vastaan?
- että suostuttaisiin maksamaan sellaista maaretkiveroa, joka oli kannettu myös vuonna 1613,
- Suomessakin hyväksyttäisiin se kyyditsemisasetus (hollikyyti), joka oli hyväksytty voimaantulevaksi Ruotsin osassa valtakuntaa vuonna 1615.
Suomen maapäivät kokoontuvat myös Turussa, muun muassa vuonna 1676. Silloin säädyt kutsui koolle Axel Julius De la Gardie ja talonpoikaissäätyä johti Heikki Heikinpoika Vaanila.
Oxenstierna on kuninkaan käskystä Turussa myös 1626 järjestämässä suomalaisten
joukkojen laivausta sotaan Preussiin ja Liivinmaalle. Hänen
esityksestään kuningas nimittää Isac Rothoviuksen 1627 Turun piispaksi.
Kustaa II Aadolf (9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) ja siten myös Suomen hallitsija vuosina 1611–1632.
Tässä osoitus Axel Oxenstiernan arvostuksesta Ruotsissa, mies patsastelee på Riddarhustorget i Stockholm.
1633
hän nousee kuningatar Kristiinan holhoojahallituksen johtoon päättämään
Ruotsin politiikasta. Hänen johdollaan allekirjoitetaan Turun akatemian
perustamiskirja 1640, mutta hän kieltäytyy Akatemian kanslerin
tehtävistä 1646. Tontin hän kuitenkin vastaanottaa Turusta
Aurajokirannasta Herrainkulmasta 1650.
Gustav II Adolf (vänster)och hans rådgivare Axel Oxenstierna, italiensk marmorstataty, under Kristinas lind i Svartsjö slottspark. Axel (oik) oli kuninkaalle tärkeä neuvonantaja, kuninkaan "oikea käsi".
Axel Oxenstierna grundade 1636 det svenska Postverket och i samband med dess 300-årsjubileum 1936,
blev han den förste ej kunglige svensk som avbildades på ett frimärke.
Vidare blev han rikets förste, ej kunglige person som fick sitt porträtt
präglat på ett mynt – en thaler myntad i Würzburg efter Gustav II Adolfs död 1632.
Axel Oxenstierna perusti Ruotsin postilaitoksen ja oli ensimmäinen ei-kuninkaallinen, joka sai kuvansa mukaan maan postimerkkiin sekä kolikkoon.
Kuningas Kustaa II Adolf muisti myös kehua ja ylistää esimerkillistä roolia muille tarjonnutta neuvonantajaansa:
I ett berömt brev till Oxenstierna den 4 december 1630, skriver Gustav II Adolf "Det
vore att önska att flere funnes, som med samma beskedenhet, trohet och
vett saken hanterade; tvivelsfritt vore det, att riksens tjänst och
allas vår välfärd då säkrare stode." Han kallar honom "... ett instrument, mig av Gudi givet, många tunga saker igenom att lykta." och anförtror honom sin "... åminnelse och de sinas välfärd." Axel Oxenstierna motsvarade väl denna uppskattning och detta förtroende, vilket han visade genom hela sin livsgärning.
Vapaaherrana
Turussa 16-6 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti