Juhana III. Johan Baptista van Utherin maalaus vuodelta 1582. Kuningas on pukeutunut viimeisimmän espanjalaisen hovimuodin mukaisesti.
Juhana III (ruots. Johan III, ennen kuninkuutta Juhana-herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556–1563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas.
Juhana-herttua joutui 1563 riitoihin kuninkaan kanssa haaveillessaan Turussa omasta valtakunnasta, johon kuuluisi Suomen lisäksi osa Baltiasta. Hänet tuomitaan 7. kesäkuuta kuolemaan avunannosta viholliselle ja vehkeilystä kuningasta vastaan. Eerik piirittää Turun linnan ja Juhana joutuu antautumaan 12. elokuuta. Herttuapari viedään Gripsholman vankilaan Ruotsiin.
Kun Juhana tuntui tekevän omaa ulkopolitiikkaansa Puolan kuninkaan kanssa, kärjistyivät Juhanan välit kuninkaaseen 1563 niin, että valtiopäivät tuomitsivat hänet kuolemaan ja menettämään asemansa. Juhana yritti taivutella suomalaisia puolelleen, mutta suurin osa ylhäisaatelistosta pysyi kuninkaan puolella, joten kun Eerik XIV tuli Suomeen kymmenen tuhannen miehen kanssa, oli Juhanalla puolellaan vain 1200 miehen joukko.
Katariina Jagellonica (1. marraskuuta 1526 Krakova – 16. syyskuuta 1583 Tukholma) oli Juhana III:n ensimmäinen vihitty puoliso, Suomen herttuatar ja sittemmin Ruotsin kuningatar.
Eerik XIV miehitti Turun ja piiritti Turun linnaa ampuen sitä tykeillä. Juhana antautui ja vietiin vaimoineen vangiksi Tukholmaan. Juhanan Turun linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin, eikä niitä koskaan palautettu.
Useita Juhanan puolella toimineita mestattiin, mutta Juhanan ja Katariinan henki antautumisehtojen nojalla säilyi. Vankeusaikana syntyi Juhanan ja Katariinan poika Sigismund. Vankeuden aikana Iivana IV vielä ehdotti Katariina Jagellonican luovuttamista Venäjälle.
Kuningas Kustaa Vaasa oli kuollut 1560 ja Eerik XIV noussut hänen seuraajakseen. Juhana-herttua ja Puolan kuninkaan sisar Katariina Jagellonica menivät naimisiin 4. lokakuuta 1562 vastoin Eerik-veljen tahtoa.
Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas Eerik XIV:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolaa vastaan. Avioliitto kuitenkin toteutui 4. lokakuuta 1562 kun Juhana ja Katariina menivät naimisiin Vilnassa. Katariina tuli Turkuun jouluaattona ja Juhanan rakastajatar Kaarina Hannuntytär sai vetäytyä Vääksyn kartanoon Kangasalle.
Juhana oli Turussa suuressa suosiossa; jouluksi 1562 hän toi Turun linnaan Suomen herttuattaren, puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican, joka oli harras katolilainen. Hänelle pystytettiin linnaan oma katolinen alttarinsakin. Näin veljesten valtataistelusta tuli myös uskonsota.
Eerik XIV (13. joulukuuta 1533 – 26. helmikuuta 1577) oli Ruotsin kuningas vuosina 1560–1568.
Juhana oli kyllä Suomen herttua, mutta hänen ja kuninkaan vallan välissä vaikutti tuolloin vielä eräs toinenkin mahtitekijä, Suomen käskynhaltija Gustaf Fincke, Kustaa Vaasan suosikkeja.
Gustaf Gödekenpoika Fincke eli Kustaa Gödikinpoika Fincke (1510-luku – 2. joulukuuta 1566, Kemiö) oli suomalainen hallintomies ja Suomen käskynhaltija 1561–1563. Siis Juhana-herttuan hallintokaudella hänellä oli Turussa enemmän valtaa kuin herttualla itsellään.
Syksyllä 1561 Fincke oli muutaman kuukauden Viron käskynhaltijana, mutta saman vuoden lokakuussa hänestä tuli koko Suomen käskynhaltija kuolemaansa saakka. Tämä virka vaati tahdikkuutta, sillä nimityksen myötä Juhana-herttua menetti asemansa herttuakunnassaan.
Fincke ja valtaneuvos Bengt Gylta lähetettiin 1563 Venäjälle neuvottelemaan tsaarin hyväksynnästä Ruotsin valloituksille Liivinmaalla. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina ja Fincke palasi keväällä hoitamaan Suomen käskynhaltijan tointaan. Myöhemmin valtaneuvos Gylta toimii kuninkaaksi 1569 nousseen Juhana III:n hovimestarina.
Turun linnan pieni porrastorni valmistui 1550 ja iso porrastorni 1558. Päälinnan itäinen sisäänkäynti uusittiin rakentamalla laskusillan tilalle porrashuone 1558. Keskiaikaisen päälinnan yhteyteen sen itäpuolelle rakennettu matalampi esilinna sai 1opullisen muotonsa 1576–1588.
Kun Ruotsin ja Puolan välille lopulta syttyy sota 1563 Baltian maiden omistuksesta ja katolilaisuuden leviämisen estämiseksi, Eerik XIV tarjoaa veljelleen nöyryyttäviä antautumisen ehtoja, joihin herttua ei suostu. Neuvottelut päättyvät 17. heinäkuuta ja Juhana varustaa puolustuksekseen Korppolaisvuoren, johon pääsee linnasta venesiltaa pitkin.
18. kesäkuuta Juhana pitää turkulaisille Heikinmarkkinoilla itsensä syyttömäksi vakuuttavan puheen, osin suomeksi. Antti Sigfridinpoika Rålambin piiritysjoukot laskevat maihin Hirvensalossa ja osastot leiriytyvät Korppolaismäen juurelle Vilkkilän niitylle sekä joen toiselle puolelle Tallimäelle.
Juhanalla on noin 1200 miestä ja piirittäjillä Iivari Maununpojalla ja Klaus Flemingillä 12000 miestä ja vielä 19 laivaa Hannu Maununpoika Björnramin komennuksessa. Turun linnan piiritys alkaa 20. kesäkuuta ja Korppolaisvuori valloitetaan elokuun 3. päivä yöllä.
Linna selviää vielä 40 valtaustikapuun voimin tehdystä hyökkäyksestä, muttei enää Korppolaismäeltä tulevasta ankarasta tykkitulesta, jossa parissa päivässä ammutaan 300 tykinkuulaa romuttamaan varustuksia. Lopulta varusväen huomio kiinnitetään tervalla voideltuun hevoseen, joka sytytetään julmasti tuleen ja hyökkäys onnistuu.
Juhana antautuu 12. elokuuta ja herttuapari viedään 24. elokuuta Ruotsiin Gripsholman vankilaan. Katariina seuraa miestään vapaaehtoisesti, eikä suostu tarjottuun vapauteen, vaan näyttää vihkirormustaan, jossa lukee Nemo nisi mors - Ei mikään muu kuin kuolema.
Sotaväki ryöstää linnan ja polttaa vaakahuoneen. Laamanni Jöns Knuutinpoika toimii pahimpana ryöstäjänä kohdistaen huomionsa etenkin herttuan rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären kalleuksiin.
Juhanan hovissa
Turussa 7-6 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti