Jägerhorn

Tänään 23-8 selailemme vanhoja valtiopäiväasiakirjoja vuosilta 1746 - 1778. Eletään pikkuvihan päättäneen Turun rauhan 1743 jälkeistä aikaa ja piankos Kustaa III on taas suunnittelemassa nopeaa iskua Pietariin palauttaakseen rauhassa menetettyjä raja-alueita.

 
 Jägerhorn af Spurila suvun aatelisvaakuna. Suku on keskiaikaista rälssiä ja kotoisin Varsinais-Suomen Paimiosta.

Tältä päivämäärältä 23-8 löydämme vuoden 1760 valtiopäivämuistion, jonka allekirjoittajista tunnistamme turkulaisen upseerin ja valtiomiehen Reinhold Johan Jägerhorn af Spurilan.


Reinhold Johan Jägerhorn af Spurila (s. 17. toukokuuta 1716 – k. 19. marraskuuta 1790 Vuoltee (Voltis) Loimaa) oli suomalainen upseeri ja valtiomies.

Jägerhorn oli vanhempiensa kapteeni Johan Anders Jägerhornin (vanhempi) ja vapaaherratar Barbro Juliana von der Pahlenin vanhin poika. Fredrik Anders Jägerhorn oli Reinhold Johanin nuorempi veli. Hänet on haudattu Loimaalle.

Jägerhorn meni naimisiin Turussa 5. tammikuuta 1750 sisarensa langon Hedvig Eleonora von Willebrandin kanssa. Hedvig Eleonora oli eversti Ernst Gustaf von Willebrandin ja vapaaherratar Eleonora Maria Creutzin tytär, joka oli Juhana III:n ja Katarina Hansdotterin jälkeläisiä.

 Kaarina Hannuntytär (kastettuna Katarina Hansdotter; 1539–1596) oli Juhana-herttuan, myöhemmin Ruotsin kuninkaana Juhana III, rakastajatar.

Kaarina Hannuntyttärellä ja Juhanalla oli neljä lasta. Ennen avioitumistaan Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa Juhana edesauttoi Kaarinan avioliittoon suosikkihovimiehensä Klas Vestgöten kanssa. Vuonna 1580 Turun linnan käskynhaltijaksi nimitettiin Juhana III:n ja Kaarinan poika Julius Gyllenhielm. Kaarina oli Jakob De la Gardien isoäiti

Hedvig Eleonora von Willebrand syntyi 4. tammikuuta 1725 ja kuoli Lahden (Lehtis) kartanossa Mietoisissa 20. elokuuta 1795. Hänet on haudattu Flemingien sukuhautaan Askaisten kirkkoon.

Jägerhorn oli Ruotsin kuninkaan henkikaartin vapaaehtoinen 1731, Puolan kuninkaan Stanislaus I:n henkikaartin kornetti 1733, luutnantti 1734, Turun läänin jalkaväkirykmentin vänrikki 1740, toinen luutnantti 1742, ensimmäinen luutnantti 1746, kapteeni 1749, majuri 1772 ja erosi armeijasta everstiluutnanttina 1784. Jägerhorn osallistui hattujen sotaan 1741–1743. Jägerhorn sai kuninkaallisen miekkaritarikunnan ristin 1761.

 

Stanisław Leszczyński (20. lokakuuta 1677 – 23. helmikuuta 1766) oli Puola-Liettuan kuningas Stanislaus I ja Lothringenin (ransk. Lorraine) herttua.

Reinhold Johan Jägerhorn otti aktiivisesti osaa valtiopäivätyöhön 1746–1778. Hän allekirjoitti 23. elokuuta 1760 muistion, joka koski Suomen avustamista ja oli jäsenenä talouskomiteassa (ekonomisk deputation), jonka tehtävänä oli selvittää suurjaon toteuttamista Uudenmaan ja Hämeen läänissä 1765.

Hänet tunnetaan "aitona suomalaisena" valtiopäivillä 1765–1766 esitettyään näkemyksensä, että emämaa kohteli Suomea holhoavasti ja että Suomen saama tuki oli riittämätöntä.

Hän osallistui Turussa Suomen Pyhän Johanneksen loosin Pyhän Augustinin (vapaamuurariloosi) perustamiseen 1762, jota seuraa myös kutsuttiin ”Suomen iloksi”.

Ilossa mukana
Turussa 23-8 2014
Simo Tuomola