Isänsä Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Småland – 10. helmikuuta 1652 ) toimi Turun piispana vuosina 1627–1652 Piispa Rothovius on haudattu Turun Tuomiokirkkoon
»Minä asun Turussa barbaarien ja skorpionien parissa » (Rothovius)
Isä-Rothovius postimerkissä 1933. Merkin on suunnitellut Eric O. Ehrström
Nyköpingissä syntynyt hulttiopoika oli päässyt ylioppilaaksi ensin Tartossa 1636, sitten Uppsalassa 1638 ja viimein Turussa 1645/46, suorittaen pro gradun 2-3 1650 ja läpäisten täällä lopulta filosofian maisterin tutkinnon ultimus 2-5 1650.
Julkaisi Turussa hääonnittelurunon 1646 ja akateemisen onnittelurunon 1648. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 9.5.1649, 11.5. ja 31.8.1650, (29).10.1651, helmikuu 1652.
Turun tuomiokapituli ehdotti 12.8.1648 hiippakunnan piispan, Isaacus Rothovius juniorin isän, anomuksesta pojan nimittämistä Paraisten kappalaiseksi oikeudella seurata isäänsä Paraisten kirkkoherrana.
»Jos joku pappi halventaa piispaansa ja kapituliaan pyrkimällä ylenemän virassa nämä sivuuttaen eikä hae virkaansa säännöllisessä järjestyksessä piispaltaan ja esimieheltään, vaan kiirehtii vaivaamaan korkeaa esivaltaa ja muita ylhäisiä säätyläisiä virantavoittelussaan, hänet on haastettava vastaamaan teostaan, otettava kuulusteluun sekä tehdyn rikkeen mukaisesti rangaistava sekä saatettava järjestykseen .»
(Rothovius)
Rothovius johtaa papiston kulkuetta akatemian vihkiäisissä
Turun akatemian kansleri, valtakunnandrotsi, kreivi Per Brahe ”suhtautui varauksin piispan pyrkimyksiin sijoittaa poikansa Paraisten kirkkoherraksi”, hän ”epäili pojan kykyjä ja viittasi tämän heikkouteen väkijuomiin asettaen kyseenalaiseksi, oliko pitäjä ja sen aatelisto halukas ottamaan pojan kirkkoherraksi”. Isaacus Rothovius junior asetettiin kuitenkin koeajaksi isänsä alaiseksi.
»Ensiksikin kaikkien on seurakunnassa kokoonnuttava oikeaan aikaan, ennen kuin he syövät tai juovat mitään, heidän on oltava koolla kello kahdeksalta, paastonneina, raittiina ja soveliaina jumalanpalvelukseen. Joka tätä rikkoo, hänen pitää maksaa sakkoa.»
(Rothovius)
Paraisten kappalainen 1648, sai survivanssivaltakirjan Paraisten kirkkoherran virkaan; Paraisten kirkkoherra isänsä kuoltua 1652 ”enemmän isän kuin omien ansioittensa perusteella”.
»Sinä et ole meidän pappimme, et myöskään osaa saarnata ja opettaa meitä meidän omalla kielellämme, vaan ennemmin halveksit ja olet saarnassasi kutsunut meitä suomalaisiksi koiriksi ja sioiksi.» (Kornelius Kankuri)
Isaacus, häntä piispa kutsui 1648 vanhimmaksi pojakseen. Isaacus nuorempi oli tullut ylioppilaaksi Turussa 1635 ja kirjoittautui 24.10.1636 Tarton yliopistoon. Turun akatemiassa hän väitteli ja promovoitiin maisteriksi 1650. Brahe suhtautui varauksellisesti piispan pyyntöön sijoittaa poika Paraisten kirkkoherraksi.
Kenraalikuvernööri epäili pojan kykyä ja viittasi tämän heikkouteen väkijuomiin. Päätökseksi tuli, että Isaacus junior asetettiin koeajaksi isänsä alaiseksi Paraisten kappalaiseksi. Piispan kuoltua 1652 poika nimitettiin Paraisten kirkkoherraksi. Hän kuoli 1655
Juniori kuoli Paraisilla 1655 ”vähemmän säännöllistä elämää” vietettyään (”befinnes vara med döden afgången”).
P Kristina Petersdotter Ruuth i Finland hänen 1. avioliitossaan, S Viipuri 1632, asui leskenä Paraisten Tennbyssä vielä 1659, K oletettavasti viimeistään 1670-luvun lopulla (ennen 1681), PV Viipurin kaupungin porvari, kauppias ja raatimies, Danzigin konsuli, myöhemmin Viipurin kaupungin pormestari Peter Bertilsson Ruuth i Finland (aateloitu) ja Margareta Trulsdotter Holtenborg.
Kristina Ruuthin P2 1659 jälkeen Falunin kaupungin pormestari Henrik Kock hänen 1. avioliitossaan, S 1618, K 1682.
Piispa Rothoviuksella oli ainakin kymmenen lasta. Isaacuksen lisäksi mainittakoon tässä Carolus, Laurentius ja Jonas;
- Carolus, s. 1622, merkitty 24.10.1636 Tarton yliopiston luetteloihin ja opiskeli 1642 Turussa, jossa väitteli 1644. Vaikean kuumetaudin jälkeen Carolus matkasi 1646 Rostockiin ja Leydeniin, missä hän aloitti opiskelun 2.11.1648 ja jatkoi siellä apurahan turvin vuoteen 1650. Ruotsiin palauttaan Carlous toimi Falunin oikeuspormestarina, kuoli 1655.
Jakob Pontusson De la Gardie (20. kesäkuuta 1583, Tallinna – 12. elokuuta 1652, Tukholma) oli ruotsalainen kreivi, sotapäällikkö, valtiomies ja marsalkka. Jakob De la Gardieta kutsuttiin Suomessa nimellä Laiska-Jaakko, koska tämän johtamat joukot miehittivät Novgorodia kuusi vuotta. Tämä sai suomalaisjoukot piruilemaan sanomalla: "Lähti suvi, lähti talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko".
- Laurentius, s. 1624 ja kuoli 2.2.1666 . Hän opiskeli yhdessä veljiensä Isaacuksen ja Caroluksen kanssa ja oli 1646 toimessa Tukholman rahakamarissa. Piispa ei kuitenkaan ollut poikansa asemaan tyytyväinen, vaan sai puhutuksi pojalleen paikan kreivi de la Gardien seurueessa. Kreivi matkasi 1646 lähettilääksi Ranskaan Laurus mukanaan. Matka aiheutti kuitenkin isälle huolta, sillä poika velkaantui Pariisissa, eikä isä tiennyt, kuinka olisi lunastanut poikansa vapaaksi. Lauruksesta tuli 1654 kuparikaivoksen tarkastaja Avestadiin.
Enevaldus Svenonius oli Turun akatemian teologisen tiedekunnan primarius eli ensimmäinen professori vuosina 1664–1688. Hänen toimintansa pakotti Turun piispan Terseruksen eroamaan virastaan vuonna 1664. Svenonius oli kotoisin Smålandista ja Suomeen tultuaan hänestä tuli Isaacus Rothoviuksen suosikki ja tämän lasten kotiopettaja.
- Jonas, s. 1.10.1629, opiskeli ensin Turun akatemiassa sen perustamisesta lähtien. Hänen yksityisopettajansa oli maisteri Enevaldus Svenonius, jonka kanssa hän siirtyi 1648 jatkamaan opintojaan Upsalan yliopistoon. Isä ilmeisesti toivoi pojasta pappia, mutta hänestä tuli juristi, 1668 asessori Svean hovioikeuteen ja 1674 revisiosihteeri. Hänet aateloitiin 30.9.1675 Rothåf-nimisenä, ja hän kuoli Tukholmassa 29.7.1676
Turussa 31-8 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti