Tällä päivämäärällä 10. toukokuuta 1830 sattui Turussa harvinaislaatuinen onnettomuus, joka vaati yhden ihmisen hengen. Nahkurimestari Christoffer Richterin perheen tyttärien kotiopettaja menehtyi turmassa, jossa Richterien jokirannassa kirkkoa vastapäätä sijainnut kotitalo sortui maanvyöryssä ja vajosi Aurajokeen.
Richterin talo sijaitsi kuvassa olevien kolmen valkoisen rakennuksen vasemmalla puolella. Kuva vuodelta 1914.
Richterin talo oli Turussa sijainnut rakennus, jossa hallituskonselji eli Suomen senaatti piti ensimmäisen istuntonsa 2. lokakuuta 1809.
Hallituskonselji piti istuntonsa talossa vuosina 1809–1819. Talo oli
rakennettu 1700-luvulla. Kivestä rakennetussa talossa oli kolme
kerrosta.
Alueella työskenteli 1700-luvulla nahkureita, joista menestyneimpiä oli saksalaisperäinen Richterin suku. Turun rikkain porvari nahkurimestari Christoffer Richter omisti rakennuksen ja vuokrasi tilat hallituskonseljille vuonna 1809. Sittemmin Senaattiksi muuttunut hallituskonselji siirtyi Helsinkiin vuonna 1819 jolloin Richter otti talon omaan käyttöönsä.
Nahkuri (Hanns Richter 1609). Ammattimainen nahkuri työskentelee nahkurinverstaassa, jossa on
työkalujen ohella tarvittavia säilytystiloja ja rakennelmia, kuten
liotusastioita ja nahkojen kuivaamiseen käytetyt nahkurin orret.
Turun palossa
vuonna 1827 rakennus vauroitui pahasti, mutta se korjattiin
ulkoasultaan entisen näköiseksi jo seuraavana vuonna. Richter asui
talossa, mutta siihen oli sijoitettu myös viljamakasiini,
koska palon jälkeen oli kaupungissa pula varastotiloista. Rakennukseen
oli säilötty 17 000 tynnyriä viljoja, joka oli liikaa talon
perustuksille ja Aurajoen
saviselle maalle.
Turku talvella Richterin talon kulmilta nähtynä1827 muutama kuukausi Turun palon jälkeen.
Talo vajosi maanvyöryssä Aurajokeen 10. toukokuuta
1830. Tapaturmassa menehtyi Richterin tyttärien kotiopettaja.
Talon kohdalle ei rakennettu uusia rakennuksia ja loput vanhat
rakennukset tontilta purettiin vuonna 1960, kun paikalle rakennettiin
neljä kerrostaloa.
Rakennus sijaitsi Turun tuomiokirkkoa
vastapäätä nykyisen Multavierunkatu 1:n kohdalla Aurajoen rannalla.
Rakennuksen rauniot ovat muodostaneet matalikon Aurajokeen, joka näkyy
edelleen veden ollessa matalalla. Turun tuomiokirkkoa vastapäinen joenpenkka tunnetaankin nimellä Multavieru, ja ainakin jo 1600-luvulta tunnetaan maanvyörymiä jokeen.
Kustaa Vaasan aikaan 1527 Pyhän Sigfridin maa tuolloiselta sillalta nykyiselle Multavierulle otettiin kirkolta kruunulle. Kun Hauenkuonon torin, nykyisen Vähätorin, luona sijainnut piispantontti siirtyi 1553 porvari Sigfrid Porsaanjalalle ja naapuritontti porvari Henrik Skeperille, tuli sillalta Multavierun suuntaan johtaneesta Tiirikkalankadusta selkeästi jo paremman väen asuinsija.
1600-luvulla alueen merkitys vahvistui ja 1690 Turkuun avattiin viides tulliportti jokipuomeineen juuri Multavierun kohdalle joen yläjuoksulta tuleville tavaroille, kuten Uudelletorille vietävälle puutavaralle ja myös tervakauppiaiden käyttöön. Kaupungin ympärille oli vuonna 1623 rakennettu luonnonkivistä taketti eli tulliaita, joka ulottui jokirannassa juuri Multavieruun.
Vuonna 1638 kuningatar Kristiinan mukaan nimetty Kuningattarenkatu linjataan vieväksi linnasta Multavieruun ja Hauenkuonon torin merkitys kasvaa entisestään, houkutellen eri alan ammattilaisia. Mm. Olavi Kannunvalaja, kaupungin ainoa alan ammattimies asustaa alueella.
Vuonna 1659 Brahen nimikkokadun ja Tiirikkalankadun kulmaus saa ensimmäiseksi omistajakseen kaupungin rikkaimpiin kuuluvan valtaporvari ja kauppias Niels Stensson Kockin, joka on avustanut usein kruunuakin lainoillaan.
Kun valtaporvari saa 1682 Hauenkuonon talolleen 1682 anniskelu- ja viinioikeudet ehdolla, että pitää talossaan Pohkoiskortteli 441:ssä kestikievaria, majataloa , alkaa talon traktööri- ja majatalohistoria. Tiirikkalankadusta sillalta Multavieruun muodostuu Turun länsirannan hienostokatu.
Joen länsirannalle Multavieruun perustetaan 1685 Eric Scradelin tontille uusi laivojen lastauspaikka, joka lisää alueen taloudellista merkitystä entisestään. Ja 1700-luvulle tultaessa alueen valtaavat myös nahkurit, joista Turun rikkaimmalla porvarilla oli jo varaa rakentaa rantaan jopa kolmikerroksinen kivirakenteinen talo. Turun palo teki rakennukselle omat tuhonsa, mutta lopulta rannan savipohja petti rakennuksen alta ja niinpä komea Richetrin talo vajosi maanvyöryssä Aurajokeen 10-5 1830.
Nahkurin orsilla
Turussa 10-5 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti