Tänään juhlistamme siis myös Pohjolan lumiauraksi nimetyn sotamarsalkka Åke Tottin syntymäpäivää vuodelta 1598.
Åke Henrikinpoika Tott (4. kesäkuuta 1598 Lohja, Kirkniemi – 15. heinäkuuta 1640 Eurajoki, Lavilan kartano) oli suomalainen sotilas, josta tuli sotamarsalkka 1631. Tott oli serkkunsa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin luottosotilas. Hänet tunnettiin nimellä Pohjolan lumiaura.
Åke Tott.
Litografi av Otto Henrik Wallgren.
Tott osallistui vuonna 1613 viisitoistavuotiaana Jakob De la Gardien johtamalle Venäjän retkelle Inkerin sodassa. Hän oleskeli tämän jälkeen useita vuosia ulkomailla, kunnes palasi Kustaa II Aadolfin kamariherraksi 1623. Hän osallistui Puolan sotaan ja vuonna 1627 hänet ylennettiin everstiksi johtamaan suomalaista värvättyä ratsuväkirykmenttiä.
Vuonna 1630 hänestä tuli valtaneuvos sekä ratsuväen kenraalimajuri ja sitten kenraali. 1631 hänestä tuli Ruotsin marsalkka. Tott osallistui kolmikymmenvuotisen sodassa Grubinin ja Breitenfeldin taisteluihin. Hänen sotilasuransa katkesi sairasteluun ja 1633 hän palasi takaisin Ruotsiin.
Kuningas lahjoitti Tottille kolme kartanoa Eurajoelta maksuna ratsuväkikomppanian ylläpidosta. Tott kuoli verensyöksyyn 1640. Hänet on haudattu mausoleumiin Turun tuomiokirkkoon. Åke Tottin poika oli kreivi, sotapäällikkö ja Liivinmaan kenraalikuvernööri Claes Tott.
Åke Tottin äiti oli kuningas Eerik XIV tytär Sigrid Vasa, jonka äiti puolestaan oli Turun tuomiokirkkoon haudattu kruunupää Kaarina Maununtytär..
Sigrid Vaasa (1566–1633) oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja hänen puolisonsa Kaarina Maununtyttären tytär.
Hänet tuotiin vangittuna äitinsä Kaarina Maununtyttären kanssa Turun linnaan 1573 ja sieltä molemmat vapautuivat vuonna 1577.
Hän asui lapsuudessaan äitinsä Kaarina Maununtyttären kanssa Liuksialan kartanossa ja jäätyään kahdesti leskeksi palasi asumaan sinne kuolemaansa asti. Vuonna 1597 hän avioitui Henrik Klaunpoika Tottin kanssa. Sen jälkeen oli Kirkniemen ja Sjundbyn kartanoiden emäntä.
Heidän lapsistaan merkittävin oli Åke Tott, joka sai mainetta kuningas Kustaa II Aadolfin johtamissa sodissa. Kaarle-herttuan ja Sigismundin valtataistelun aikana Henrik Tott asettui suomalaisten aatelismiesten ja sitä kautta myös Sigismundin puolelle, minkä vuoksi hän joutui pakenemaan maasta ja kuoli ilmeisesti noin vuonna 1603 maanpaossa.
Sigrid solmi uuden avioliiton vuonna 1609 Natt och Dag - sukuun kuuluvan Nils Nilsinpojan kanssa, muutti Ruotsiin, mutta jäi neljän vuoden kuluttua leskeksi. Leskeksi jäätyään hän palasi Suomeen ja kuoli Liuksialassa.
Vuonna 1627 Åke Tottin johtamat Turusta sotaan lähetetyt suomalaiset ratsujoukot hakkapeliitat kunnostautuvat Puolassa ja Tott saa lisänimensä "Pohjolan Lumiaura". Kuningas Kustaa II Aadolfin kuoltua Lützenin taistelussa 1632 Åke Tott tuo kuninkaan ruumiin Ruotsiin, jossa se haudataan Tukholman Riddarholmin kirkkoon.
Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.
Vuonna 1635 Tott vierailee Turussa ja siirtää äitinsä Sigrid Vasan ruumiin Maarian kirkosta Tottien sukuhautaan Tuomiokirkkoon Pyhän Laurentiuksen kuorin lattian alle lyijyarkussa Sigridin äidin Kaarina Maununtyttären ja Henrik-veljen viereen.
Pyhän Laurentius (suomeksi myös Pyhä Lauri) toimi Rooman kirkon diakonina kolmannella vuosisadalla ja kärsi marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen vainoissa 10. elokuuta 258.
Kun Åke Tottin ensimmäinen puoliso Sigrid Bjelkke kuolee 1638, sotamarsalkka Åke Tott löytää uudeksi vaimokseen Christina Brahen. Heidät vihitään Tuomiokirkossa ja samalla kirkko saa lahjoituksena kalkin öylättilautasineen.
Kun Turussa 1640 ritaristolle ja aatelisille varataan Herrainkulman alueelta jokirannasta Qwenselin talon kulmilta kaupungin arvotontteja, saajana on myös Åke Tott, joka kuitenkin kuolee samana vuonna tilallaan Eurajoella ja haudataan suurin juhlallisuuksin Rothoviuksen saarnatessa 29. syyskuuta Turun tuomiokirkkoon Pyhän Laurentiuksen kappeliin.
Juhlavissa hautajaisissa on mukana mm. neljä 120 miehen komppaniaa ja 52 pappia. Pietari Brahe saattaa lankonsa hautaan ja purjehtii 7. elokuuta Ruotsiin päättäen samalla ensimmäisen kenraalikuvernöörikautensa Turussa.
Vuonna 1642 Pietari Brahelle varattu Herrainkulman tontti luovutetaan kuningatar Kristiinan suosikille Åke Tottin pojalle Claes, Klaus Åkenpoika Tottille, joka on kunnostautunut etenkin turnajaisissa.
Vuonna 1676 Pietari Brahe pystyttää Tott-suvulle mausoleumin Turun tuomiokirkkoon. Hautakammiossa lepäävät nykyisin Åke Tott ja puolisonsa Sigrid Bjelkke sekä Kristiina Brahe ja Sigrid Vaasa. Kammiota koristavat Åke Tottin ja Torsten Stålhandsken haarniskat.
Kristiina Brahe kuolee vasta 1684, mutta jo 1678 Tuomiokirkkoon valmistuvat Pohjolan barokin tunnetuimpiin kuuluvan kuvanveistäjän, saksalaisen Peter Schultzin mustasta ja valkoisesta marmorista Tukholmassa veistämät Åke Tottin ja puoliso Kristiina Brahen kokovartalopatsaat Tottien hautakappeliin. Samalla kreivi Pietari Brahe ja Kristiina Brahe lahjoittavat kirkolle epitafin, muistotaulun Kaarina Maununtyttären kunniaksi.
Gift 1) 1628 i Åbo med friherrinnan Sigrid Bielke (1607-1634), dotter till presidenten friherre Nils Bielke och friherrinnan Ingeborg Oxenstierna af Eka och Lindö.
Barn: Clas Åkesson Tott d.y., född 14 augusti 1630 på Ekolsund.
Gift 2) 1638 i Stockholm med grevinnan Christina Brahe (1609-1681), dotter till riksrådet greve Abraham Brahe och friherrinnan Elsa Gyllenstierna af Lundholm.
Niin että kumpikohan Åke Tottin vaimoista siihen Tuomiokirkon hautamonumenttiin onkaan sotamarsalkan viereen ikuistettu. Täytyy käydä paikan päällä tarkistamassa.
Marskien päivänä
Turussa 4-6 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti