Grip-suvun vaakuna.
Albrekt Mecklenburgilainen (noin 1338–1412) oli Ruotsin kuningas 1364–1389 ja Mecklenburgin herttua. Albrekt oli Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan siskon Eufemia Eerikintyttären poika.
Albrekt Mecklenburgilaisen kuninkaallinen sinetti, jossa on näkyvissä tre kronor -aihe.
Saksalainen ruhtinas Albrekt Mecklenburgilainen purjehti syksyllä 1364 Turkuun piirittämään lähes kymmeneksi kuukaudeksi norjalaisen linnanpäällikkö Narve Ingevaldssonin isännöimää linnaa. Turun linna antautui Albrekt-kuninkaan väelle ruokavarastojen loputtua, linna vallattiin ja osin poltettiin kesällä. Linnan käskynhaltijaksi asettui saksalainen Ernst von Drotzem.
Albrektin aikana todellinen valta oli aatelilla, erityisesti Bo Jonsson Gripillä. Uransa huipulle päästyään hän oli onnistunut saamaan läänityksikseen kolmanneksen Ruotsista ja koko Suomen, joissa hän valta-asemaansa käyttäen keräsi vieläkin mittavamman yksityisomaisuuden.
Bo Joninpoika Gripin läänitykset vuonna 1386. Kartta vuodelta 1880.
Kun herra Bo kuoli vuonna 1386, Albrekt yritti saada vallan (ja vainajan hallussa olleet linnoitukset) omiin käsiinsä, mutta aateliset haluten estää keskusvallan voimistumista liittoutuivat Tanskan kuningattaren Margareetan kanssa. Vuonna 1389 Margareetan joukot löivät Albrektin taistelussa ja hänet vangittiin.
Bo Joninpoika Grip (s. 1330-luvulla – k. 20. elokuuta 1386) on nykyisen historiankirjoituksen käyttämä nimi henkilöstä, jonka aikalaiset tunsivat Ruotsissa nimellä herra Bo Jonsson. Hänen vaakunakuvionsa oli aarnikotka (grip). Bo Joninpoika liittyi läheisesti Turun ja Suomen historiaan 1300-luvulla.
Bo Joninpoika oli keskiaikainen ruotsalainen mahtimies ja uransa huipulla Ruotsin valtakunnan drotsi. Hän kuoli kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen kaudella, jonka heikon aseman vuoksi hän oli onnistunut hankkimaan sellaisen varallisuus- ja mahtiaseman, että oli kuningastakin mahtavampi.
Bo oli yleisten väitteiden mukaan hankkinut suuren osan omistuksistaan varsin kyseenalaisin keinoin - kiristämällä, pakottamalla, verottamalla jne.
Hänelle eri puolilla Ruotsia ja Suomea läänitettyjen linnaläänien kuului sen ajan oikeuskäytännön mukaan palautua kruunulle muutaman vuoden sisällä lääninherran kuolemasta. Siten oikeudelliselta ja eettiseltä kannalta ei voida suoraan sanoa, etteikö Gripin perinnön monien osien palauttaminen kruunulle ollut oikeudenmukaista.
Osan omistuksistaan ja läänityksistään Bo Joninpoika oli saanut panteiksi kuninkaalle antamiensa lainojen vakuudeksi.
1370-luvun alussa Bo Joninpoika Grip asui pitkään Turun linnassa ja hän toimeenpani linnassa suuria parannuksia ja korjauksia vuonna 1373.
Bo Jonsson Grip vierailee Turussa ensi kertaa maaliskuussa 1372. Vuotta myöhemmin mahtimies ottaa linnan haltuunsa nousten samalla Suomen itsevaltiaaksi. Linnanvoudiksi Turkua isännöimään tulee Jaakko Abrahaminpoika Djekn.
Linna korjataan perinpohjaisesti, pitäen sisällään neljäkymmentä huonetta, mm. kuninkaalla on oma huoneistonsa ja käskynhaltijalla omat huoneensa. Naiset oleskelevat rouvaintuvassa ja hartautta harjoitetaan linnan kappelissa. Bo Grip saa käytännössä haltuunsa koko Turun linnaläänin.
Turku sinänsä kilpailee tasavertaisesti Ruotsin toiseksi suurimman kaupungin tittelistä Kalmarin kanssa. Asukkaita täällä on 2000 ja kaupungin pinta-ala on noin 15 hehtaarin suuruinen.
Raaseporin Snappertunassa. Linna mainitaan ensimmäistä kertaa historiallisissa dokumenteissa vuonna 1378. Mahtimies Bo Joninpoika Grip rakennutti Raaseporin linnan ensimmäiset muurit paikalle 1360–70-luvuilla tasapainottaakseen Suomenlahden toisella puolella sijainneen vilkkaan hansakaupungin Tallinnan vaikutusta.
Gripin valtakaudella (1362) Suomi sai oikeuden lähettää edustajansa kuninkaanvaaliin ja tuli siten täysivaltaiseksi osaksi Ruotsia. Suomalaiset saivat 15.2. oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin Moran kivillä Upplandissa. Haakon nousi tuolloin mukaan valtataistoon ja kuninkaaksi ennen Albrekt Mecklenburgilaista.
Kun hänen poikansa Knut Juhonpoika Grip pyrki pyrki valtaan 1396, tekivät Albrektin kannattajat jälleen ryötöretken Turkuun, tuhoten mm. Koroisten Turun linnakkeen. Asialla oli tuolloin kuninkaan valtuuttamina merirosvojoukko Vitaliveljekset eli vitaliaanit, jotka saivat linnanvouti Jaakko Djäknin puolelleen ja niin Turun linnasta tuli Vitaliveljesten rosvoretkien tukikohta.
Aarnikotkana
Turussa 20-8 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti