Mies itse koki Turun palon kauhut ja yritti paloyönä myös pelastaa töitään tuhoutuvasta ateljeestaan viemällä niitä yli joen, mutta turhaan. Tuli jatkoi kulkuaan ja tuhosi samalla suuren joukon taiteilijan töitä. Niinpä hän tallensi vihollisensa jälkeen jättämän maiseman kuvaansa ja pakeni itse paikalta Tukholmaan.
Turun palo Finnberg, 1827
Gustaf Wilhelm Finnberg (24. marraskuuta 1784 Parainen – 28. kesäkuuta 1833 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen taidemaalari.
Finnberg oli lähtöisin köyhistä oloista. 17-vuotiaana hän meni maalarioppilaaksi Turkuun, jossa hänet on merkitty 1801 maalarinammattikoulun kirjoihin. Hän opiskeli myös Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa.
Assessor Carl Jacob Lagercrantz med familj, ca 1830, Nationalmuseum, Stockholm
Finnberg asui vuodesta 1806 pääasiassa Ruotsissa, mutta työskenteli Suomessa noin 1820–1827 muotokuvamaalarina, eli Turun paloon asti. Hän ei koskaan varsinaisesti valmistunut Tukholman taideakatemiasta ja siksi hänellä ei ollut mahdollisuutta päästä ulkomaille.
Gustaf Finnberg - Oden.
Turun palo vaikeutti Finnbergin elämää ja hän palasikin Tukholmaan vuonna 1827. Siellä hän ei kauan pystynyt elättämään itseään taiteilijana hitaan työskentelytapansa ja sulkeutuneen luonteensa takia.
Finnbergin omakuva löytyy Turun taidemuseosta.
Hän on maalannut Kemiön kirkon Kristuksen ja apostolien kuvat 1820-luvun alussa, Föglön kirkon alttaritaulun, joka kuitenkin tuhoutui Turun palossa, kuten suuri osa hänen teoksistaan, mikä oli hänelle syvä järkytys.
Perhekuva, taustalla Turun tuomiokirkko
Hän ikuisti Turun palon kuvaan Turun jäännöksiä, joka jälkikäteen sai myös värit. Piirros kuuluu Sammon taidekokoelmiin Piirros kuuluu Sammon taidekokoelmiin. Myös Kakskerran ja Paraisten kirkoissa on hänen teoksiaan.
Piispa Jakob Tengström Finnbergin tallentamana.
Hänet palkittiin kuninkaan mitalilla Daidalos ja Ikaros -sommitelmasta 1811 ja muista töistä Tessinin mitalilla 1812. Finnbergin vanhemmat olivat merimies Johan Finnberg ja Sofia Henrikintytär o.s. Stenroos.
Ja millainen olikaan Finnbergin kuvaama tuhon maisema ennen paloa:
Gavril Sergeyevich Sergeyev - Turku 1811
Venäläinen sotilastopografi Gavril Sergejev matkasi vuonna 1811 halki eteläisen Suomen ja maalasi näkymistä 64 akvarellia matkansa varrella. Suurtorin ja nykyisen Vähätorin yhdistävä Pennisilta näkyy kuvassa hienosti. Keskellä siltaa on 1700-luvulla rakennettu pörssihuone, joka toimi myöhemmin muun muassa kirjakauppana. Pörssitoiminta antoi siis Pennisillalle nimensä.
Ja tässä näkymä sillalta kohden joen alajuoksua.
Phoenix-lintuna
Turussa 24-11 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti