Tänään 3-12 löydämme itsemme Gloria Dein kirkkomaalta Philadelphiasta nuoremman Mårten Mårtensonin haudalta hänen kuolinpäivänään. Tänne meidät on johdattanut turkulainen tiedemies Pietari Kalm, joka suuntasi luonnontieteellisen tutkimusmatkansa Amerikkaan vuosina 1747-1751.
Gloria Dei (Old Swedes’) Church on kirkkorakennus Philadelphiassa. Se on ruotsalaisten uudisasukkaiden rakennettuma. Tiilirakennus valmistui vuonna 1700, sitä edelsi ruotsalaisten luterilaisten 1677 rakennuttama kirkko
Pehr (Pietari) Kalm, englanninkielisissä teksteissä joskus myös Peter Kalm, (maaliskuu 1716 Ångermanland – 16. marraskuuta 1779 Turku) oli suomalainen kasvitieteilijä, tutkimusmatkailija ja pappi. Hänestä tuli Turun akatemian ensimmäinen talousopin professori ja akatemian rehtori.
Ennen Turkuun paluutaan Kalm vietti kolme vuotta Pennsylvaniassa, New Yorkissa ja Kanadassa. Gloria Dein
kirkossa vieraillessaan vuonna 1750 hän selaili kirkonkirjoja ja kiinnitti
huomionsa kolmeen kuolinviestiin: * 31. toukokuuta 1706 kuollut 100
vuoden iässä vanhempi Mårten Mårtensson, syntynyt Suomessa. * 8.
helmikuuta 1713 kuollut 97 vuoden iässä hänen leskensä Helen, syntynyt
Ruotsissa. * 3. joulukuuta 1718 kuollut 75 vuoden iässä nuorempi Mårten
Mårtensson, syntynyt Ruotsissa, tullut maahan 8-vuotiaana.
Vanhempi Mårten Mårtensson saapui Uuteen Ruotsiin Eagle-aluksella 1654
ja asettui Fort Trinityyn. Vuotta myöhemmin hän vannoi valansa
hollantilaisille näiden vallattua linnakkeen ruotsalaisilta ja muutti
pian suomalaisten siirtolaisten pariin Ammanslandiin.
Ammansland (1654; modern Darby, Penn.)
Finland, Finlandia, or Chamassungh (1641 & 1643; modern Marcus Hook, Penn.
Fort Casimir (1654) – also known as Fort Trinity (in Swedish, Trefaldigheten), located at the end of Chestnut Street near Harmony & 2nd streets in New Castle, Delaware.
New Sweden (Swedish: Nya Sverige, Finnish: Uusi Ruotsi, Latin: Nova Svecia) was a Swedish colony along the lower reaches of Delaware River in North America from 1638 to 1655.
Ruotsi-Suomen hallitus perusti Pohjois-Amerikkaan nykyisen
Philadelphian kupeeseen Delaware-joen suistoon Uuden Ruotsin
siirtokunnan 1638 amiraali Klaus Laurinpoika Flemingin ehdotuksesta.
Kalmar Nyckel -alus vei siirtokuntaan sen ensimmäiset asukkaat.
Finlandiin eli Finn's Pointiin Fort Christinan linnakkeen suojapiiriin
muutti 17 vuoden aikana noin 500-600 suomalaista.
Replika av Kalmar Nyckel. - Kalmar Nyckel eller Calmare Nyckel var ett holländskbyggt skepp byggt runt 1625 och i svensk ägo från 1628. Kalmar Nyckel och Fågel Grip var de två fartyg som 1638 fraktade huvudparten av de svenska kolonisterna till Nya Sverige. Fartygen tillhörde då Söderkompaniet.
Hollantilaiset valloittivat Uuden Ruotsin vuonna 1655. Ruotsi-Suomella
oli siirtomaa-alue myös Afrikassa kun Afrikkakomppania osti Cabo Corso
-nimisen siirtomaalinnakkeen Ghanan alueelta 1650.
Vuonna 1645
Ruotsissa syntynyt nuorempi Mårten Mårtenson sai vaimonsa Margaret
Bärtilsdotterin, jonka äiti oli suomalainen, kanssa 9 lasta, joista
senior John Morton syntyi 1. kesäkuuta 1683 ja kuoli 1725. Hänen ja
vaimonsa Mary Archerin lapsi, nuorempi John Morton (1724-1777), syntyi
Ammanslandissa ja meni aikanaan naimisiin Ruotsin siirtolaistaustaisen
Ann Justisin kanssa.
Hän oli se mies, jonka nimi löytyy
Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 56 allekirjoittajan joukosta. Hänen
antamansa äänen kerrotaan olleen sen ratkaisevan äänestettäessä
itsenäisyysjulistuksesta. Hän oli merkittävä pennsylvanialainen
poliitikko ja sheriffi. Samaa osavaltiota edusti myös Benjamin
Franklin.
Fort Kristinan pienoismalli
Fort Kristina (myöhemmin Fort Altena) oli ensimmäinen rakennettu tukikohta ja asuinpaikka Uuden Ruotsin siirtokunnalle Pohjois-Amerikassa. Se rakennettiin vuonna 1638 ja nimettiin Ruotsin kuningatar Kristinan mukaan.
Delaware on osavaltio Yhdysvaltojen itärannikolla. Delaware tunnetaan Yhdysvaltojen ensimmäisenä osavaltiona, sillä se vahvisti Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisenä osavaltiona 7. joulukuuta 1787.
Delawaren alueen alkuperäisasukkaissa oli algonkinejä ja irokeesejä. Ensimmäiset eurooppalaiset siirtolaiset tulivat Hollannista 1631. Vuonna 1638 Ruotsi perusti alueelle Uusi Ruotsi -nimisen siirtomaan, jonka keskuksena oli Fort Kristina nykyisessä Wilmingtonissa. Suomalaiset tulivat hyvin toimeen alkuperäisväestön kanssa ja nykyisinhän puhutaan myös fintiaaneista suomalaissiirtolaisten ja intiaanien jälkeläisiä käsiteltäessä.
Algonkinpariskunta (vesivärimaalaus 1700-luvulta).
Rautalammin suurpitäjän historiassa todetaan:
Rautalammin hallintopitäjä oli tärkein lähtöalue 1500–1600-lukujen
muuttoliikkeelle Ruotsiin. Silloiset rautalampilaiset olivat päteviä
korvenraivaajia ja kaskenpolttajia, joita houkuteltiin asuttamaan
Keski-Ruotsin erämaita. Nämä metsäsuomalaiset asuttivat Värmlannin ja
Keski-Ruotsin korvet.
Skandinavian metsäsuomalaiset (ruots. skogsfinnar, svedjefinnar, suom. kaskisuomalaiset) olivat suomalaisia, joita siirtyi 1580-luvun lopulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi. Metsäsuomalaiset levittäytyivät laajalle alueelle Etelä-Ruotsin Tivedenistä Ruotsin Lappiin pohjoisessa, ja idässä Pohjanlahden länsirannikolta Gästriklandista Norjan Telemarkiin asti.
Pennsylvanian ensimmäisen asutuksen kartta.
Metsäsuomalaisten jälkeläisiä muutti myös
Ruotsin Amerikkaan perustamaan Delawaren siirtokuntaan. Valtaosa
Delawaren siirtokunnan jäsenistä oli suomalaista syntyperää. Eräs
heistä oli John Morton, joka antoi Pennsylvanian siirtokunnan puolesta
ratkaisevan äänensä Amerikan itsenäisyydelle v. 1776. John Mortonin
isoisän isä oli Martti Marttinen, joka oli aikanaan muuttanut
Rautalammin suurpitäjän alueelta Ruotsin suomalaismetsiin.
Pietari Kalm riemastuisi nykyistä fintiaanitutkimustakin enemmän yhteyksistä pohjoisiin viikinkeihin. Kuultuaan Pierre La Vérendryeltä tämän löytämästä ”riimuja” sisältävästä kivestä Kalm innostui viikinkien matkoista Pohjois-Amerikkaan. Hän antoi tämän oppilaalleen Georg A. Westmanille maisteritutkimuksen aiheeksi. Westmanin aihetta käsittelevä 23-sivuinen pro gradu julkaistiin Turussa vuonna 1757.
Fintiaanina Turussa
3-12 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti