Tämä kappale tulee lähimmillään noin 28-kertaisen Maan ja Kuun välisen etäisyyden päähän joulupukista ja hänen kahdeksasta pienestä porostaan, Nasan Chodras veistelee. 2003 SD220 kiinnostaa Nasaa ja muita avaruusjärjestöjä. Tutkijat haaveilevat miehitetyn avaruusaluksen lähettämisestä laskeutumaan asteroidille.
Tutkakuvien tiedot vihjaavat, että asteroidi 2003 SD220 on erittäin pitkulainen ja vähintään 1 100 metriä pitkä, sanoo Nasan asteroidien tutkatutkimusohjelman johtaja Lance Benner. Kolmen vuoden kuluttua asteroidi ohittaa jälleen Maan turvallisesti. Silloin se tulee laskelmien mukaan lentämään vain noin 2,8 miljoonan kilometrin päästä Maasta.
Ja mikä ettei - tänään 24-12 voimme samalla juhlistaa turkulaista maailmanluokan tähtitieteilijää ja matemaatikkoa, hänen mukaansa taivaalle on nimetty komeetta D/1770 L1 (Lexell) ja asteroidi 2004 Lexell. Tänään vietämme miehen syntymäpäivää.
Anders Johan Lexell
Anders Johan Lexell (24. joulukuuta 1740 Turku – 11. joulukuuta 1784 Pietari, Venäjä) oli suomalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä. Venäjällä hänet tunnetaan nimellä Andrei Ivanovitš Leksel. Hänen nimestään on käytetty myös kirjoitusasuja Anders Johann Lexell tai Johann Anders Lexell. Häntä on pidetty suurimpana suomalaisena tieteilijänä, jonka kansainvälinen ura oli huikea.
Kuninkaallinen Turun Akatemia koki 1700-luvun lopulla merkittävän kehitysvaiheen, kun. käytännönläheisistä tieteistä siirryttiin teoreettisempiin tulkintoihin.
Lexell opiskeli Turun akatemiassa ja valmistui sieltä 1760. Hän toimi Uppsalassa vuodesta 1763 apulaisprofessorina ja vuodesta 1766 matematiikan professorina. Lexell kutsuttiin 1768 Pietarin tiedeakatemiaan. Hän toimi Pietarin akatemian tähtitieteen professorina vuodesta 1771 ja akateemikkona vuodesta 1783 sekä myös Turun akatemian matematiikan professorina vuosina 1775–1780.
Akateemikkona Lexell seurasi aikansa kuuluisinta luonnontieteilijää, sveitsiläissyntyistä Leonhard Euleria. Lexell toimi sokean Eulerin viimeisinä elinvuosina tämän assistenttina ja puhtaaksikirjoittajana.
Disquisitio de investiganda vera quantitate
Lexell saavutti kansainvälistä mainetta erityisesti pallogeometrian ja komeettojen liikkeen tutkijana. Hän laski Charles Messierin löytämän komeetan D/1770 L1 (Lexell) kiertoradan. Tämä komeetta ohitti Maan vuonna 1770 lähempää kuin mikään muu tunnettu komeetta historiassa. Tarkkaa etäisyyttä ei tunneta, mutta sen on arvioitu olleen kolme miljoonaa kilometriä.
Lexell laski komeetalla olleen paljon suuremman perihelin ennen kohtaamista Jupiterin kanssa vuonna 1767 ja ennusti komeetan sinkoutumisen kokonaan ulos aurinkokunnan sisäosista sen kulkiessa kaksi kierrosta myöhemmin vuonna 1779 vielä lähempää Jupiteria.
Lexell oli myös ensimmäinen, joka laski Uranuksen kiertoradan pian sen löytämisen jälkeen ja havaitsi kiertoradasta sen olevan planeetta eikä komeetta. Hän myös huomasi, että Uranuksen kiertoradassa on häiriöitä, ja päätteli niiden aiheuttajaksi toisen planeetan (Neptunus), vaikka Neptunuksen sijainnin laskikin vasta paljon myöhemmin Urbain Le Verrier.
Исследования о новой планете, открытой Гершелем.— СПб., 1783
Asteroidin lumoissa
Suomen Turussa 24-12 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti