Crusellin Orjatar

Tänään 28-7 sukellamme musiikin maailmaan kolmen merkittävän säveltäjän kuolinpäivän merkeissä; Vivaldi, Bach, Crusell.

 1741 – Antonio Vivaldi, italialainen säveltäjä (Neljä vuodenaikaa) (s. 1678)

 1750 – Johann Sebastian Bach, saksalainen säveltäjä (Brandenburgilaiset konsertot) (s. 1685)

 1838 – Bernhard Crusell, suomalainen säveltäjä ja klarinetisti (s. 1775)


 
 Bernhard Henrik Crusell. Målning av Johan Gustaf Sandberg, 1826.

Bernhard Henrik (Berndt) Crusell (15. lokakuuta 1775 Uusikaupunki – 28. heinäkuuta 1838 Tukholma) oli suomalainen säveltäjä ja klarinetisti.

16-vuotiaana Ruotsiin muuttanut Crusell toimi Tukholman hovikapellin ensiklarinetistina vuosina 1793-1833. Crusell oli taitava soittaja ja kävi Saksassa opiskelemassa ja esiintymässä 1798, 1803 (matka ulottui myös Pariisiin) ja 1811. Crusell sävelsi pääasiassa kamarimusiikkia, lauluja ja klarinettikonserttoja.

Hän sävelsi myös yhden oopperan, Pienen orjattaren, joka sai ensiesityksensä Tukholmassa vuonna 1824. Lisäksi Crusell käänsi useita oopperoiden librettoja ruotsiksi. Hän käänsi ruotsiksi tekstit mm. Sevillan parturiin ja Figaron häihin.

Pieni orjatar (ruots. Den lilla slafvinnan) on suomalaisen Bernhard Henrik Crusellin säveltämä ruotsinkielinen ooppera, joka sai kantaesityksensä Tukholmassa vuonna 1824. Libreton on kirjoittanut ranskalainen Guilbert Pixérécourt. Pieni orjatar on ensimmäinen suomalaisen säveltäjän luoma oopperateos. Se on romanttinen ooppera, joka perustuu satuun Ali Babasta ja neljästäkymmenestä rosvosta.

Pieni orjatar oli Kuninkaallisen Teatterin ohjelmistossa vuosina 1824-1838, jolloin sitä esitettiin kaikkiaan 34 kertaa. Crusell kuoli 28-7 1838 ja haudattiin Tukholman Solnan kirkkomaalle.

 
 Bernhard Crusells gravvård på Solna kyrkogård. Crusellin hauta Solnassa.

Uudessakaupungissa on vietetty vuodesta 1982 lähtien Crusellin kunniaksi vuosittaiset Crusell-viikot. Suomen valtion sotilassoittokuntien kunniamarssi on hänen käsialaansa oleva Crusellin marssi.

 Crusellia kuultiin vähäisessä määrin myös tuon ajan Turun musiikkipiireissä.

Yksi enne musiikkikulttuurin nousukaudesta oli Akateemisen kapellin perustaminen Turkuun 1747. Se esiintyi lähinnä yliopiston omissa tilaisuuksissa. Kirjallisen Aurora-seuran (1770–79) ylläpitämä orkesteri antoi Suomen ensimmäiset julkiset konsertit Turussa 1773 ja 1774. Turun Soitannollisen Seuran perustaminen 1790 oli vuosisadan merkittävin tapahtuma Suomen musiikkielämässä ja merkitsi säännöllisen konserttitoiminnan alkamista.

Seuralla oli oma orkesteri ja laaja nuottikirjasto. Samaan aikaan alkoivat nousta esiin suomalaiset, klassismia edustavat säveltäjät, ensimmäisenä Erik Tulindberg.

Klassisen ajan uutuudet tulivat Turkuun hyvinkin nopeasti: Haydnin kvartettoja ja sinfonioita soitettiin niin kuin muuallakin, ja Beethovenin sinfoniat esitettiin Turussa jopa nopeammin kuin Pariisissa.

Bernhard Henrik Crusell  (1775–1838)

 

Merkittävin varhaisista säveltäjistämme oli Bernhard Henrik Crusell. Hän muutti 16-vuotiaana Tukholmaan, valtakunnan pääkaupunkiin, missä työskenteli hovikapellin klarinetistina. Crusell saavutti mainetta taiturillisena soittajana ja kävi opinto- ja esiintymismatkoilla Saksassa ja Pariisissa. 

 

Hän sävelsi sujuvaan klassiseen tyyliin mm. kolme klarinettikonserttoa, muita solistisia teoksia, kolme klarinettikvartettoa ja muuta kamarimusiikkia, lauluja sekä oopperan Den lilla slafvinnan (Pikku orjatar, 1824).

Crusell debytoi säveltäjänä Tukholmassa v. 1804 muunnelmilla klarinetille ja orkesterille, jotka perustuivat ruotsalaiseen juomalauluun "Goda gåsse, glaset töm". Johdanto ja Air op. 12 klarinetille ja orkesterille valmistui lopulliseen muotoonsa 1820-luvulla.

Puhallintrio, jossa Crusell soitti, oli arvostettu ja esiintyi säännöllisesti. Vuonna 1808 trio kantaesitti Crusellin kolmoiskonserton (Sinfonia concertante) klarinetille, käyrätorvelle ja fagotille. Teos saavutti suosiota, ja sitä esitettiin säveltäjän teoksista kaikkein eniten.

 

Kun oikeustieteen kandidaatti Johan Josef Pippinngsköld palasi kotikaupunkiinsa Turkuun 1818 saatuaan opintonsa Upsalassa päätökseen, hän toi mukanaan tänne myös musiikillisia tuulahduksia Ruotsista.

 

 Johan Josef Joakim Pippingsköld (1732–1832) oli suomalainen juristi, kuoron perustaja. Hän oli Turun hovioikeuden virkamies ja harrasti musiikkia. Hän perusti vuonna 1819 Turkuun Sångsällskapet-kuoron, joka oli ensimmäinen ylioppilaskuoro. Hän oli ensimmäisiä suomalaisten kansansävelmien kerääjiä.

 

 

Ylioppislaslauluista ja mieskuorosta innostuneena hän perusti tänne 1819 Pippinggsköldin lauluseuran ja jo 5. marraskuuta lauluseura oli valmis esittämään suurelle yleisölle ensimmäisen laulukonventtinsa. Kuulijoina oli ylioppilaiden lisäksi akatemian opettajia ja kaupungin sosieteetin jäseniä.

Ohjelmisto oli valittu Upsalan esikuvan mukaan eräiden Bellmanin laulujen lisäksi mm. Tegnèrin Se över dal och klyfta sekä Atterbomin Vikingasäten, åldriga lundar. 

 

Esaias Tegnér, född 13 november 1782, död 2 november 1846, var en svensk skald och kulturpersonlighet. Han var professor i grekiska vid Lunds universitet, biskop i Växjö från 1824 samt ledamot av Svenska Akademien från 1819.

 

Esaias Tegnér (13. marraskuuta 1782 – 2. marraskuuta 1846) oli ruotsalainen kirjailija, professori ja piispa. Hänen kuuluisin teoksensa on runoteos Frithiofs saga (suom. Fritiofin satu, 1872, ja Fritiofin taru, 1932). Teos kertoo viikinkisoturi Fritiofin elämänvaiheista.

 

 

Kohta alettiin toivoa lauluilta myös Turun miljööhön sopivia sanoja. Silloin alettiinkin kirjoittaa uusia sanoja tuttuihin säveliin. Arwidsson teki uudet sanat Vikingasäten-lauluun, Gadolinin runo antoi uuden sisällön Marseljeesille.

 

 

Marseljeesin säveltäjä Rouget de Lisle laulamassa sitä ensi kertaa 1792.

 

Marseljeesi (ransk. La Marseillaise) on Ranskan kansallislaulu. Se tuli vallankumouksellisten tunnussäveleksi Ranskan suuressa vallankumouksessa. Marseljeesia on käytetty kaikkialla maailmassa vallankumouslauluna ja työväenlauluna. Siihen on tehty useita eri sanoituksia.

 

Tällöin Idman lainasi Crusellilta sävelen Nationalsång-lauluunsa ja samalla sävelellä esitettiin myös Tegnérin Det gamla Götha leijon vilar. Ylioppilaslaulun ansiosta kvartettilaulu saavutti kaupungissa suuren suosion ja serenadit rikkoivat aika ajoin muuten nukkuvan Turun yörauhaakin varhaisen DBTL:n tapaan.

 

 

Lauluseurassa mukana

Turussa 28-7 2016

Simo Tuomola