Itsenäisyys 1917-1920

Huipentuuko Suomen 100-vuotisjuhla vääränä päivänä?

Suomen itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta, oli vain yksi monista vaihtoehdoista. Eikä sitä suinkaan juhlittu vielä vuonna 1917.

31.12.2016 klo 16:12

Suomen valtiollisen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla käynnistyy uudenvuoden aattona. Eri puolilla maata järjestetään vuoden mittaan tuhansia tapahtumia, ja kaikki huipentuu lopulta ensi joulukuun 6. päivänä, kun Suomi täyttää sata vuotta.

Mutta miksi itsenäisyyttämme juhlitaan juuri 6. joulukuuta? Olisiko vaihtoehtoisia itsenäisyyspäiviä? Voisiko olla jopa niin, ettei Suomi olekaan 100-vuotias? Vaihtoehtoisille päivämäärille löytyy perusteensa, sillä kysymys on ihmisten tekemistä sopimuksista.

Historian emeritusprofessori Matti Klinge on hakenut itsenäisen Suomen alkupistettä kauimpaa menneisyydestä. Klingen mukaan Suomi oli täysin itsenäinen jo keskiajalla. Klinge perusteli väitettään kesällä

sillä, että suomalaiset pääsivät 1300-luvulla vaikuttamaan Ruotsin valtakunnan valtiopäivillä ja armeijassa. Toinen varsin itsenäinen ajanjakso oli vuonna 1809 alkanut autonomian aika Venäjän keisarikunnan yhteydessä. Klinge arvosteli puheenvuorossaan "Suomi sata vuotta" -iskulausetta ja halusi muistuttaa, että historiamme ulottuu paljon pidemmälle.

6. joulukuuta on kompromissi

Kun puhutaan Suomen valtiollisesta itsenäisyydestä, joudutaan vääjäämättä keskittymään vuodenvaihteeseen 1917-1918.

Suomen itsenäisyyspäivä on siis 6. joulukuuta. Tuolle paikalle se valikoitui vasta marraskuussa 1919. Välissä oli sodittu traumaattinen sisällissota ja käyty poliittinen kamppailu hallitusmuodosta, siis siitä, johtaako Suomea kuningas vai presidentti.

Kilpailevia ehdotuksia oli kaksi. Vasemmisto olisi halunnut juhlia itsenäisyyspäivää 15. marraskuuta. jolloin eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi ja katkaisi kaikki siteet bolshevistiseksi muuttuneeseen Venäjään. Muun muassa Matti Klinge on kannattanut tätä päivämäärää.

Porvaristo puolestaan olisi valinnut itsenäisyyspäiväksi toukokuun 16. päivän kunnioittaakseen Mannerheimin johtamien valkoisten voitonparaatia kyseisenä päivänä vuonna 1918.

Kuten usein tapahtuu, päädyttiin nytkin lopulta kompromissiin: 6. joulukuuta 1917 oli päivä, jolloin eduskunta äänestyksen jälkeen hyväksyi esityksen itsenäisestä Suomen tasavallasta. Äänestys koski sitä, pyydetäänkö itsenäisyydelle Venäjän vahvistusta vai ei. Itsenäisyydestä sinällään koko eduskunta oli yksimielinen. Sen verran äänestys kuitenkin hajotti joukkoa, että kertomuksen mukaan häviölle jäänyt vasemmisto ei yhtynyt nuijan kopautuksen jälkeen viritettyyn Maamme-lauluun.

Valittu päivämäärä, 6. joulukuuta, korostaa eduskunnan roolia, mikä oli etenkin vasemmiston mieleen. Yhtä perustellusti itsenäisyyspäivää voitaisiin kuitenkin viettää jo kahta päivää aiemmin. Suomen hallitusmuoto ja muutama lause itsenäisyydestä olivat nimittäin P. E. Svinhufvudin senaatin käsialaa ja jätetty eduskunnalle 4. joulukuuta.

Kieliopin isä on myös itsenäisyysmies

Toisen historioitsijan, professori Martti Häikiön mielestä olisi täysin perusteltua juhlia Suomen itsenäisyyttä lokakuun vallankumouksen vuosipäivänä eli 7. marraskuuta. Häikiö vastasi Helsingin Sanomien yleisönosastossa kollegalleen Matti Klingelle:

Pietarissa bolshevikit aloittivat seuraavana aamuna 7.11. aseellisen vallankaappauksen. Suomen silloinen pääministeri eli senaatin talousosaston varapuheenjohtaja E.N. Setälä on kertonut, miten samana aamuna varhain hänelle soitti kenraalikuvernöörin apulainen Korff ilmoittaen, että (kenraalikuvernööri) Nekrasov ei enää palaa ja että hän itse oli luopunut toimestaan. Korffin viimeiset sanat Setälälle olivat: ”Toimikaa tarpeenne mukaan!”

Ja Setälähän toimi. Hän otti välittömästi yhteyttä eduskunnan puhemiehiin ja kehotti aloittamaan itsenäistymisvalmistelut. Häikiö pitää Setälän toimintaa itsenäisyysjulistuksena ja olisi valmis juhlimaan sekä marraskuun 7. päivä että myös suomen kieliopin isänä tunnettua E. N. Setälää. Itsenäisyyspäivän Häikiö sen sijaan pitäisi nykyisessä kohdassaan, jo perinteidenkin vuoksi.

Lisää potentiaalisia itsenäisyyspäiviä saadaan, jos korostetaan sitä, milloin ulkovallat tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Entinen isäntävaltio Venäjä tunnusti itsenäisyyden ensimmäisenä 31. joulukuuta 1917. Tammikuussa 1918 joukkoon liittyivät muun muassa Ruotsi, Saksa ja Ranska. Lopullisesti Suomen itsenäisyys ja rajat tunnustettiin Tarton rauhassa 14. lokakuuta 1920. Siinä vielä yksi perusteltu alkupäivämäärä Suomen valtiolliselle itsenäisyydelle.

Mikko Pesonen YLE kulttuuri.