Talon omistaja, rohdoskauppias Wilhelm Willberg on perustanut taloonsa myös Turun ensimmäisen elokuvateatterin Maailman Ympäri. Mutta tuolta kulman ympäri Yrjö Koskelainen jo saapuukin. Hänelle talo on tullut tutuksi jo toimittajakautenaan 1912-1916 ja nyt päätoimittajana 1916-1918.
Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu..
Uusi Aura oli Turussa vuosina 1880–1964 ilmestynyt sanomalehti. Vuoteen 1896 saakka sen nimenä oli Aura. Suomenmielinen Aura perustettiin kielipoliittisesti värittömän Sanomia Turusta -lehden kilpailijaksi. Omistuspohjaa laajennettaessa sen nimi muutettiin Uudeksi Auraksi. Suomalaisen puolueen hajaannuttua lehdestä tuli vanhasuomalainen.
Suomen eduskunta on 6-12 1917 juuri hyväksynyt äänin 100-88 Suomen itsenäisyysjulistuksen ja päätoimittaja pohtii nyt kiireesti, mitä hänellä toimituskuntineen olisi kansalle huomisessa lehdessä kerrottavanaan. Ja millaisella lipulla me tätä tapahtumaa juhlistaisimme!
Kuva: Rauno Lahtisen uudesta teoksesta 'Punainen Turku 1917-1918'.
Suomen itsenäisyysjulistus on Svinhufvudin senaatin 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Suomen eduskunta hyväksyi esityksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. Tätä päivämäärää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä. Julistus oli kuitenkin vain osa Suomen itsenäistymisprosessia.
"Liput liehumaan! Suomen itsenäiseksi julistamisen johdosta on laajoissa piireissä paikkakunnallamme herännyt ajatus tämän päivän viettämisestä kansallisena juhlapäivänä, jonka osotteeksi Suomen uljas leijonalippu ja sinivalkoiset ja punakeltaiset värit - sen mukaan mikä Suomen lippu kullakin sattuu olemaan - nouskoon tankoon liehumaan iloamme ja toiveitamme julistaen. Vapaan Suomen täytyy ensi tilassa saada oma, yleisesti tunnustettu kansallislippu! Tänään liput liehumaan!" (Uusi Aura 7.12.1917).
Siinä se liehuu tuulenvireen salliessa Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen luomus aivan ikkunani edessä. Siniristilipun mallina toimi Pohjolan vanhin valtiolippu, Tanskan Dannebrog 1200-luvulta.
29-5 tuli kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi 1918. Sitä ennen 5.1.1918 alkaen Suomen lippuna toimi Suomen senaatin punakeltainen lippu, jossa punaisella pohjalla komeilee leijona.
Suomen lipun suomenkielisten versio vuodelta 1905.
Eero Juhani Snellman (8. kesäkuuta 1890 Helsinki – 7. marraskuuta 1951) oli suomalainen taidemaalari. Hän suunnitteli 1918 Suomen lipun yhdessä Bruno Tuukkasen kanssa.
Bruno Tuukkanen (11. marraskuuta 1891 Viipuri – 25. helmikuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen taide- ja koristemaalari. Tuukkanen toimi vuodesta 1914 alkaen lasi- ja koristemaalarina. Hän osallistui Suomen lipun lopulliseen muotoiluun yhdessä taiteilija Eero Snellmanin kanssa.
Keväällä 1918 Bruno Tuukkanen toimi Eero Snellmanin kanssa piirtäjänä Akseli Gallen-Kallelan johtamassa kansalaissodan valkoisen armeijan yleisesikunnan piirustuskonttorissa (sotilaspukukomitean piirustustoimisto), joka piti majaansa Fennia-hotellissa.
Suomi oli saanut oman leijona vaakunansa jo vuonna 1556 Suomen herttuakuntana ja siitä lähtien Suomen perinteiset värit olivat olleet punainen ja keltainen.
Topelius oli tosin vuonna 1854 esittänyt Suomen lipun väreiksi sinistä ja valkoista, mutta myös itsenäisen Suomen perustama lippukomitea (Lars Krogius, Eliel Saarinen ja Uuno T. Sirelius) ehdotti heti 8.12.1917 Suomen valtiolipuksi tummanpunaiselle pohjalle asetettua Suomen vaakunan kullankeltaista leijonaa ja valkoisia ruusuja.
Ruusuilla tanssien
Turussa 6-12 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti