1250 – Eerik Eerikinpoika (”Sammalkieli”), Ruotsin kuningas (s. 1216).
Kung Eriks sigill
Eerik XI Eerikinpoika (Sammalkieli) (Erik den läspe och halte) (1216–2. helmikuuta 1250) oli Ruotsin kuningas 1222–1229 ja 1234–1250.
Eerik Eerikinpoika.
Eerik Sammalkielestä tehtiin kuningas vuonna 1222 kun Juhana Sverkerinpoika kuoli. Hän oli vielä alaikäinen ja neuvosto hallitsi hänen sijastaan.
Neuvoston johtaja Knuut Pitkä syrjäytti kolmetoistavuotiaan Eerikin ja kukisti hänet Olustran taistelussa 29.11. vuonna 1229. Eerik oli siis kuninkaana Turkua perustettaessa 23-1 1229. Eerik pakeni Tanskaan. Liikanimensä "Sammalkieli" (oik. "Sammalkieli ja ontuja") Eerik on saanut jälkikäteen. Eerikinkronikan mukaan hän oli änkyttäjä ja sen lisäksi ontui.
- "Erik konunger var nokot swa läsper wid
- haltan thz war ok hans sidh
- Han storkte gerna skäll ok räth
- ok älskade gerna sin eghin äät"
Knuut Pitkän lyöttämä raha.
Knuut Pitkä oli Ruotsin kuningas 29.11. 1229–1234. Knuut oli Ruotsia alaikäisen Eerik Eerikinpojan sijasta hallitsevan neuvoston johtaja. Hän kaappasi vallan Eerikiltä vuonna 1229. Eerikistä tuli taas kuningas Knuutin kuoltua vuonna 1234.
Knuutin kuoltua vuonna 1234 Eerikistä tuli taas kuningas. Hän ilmoitti itse olevansa kolmas tämän niminen Ruotsin kuningas. Todellinen valta oli tosin Eerikin jaarlin Birgerin käsissä.
Eerik kuoli ilman perillistä vuonna 1250. Eerik kuvataan heikoksi, mutta viisaaksi hallitsijaksi, joka tunsi omat puutteensa, ja hallitsi Birgerin kautta.
Kung Eriks gravkor i Varnhem
Birger Maununpoika (Birger Magnusson) (n. 1200 – 21. lokakuuta 1266) tunnetaan paremmin nimellä Birger-jaarli. Birgeristä tuli Ruotsin jaarli vuonna 1248.
Ruotsin toinen ristiretki tehtiin 1300-luvulla kirjoitetun Eerikinkronikan mukaan Hämeeseen vuosina 1249–50 ruotsalaisen mahtimies Birger-jaarlin johdolla.
Eerikinkronikka kertoo Birger-jaarlin olleen tällä sotaretkellä Ruotsin kuninkaan Eerik Sammalkielen kuollessa 2.2.1250. Sotaretki oli menestys, jonka seurauksena Varsinais-Suomi ja Häme liitettiin osaksi Ruotsin valtakuntaa.
Eerikinkronikka (ruotsiksi Erikskrönikan) on 1320-luvulla kirjoitettu keskiaikainen runoteos ja riimikronikka. Se kuvaa Ruotsin tapahtumia Birger Jaarlin ajoista (n. 1210-1266) vuoteen 1319 asti. Kronikka on ilmeisesti kirjoitettu Turun linnan suojissa.
"Silloin käski kuningas Erik koko valtakuntaansa, sekä ritareita että ritarien vertaisia, niin talonpoikia kuin virkamiehiä, kuten herrain tapana on, sanomaan miehilleen, että hän tahtoi sotaan lähdettävän; niin käski hän heitä pakanamaalle, ja antoi vävylleen toimeksi olla heidän johtajanaan pitäen häntä siihen paraimpana."
"Kristityt rakensivat sinne linnan, asettaen siihen ystäviään ja lähimmäisiään. Linnan nimenä on Hämeen linna (Taffwesta borg), josta pakanoilla vielä on huolta, maa miehitettiin kristityillä, ja, niin kuin oletan, siten on vieläkin. Sama maa tuli kokonaan kristityksi, luulen, että se Venäjän kuninkaalta hukkaan meni."
Lyypekki 1600-luvulla. Matthäus Merianin kaiverrus.
Myös Lyypekin kaupunginkronikka 1340-luvulta kertoo Birger-jaarlin alistaneen Suomen Ruotsin kruunulle. Yhden tulkinnan mukaan ristiretki liittyikin Hämettä laajemman Lounais- ja Etelä-Suomessa sijaitsevan alueen liittämiseen osaksi Ruotsin valtakuntaa. Jörgen Weibull toteaa asian seuraavasti:"Todellinen Suomen valloitus pantiin alulle Birger jaarlin hallituksen aikana"
Eerikin kuoltua vuonna 1250 ilman perillistä Birgerin vanhin poika Valdemar valittiin kuninkaaksi. Koska Valdemar oli tässä vaiheessa vielä lapsi, Birger hallitsi maata hänen nimissään kuolemaansa asti. Birgerillä oli lisäksi kaksi muuta lasta, Maunu Ladonlukko ja Pentti (Bengt), josta tuli ensimmäinen Suomen herttua.
Birger-jaarli. Fantasiamuotokuvassa Birger on kuvattu 1600-luvun asussa.
Birger tunnetaan Tukholman perustajana. Hän perusti kaupungin vuonna 1252. Tukholmassa Riddarholmin kirkossa on jaarlia esittävä patsas, joka on pystytetty 1884.
Paavi otti Turkua perustaessaan 23-1 suomalaiset vuonna 1229 suojelukseensa ja kielsi kaupankäynnin novgorodilaisten kanssa, etteivät he enää hyökkäisi suomalaisten kimppuun. Näin Turku oli perustettu jo ennen Tukholmaa.
Valdemar Birgerinpoika (1240–26. joulukuuta 1302) oli Ruotsin kuningas 1250–1275. Hänen isänsä oli Birger-jaarli, jolla oli todellinen valta Valdemarin vielä ollessa alaikäinen. Valdemar oli naimisissa tanskalaisen prinsessa Sofian kanssa.
Valdemar Birgerinpojan vaakuna (1252).
Tukholman (1252) perustaja Birger-jaarli oli talvella 1250 sotaretkellä Suomessa liittämässä Varsinais-Suomea ja Hämettä osaksi Ruotsin valtakuntaa, kun hänen alaikäinen poikansa Valdemar valittiin maan kuninkaaksi.
Todellinen valta Ruotsissa oli kuitenkin koko ajan Birger-jaarlin käsissä. Eikä silloinen Turku, josta nyt tuli osa Ruotsin valtakuntaa, ollut mikä tahansa kyläpahanen.
Piispanistuin oli siiretty 1229 Nousiaisista Turun Koroisiin, jonne oli noussut tärkeäksi kauppapaikaksi linnoitettu piispankartano. Hansakaupan myötä saapuivat myös kerjäläismunkit ja perustivat Koroisiin Pyhän Olavin Dominikaaniluostarin 1249.
Viljasuolle Unikankareen rantaan syntyi vanhalle uhripaikalle ensin satamatoimintaa, sittemmin kirkollinen keskus. Turun linnaleirin rakennustyöt pantiin aluille Aurajoen suistossa Aniniemen saarella 1283. Dominikaanit siirsivät konventtinsa Lyypekinmäelle rakennettuun uuteen luostariin 1297 ja 17.6.1300 Pyhän Henrikin kirkko Unikankareen kukkulalla on valmis vihittäväksi käyttöön. Turku oli siis jo aikalailla kaupunkimainen kun kuningas Valdemar 1302 kuoli.
Kung Valdemars sigill
Han dog 1302 på Nyköpingshus. Enligt en traditionell uppfattning är han begravd i Vreta kloster. Enligt en nyare hypotes har han begravts i Riddarholmskyrkan i Stockholm.
Civitas Aboa
Turussa 2-2 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti