Tänään 19-3 pysähdymme hetkeksi Turun tuomiokirkon tuntumaan kuvanveistäjä Yrjö Liipolan veistämän patsaan ääreen. Patsas valmistui vuonna 1932 ja se pystytettiin Åbo Akademin kirjaston edustalle vuonna 1934 runoilija ja näytelmäkirjailija Josef Julius Wecksellin muistoksi. Sen lahjoitti kaupungille G. A. Petreliuksen lahjoitusrahasto.
Josef Julius Wecksellin patsas Åbo Akademin kirjaston edustalla.
Tänään 19-3 tulee näet kuluneeksi tasavuosia Julius Wecksellin syntymästä Turussa vuonna 1838.
Josef Julius Wecksell (19. maaliskuuta 1838 Turku, Venäjän keisarikunta – 9. elokuuta 1907 Helsinki)
oli suomalainen runoilija ja näytelmäkirjailija. Wecksellin ura oli
erittäin lyhyt mutta menestyksekäs.
Wecksell ehti julkaista virallisesti
uransa aikana vain kaksi teosta, runokokoelman Valda ungdomsdikter (1860) ja näytelmän Daniel Hjort (1863).
24-vuotiaana Wecksellin henkinen tasapaino murtui, ja hän joutui Lapinlahden mielisairaalaan,
jossa hän vietti loppuelämänsä. Weckselliä pidetään lahjakkaimpana
romantiikan jälkimaininkien ruotsinkielisistä kirjailijoista.
Kohtaus Tampereen Työväen Teatterin esityksestä vuodelta 1941.
Daniel Hjort on vuonna 1862 kantaesitetty Josef Julius Wecksellin näytelmä. Sitä pidetään Aleksis Kiven tuotantoa edeltävän ajan ainoana merkittävänä suomalaisena näytelmänä sekä yhtenä parhaista milloinkaan ruotsin kielellä kirjoitetuista historiallisista näytelmistä.
Näytelmän kantaesitys oli Helsingin Nya Teaternissa 26. marraskuuta 1862. Katsomossa oli myös skitsofreniaa sairastanut Wecksell, joka kuitenkin oli aikalaisten mukaan jo henkisesti poissaoleva. Kolme vuotta myöhemmin hänet otettiin Lapinlahden sairaalaan, jossa Wecksell vietti loppuikänsä.
Wecksell osallistui Daniel Hjortilla senaatin vuonna 1863 julistamaan kaunokirjalliseen kilpailuun, mutta sen voittajaksi valittiin Aleksis Kiven Nummisuutarit. Wecksellin näytelmään pohjautuu myös Selim Palmgrenin ooppera Daniel Hjort, joka kantaesitettiin Turussa vuonna 1910.
Daniel Hjortin taustana ovat Ruotsin valtakunnan 1590-luvun
sisäpoliittinen vehkeily sekä valtataistelu. Suomessa ne johtivat
lopulta verisiin yhteenottoihin sekä muun muassa Turun ja Viipurin linnojen
piirityksiin.
Wecksell yhdisti näytelmässä vuosien 1597 ja 1599
tapahtumia, muodostaen niistä yhtenäisen juonen, jonka tapahtumat
sijoittuvat parin viikon ajalle Turun linnaan ja sen ympäristöön.
Näytelmän nimihenkilö Daniel Hjort on Kaarlen lähipiiriin kuuluva avustaja, jonka isän Klaus Flemingin joukot surmasivat nuijasodan
aikana. Hjort on toiminut Flemingien kotiopettajana ja saa vihdoin
äitinsä tavattuaan selville isänsä kohtalon. Hän päättää kostaa sekä
isänsä että setänsä Jaakko Ilkan kohtalon kavaltamalla lähipiirinsä. Tragedia päättyy lopulta itsemurhaan ja verenvuodatukseen.
Daniel Hjort (k. 1615) oli syntyjään smoolantilainen, Suomessa vaikuttanut kirjanoppinut ja kuningas Kaarle IX:n läheinen avustaja.
Daniel Hjort oli ylioppilas Värendin seudulta. 1500-luvulla hän asui marski ja valtaneuvos Klaus Flemingin perheessä. Hänen mainitaan yllyttäneen kapinamielialaa Turun linnaa puolustaneiden sotilaiden keskuudessa vuoden 1597 piirityksen aikana.
Hjortista tuli sittemmin runoilija ja maisteri, ja hänet aateloitiin nimellä Hjortvipa.
Kaarle IX määräsi Hjortin vuonna 1601 Lappiin järjestelemään alueen kirkollista ja maallista hallintoa. Daniel Hjort kuoli miekanpistoon vuonna 1615.
Hänen kunniakseen on vuonna 1923 nimetty Daniel Hjortin katu Turun V:ssä kaupunginosassa. Vuonna 1862 tuli ensi-iltaan J. J. Wecksellin näytelmä Daniel Hjort, jonka pohjalta Selim Palmgren myöhemmin sävelsi samannimisen oopperan.
Daniel Hjortina
Turussa 19-3 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti