Prins Johan av Sverige, hertig av Östergötland, josta tuli isänsä Juhana-herttuan jälkeen Suomen herttua vuonna 1590.
Juhana itse oli toiminut Turussa Suomen herttuana vuosina 1556-1563 ja hänen jälkeensä titteliä kantoi 1590-1606 hänen poikansa prinssi Johan, joka oli syntynyt Uppsalan linnassa 18. huhtikuuta 1589.
Johanin äiti oli kuningatar Gunilla Bielke, Gunilla Johansdotter (Bielke af Åkerö) Juhana III:n toinen vaimo Jagellonican kuoltua 16. syyskuuta 1583 Tukholman linnassa.
Gunilla Bielke (1568–1597) oli Ruotsin kuningatar, Juhana III:n toinen puoliso vuodesta 1585. Hänen poikansa oli Itä-Göötanmaan herttua Juhana, joka toimi myös Suomen herttuana. Gunillan isä oli valtaneuvos Juhana Akselinpoika Bielke.
Prinssi Johanista tuli yksivuotiaana Suomen herttua ja Ahvenanmaan kreivi. Hänen isänsä kuoli lapsen ollessa kolmevuotias ja äitinsä hän menetti kahdeksanvuotiaana. Hän sai koulutuksensa yhdessä viisi vuotta nuoremman serkkunsa, sittemmin kuninkaaksi nousseen Kustaa II Aadolfin seurassa. Isänsä veli Kaarle-herttua kohteli häntä kuin omaa poikaansa.
Kun hänen velipuolensa Sigismund menetti lopulta valtansa vuonna 1599, kuninkaaksi nousi Kaarle IX, vaikka tuolloin kymmenvuotias Johan oli vallanperimysjärjestyksessä ykkösenä. Virallisesti Johan luopui kruununperimyksestä vuonna 1604.
Juhana III (ruots. Johan III, ennen kuninkuutta Juhana-herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592.
Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556–1563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas. Ensimmäisen kerran nimitystä käytti tilapäisesti ruotsalainen humanisti Johannes Magnus (Magnus ducatus Finlandiae). Juhana III eli Juhana-herttua otti voittoja juhliakseen itselleen 1581 arvonimen 'Suomen suuriruhtinas' (Storfurste till Finland).
Kuninkaaksi noustuaan Juhana ei unohtanut hallintokaupunkiaan Turkua, jonne hän heti 8. elokuuta 1568 antamassaan Turun kaupungin privilegiokirjeessään määräsi rakennettavaksi suomenkielisille oman Pyhän Hengen kirkon lähelle Hauenkuonon toria. Komean renessanssikirkon esikuvaksi kaavailtiin Tukholman Pyhän Jaakobin kirkkoa.
Tällainen kirkko Turkuun piti nouseman Hauenkuonon torin tuntumaan Juhanan määräyksestä suomenkielisen kirkkoväen tarpeisiin. Työt aloitettiin 1588 ja keskeytettiin 1591. Lopullisesti tuli turmeli hankkeen 1593.
Kirjeessä vaadittiin myös Turun talojen rakentamista kivestä ja kaupungin ympäröimistä muureilla ja tykkitorneilla. Puolustusmuurin tykkitornit olisivat kaavailun mukaan nousseet Vartiovuorelle, Kerttulinmäelle sekä Ryssänmäelle. Näistä rakennushankkeista selviytyäkseen Turun kaupungille olisi myönnetty palkkiona 15 vuoden verovapaus.
Prinssi Johan meni 29-11 vuonna 1612 naimisiin serkkunsa Maria Elisabetin kanssa Tukholman Tre Kronor -linnassa. Hänellä oli valtakunnassa myös rahanlyöntioikeus ja hän löikin Vadstenassa ja Söderköpingissä omia kolikoita vuosina 1608-1618, mutta ei kaiketi sen vertaa, että ne olisivat riittäneet isänsä rakennussuunnitelmien toteuttamiseen Turussa.
Hauenkuonon kirkon rakennustyöt keskeytettiin vuonna 1591 ja Turusta ei sen koomin tullut myöskään puolustusmuurin ympäröimää kaupunkia.
Ympärysmuuria haikaillen
Suomen Turussa
18-4 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti