Pehr Juslén eli Pietari Jusleen (2. marraskuuta 1739 Turku – 5. huhtikuuta 1794 Tukholma) oli suomalainen juristi, Turun hovioikeuden asessori vuodesta 1773, Ruotsin korkeimman oikeuden jäsen 1789 ja revisionisihteeri 1793.
Hän oli innokas kirjallisuudenharrastaja, kuului Aurora-seuran perustajiin ja toimi serkkunsa H. G. Porthanin kanssa Åbo Tidningarin avustajana.
Aurora-seuralla oli oma rakennuksensa Pennisillan kupeessa Aurajokirannassa. Kesällä 2009 Aurora-seuran talon jäännökset paljastettiin Linnankadun remontin yhteydessä.
Aurora-seura oli Turussa vuosina 1770–1779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen (seuran musiikkiosasto perustettiin 1773) salaseura.
Sen perustajia olivat Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. Myös suomalaiset Carl Fredrik Fredenheim ja Pehr Juslén kuuluivat Porthanin tavoin tukholmalaiseen Utile dulci -seuraan . Tukholmalaisen esikuvan innoittamina he olivat mukana elokuussa 1770 Turkuun Aurora-seuraa perustamassa.
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Utile dulci -seura (= hyöty yhdistettynä huviin) oli Elis Schröderheimin vuonna 1766 Tukholmaan perustama kirjallisuus- ja musiikkiseura, joka käytti toiminnassaan salaisia juhlamenoja. Seura toimi vuoteen 1795 saakka. Turun Aurora-seura oli sen haaraosasto. Nimi on peräisin Horatiuksen runokirjeestä Ars poetica ('runotaide').
Turunkin Utile dulci oli tuolle ajalle tyypillinen salaseura, jossa oli tärkeimpänä tavoitteena veljien siirtyminen hierarkiassa ylempiin asteisiin. Pääasiana olivat rituaalit ja symbolit.
Heti ensimmäisenä vuonna alettiin julkaista myös omaa lehteä. Aluksi lehti oli vain pieni vihkonen, joka ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa, sitten vähitellen kerran viikossa. Se oli kuitenkin lehdistökulttuurimme alku.
Seura julkaisi vuosina 1771–1778 tätä Suomen ensimmäistä sanomalehteä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, joka lyhentyi jokapäiväisessä käytössä Åbo Tidningariksi. Lehti ilmestyi katkoksen jälkeen vielä 1782–1785.
Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (”Erään turkulaisen seuran julkaisemia lehtiä”) oli Suomen ensimmäinen sanomalehti. Se oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajana oli Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. Lehti ilmestyi Turussa vuosina 1771–1778 ja 1782–1785. Puhekielessä lehden nimi lyhentyi nopeasti Åbo Tidningariksi.
Turun Aurora-seura oli tukholmalaisen Utile dulci -seuran haaraosasto. Aurora-seuran musiikillista toimintaa jatkoi seuran lopettamisen jälkeen 1790 perustettu Turun Soitannollinen Seura.
Aurora-seuran toiminta keskittyi Turun akatemian ympärille, joka oli Suomen henkisen elämän keskus. Seuran kokoontumisissa keskusteltiin, viljeltiin kaunopuheisuutta ja illastettiin.
Seuraan liittyvät vihittiin jäseniksi erityisin riitein. Jäsenet kantoivat myös erilaisia arvomerkkejä. Toisilla oli hopeatähti rintapielessä, toisilla sama koriste kaulassa, kolmansilla taivaansininen silkkinauha olalla ja puheenjohtajalla taivaansininen, kultapitsinen hattu.
Juslén, Pehr, f 2 nov 1739 i Abo, d 5 april 1794 i Sthlm, Finska. Föräldrar: hovrättsrådet Pehr Jusleen o Johanna Abrahamsdtr Paleen. Inskr vid univ i Åbo 49, disp pro gradu 13 juli 57, mag 2 aug 57, eo kanslist vid RA i Sthlm 59, kopist 6 okt 61, kanslist 66, registrator 1 juni 68, aktuarie 5 juni 71, allt vid RA, assessor i Åbo hovrätt 31 mars 73, led av Högsta domstolen 15 maj 89—1 maj 93, revisionssekr 19 april 93.
G 20 aug 80 i Sthlm, Finska, m Hedvig (Hedda) Juliana Ziervogel, f 12 nov 42 där, Jak o Joh, d 22 aug 25 där, Jak, dtr till rådmannen Julius Fredric Z o Anna Jacobina Feif.
I början av 1790-talet var han det akademiska Åbos, speciellt Porthans, homme d'affaires i Sthlm.
1790-luvulla Juslén toimi Turun akateemisten piirien yhteyshenkilönä Tukholmassa. Hän ajoi 1770-luvun alussa Tukholman ranskankieliseen hovikulttuuriin myös ajatusta ruotsinkielisestä kansallisteatterista, ennakoiden siten kustavilaisen ajan henkeä. Kustaa III teki asiasta aloitteen vuonna 1772.
Ruotsinkielisenä lähteenä: https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=12261
Mot bakgrund av den då modernaste dramatiken, som Juslén inte minst upplevt på Sthlms franskspråkiga hovscen, pläderar han entusiastiskt för en svenskspråkig nationalteater och skisserar i mycket vad den gustavianska tiden snart skulle förverkliga.
Möjligt är att J:s agiterande för en sv teater haft någon om ock svårgripbar betydelse för Gustav III:s initiativ 1772 att skapa en nationell scen.
Salaseurassa mukana
Turussa 5-4 2018
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti