Tänään
10-7 löydämme itsemme Uppsalan tuomiokirkosta seuraamassa juhlavaa
seremoniaa, jossa Juhana-herttua kruunataan virallisesti maamme
kuninkaaksi. On vuosi 1569.
Kuningas vuosimallia 1582. Målning av kung Johan från 1582 av Johan Baptista van Uther,
där kungen är iklädd det senaste spanska hovmodet. Van Utherin näkemys
Juhanasta vuodelta 1582 - espanjalaisen hovimuodin lumoissa.
Deus protector noster. Bene faciendo neminem timemus.
Misericordia et veritas custodiunt regem et roboratur clementia thronus
eius, julistaa uusi kuningas latinaksi, vaikka puhua voisi jopa suomea,
toimittuaan Suomen herttuana 1556-1563 ja pidettyään hoviaan Turun
linnassa.
Jo
vuotta aiemmin 29. syyskuuta 1568 Tukholma oli avannut porttinsa
Juhana-herttualle ja vanginnut mielenvikaiseksi julistetun kuningas
Eerik XIV:n. Kaupunki antoi samalla Juhana-herttuan julistautua maan
uudeksi kuninkaaksi.
Virallisesti
Eerik pannaan viralta 25-1 vuonna 1569 ja Juhana-herttuasta tulee
kuningas Juhana III siis 10-7 kruunajaisissa Uppsalan tuomiokirkossa,
jonne on haudattu kuninkaallisita mm. Eerik Pyhä ja Kustaa Vaasa,
Juhanan isä. Aikanaan myös Juhana III ja puolisonsa Katarina Jagellonica
saivat leposijansa kirkosta.
Tällainen
kirkko Turkuun piti nouseman Hauenkuonon torin tuntumaan Juhanan
määräyksestä suomenkielisen kirkkoväen tarpeisiin. Työt aloitettiin 1588
ja keskeytettiin 1591. Lopullisesti tuli turmeli hankkeen 1593.
Kuninkaaksi
noustuaan Juhana ei unohtanut hallintokaupunkiaan Turkua, jonne hän
heti 8. elokuuta antamassaan Turun kaupungin privilegiokirjeessään
määräsi rakennettavaksi suomenkielisille oman Pyhän Hengen kirkon
lähelle Hauenkuonon toria. Komean renessanssikirkon esikuvaksi
kaavailtiin Tukholman Pyhän Jaakobin kirkkoa.
Kirjeessä
vaadittiin myös Turun talojen rakentamista kivestä ja kaupungin
ympäröimistä muureilla ja tykkitorneilla. Puolustusmuurin tykkitornit
olisivat kaavailun mukaan nousseet Vartiovuorelle, Kerttulinmäelle sekä
Ryssänmäelle. Näistä rakennushankkeista selviytyäkseen Turun kaupungille
olisi myönnetty palkkiona 15 vuoden verovapaus.
Prins Johan av Sverige, hertig av Östergötland, josta tuli isänsä Juhana-herttuan jälkeen Suomen herttua vuonna 1590.
Juhana III (ruots. Johan III, ennen kuninkuutta Juhana-herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556–1563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas. Ensimmäisen kerran nimitystä käytti tilapäisesti ruotsalainen humanisti Johannes Magnus (Magnus ducatus Finlandiae). Juhana III eli Juhana-herttua otti voittoja juhliakseen itselleen 1581 arvonimen 'Suomen suuriruhtinas' (Storfurste till Finland)
Juhana
itse oli toiminut Turussa Suomen herttuana vuosina 1556-1563 ja hänen
jälkeensä titteliä kantoi 1590-1606 hänen poikansa prinssi Johan, joka
oli syntynyt Uppsalan linnassa 18. huhtikuuta 1589.
Johanin äiti oli kuningatar Gunilla Bielke, Gunilla Johansdotter (Bielke af Åkerö) Juhana III:n toinen vaimo Jagellonican kuoltua 16. syyskuuta 1583 Tukholman linnassa.
Gunilla Bielke (1568–1597) oli Ruotsin kuningatar, Juhana III:n
toinen puoliso vuodesta 1585. Hänen poikansa oli Itä-Göötanmaan herttua
Juhana, joka toimi myös Suomen herttuana. Gunillan isä oli valtaneuvos Juhana Akselinpoika Bielke.
Verovapaana
Turussa 10-7 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti