Johan Amos Comenius (28. maaliskuuta 1592 – 15. marraskuuta 1670) oli tšekkiläinen kasvatusajattelija, teologi, opettaja, filosofi, kasvattaja ja kirjailija. Itseään hän piti etenkin teologina, vaikka jälkimaailma on oppinut tuntemaan hänet enemmän pedagogina, kasvatusajattelijana ja koulujen uudistajana.
Orbis sensualium pictus, vuoden 1684 laitoksen kansi.
Johan Amos Comeniuksen tunnettu oppikirja Orbis sensualium pictus (Kuvitettu näkyväinen maailma) julkaistiin käännöksenä Turussa vuonna 1680. Teos painettiin alunperin 1658 Nürnbergissä.
Johan Larsson Wallin Turussa painama yleissivistävä oppikirja piti sisällään 150 puupiirrosta. Kirjan julkaisi piispa Juhana Gezelius vanhempi ja Gezelius nuorempi otti kirjasta yksinoikeudella uuden painoksen vuonna 1698.
Comenius kutsuttiin Ruotsiin kuningatar Kristiinan aikana uudistamaan maamme koulujärjestelmää. Comenius vastasi myönteisesti ruotsalaisten esittämään kutsuun ja matkusti Norrköpingiin Ruotsiin keskustellen koulunuudistusasiasta kansleri Axel Oxenstiernan kanssa, joka oli varsin hyvin perillä koulua ja kasvatusta koskevista kysymyksistä, vaikka suhtautuikin varsin kriittisesti pansofiaan.
Johan Amos Comenius
Pansofiaansa (Universaali viisaus) Comenius tahtoi koota sellaisen kokonaisesityksen maailmasta ja tiedosta, joka auttaisi ihmiskuntaa rakentamaan onnellisemman tulevaisuuden ja rauhan. Hän tahtoi koota siihen kaiken ihmistä koskevan tiedon harmoniseksi kokonaisuudeksi, mutta joutui pian teologien kritiikin kohteeksi, vaikka 1600-luvun yleishenkisyyden ilmapiirissä myös pansofisella ajattelulla oli runsaasti kannattajia.
Comeniuksen tukija Ruotsissa oli rikas teollisuusmies, Louis de Geer, joka rahoitti hänen toimintaansa ja jolta Comenius toivoi ruotsalaisilta apua tšekkiläisille veljilleen uskonvapauden asioissa. Comeniuksen sai tehtäväkseen laatia oppikirjoja kouluille, joka liittyi parhaillaan käynnissä olevaan koulunuudistukseen.
Lopulta Oxestierna tahtoi toteuttaa ruotsalaisen koulunuudistuksen vanhan suunnitelman pohjalta. Comenius tunsi työnsä valuneen hukkaan, vaikka tältä ajalta on peräisin eräs hänen didaktisen osaamisensa merkittävimpiä teoksia Methodus linguarum novissima (Kielten uusin menetelmä).
Comeniuksen pääteos oli kuitenkin ihmiskunnan uudistukseen tähtäävä seitsenosainen suurteos, De rerum humanarum emendatione consultatio catholica, jonka hän oli aloittanut jo Ruotsin kaudellaan 1640-luvulla. Vuonna 1666 hän saattoi painattaa teoksesta sen kaksi ensimmäistä osaa, Panegersia (Universaali herätys) ja Panaugia (Universaali valaistus).
Kuva Orbis pictus -kirjasta.
Eräs Comeniuksen tekemä merkittä uudistus oli kuvien tehokas hyödyntäminen opetuksessa, joka johtikin ensimmäisen systemaattisesti kuvitetun oppikirjan, Orbis sensualium pictus (Kuvitettu näkyväinen maailma) syntymiseen.
Comeniuksen toiminta Ruotsin koulun hyväksi 1640-luvulla kosketti luonnollisesti myös Itämaa Suomea ja etenkin Turkua. Vaikka Comeniuksen koulujen uudistus ei johtanutkaan toivottuihin tuloksiin, oli aika Suomen kannalta merkityksellinen.
Johannes Gezelius vanhempi, Johan Erik Lindhin vuonna 1839 maalaama kopio David Klöcker Ehrenstrahlin 1600-luvulla tekemästä muotokuvasta.
Johannes (Juhana) Gezelius, vanhempi (3. helmikuuta 1615 – 20. tammikuuta 1690) oli Turun piispa sekä Turun akatemian varakansleri vuosina 1664–1690.
Tarton yliopistossa kreikan ja itämaisten kielten professorina työskennellyt nuori ruotsalainen kielimies Johannes Gezelius vanhempi tutustui Comeniuksen pedagogisiin ajatuksiin, ja käänsi tämän Janua linguarum reserata -oppikirjan Uuden testamentin kreikaksi käyttäen sitä oppimateriaalina.
Aukeama Orbis pictus -kirjasta.
Gezelius kuului Comeniukselta vaikutteita saaneeseen ireeniseen (kreikan eirene ’rauha’) reformistipiiriin ja osallistui Thornin uskonnollisia ristiriitoja sovittelemaan pyrkivään kokoukseen, jossa hän on ilmeisesti tavannut Comeniuksen.
Suomen kieli kiinnosti kovastikin Comeniusta, ja hänelle lahjoitettiin vuonna 1646 kaksi kappaletta ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (1642) painoksesta. Tältä ajalta ovat myös peräisin Comeniuksen havainnot suomen ja unkarin kielten yhtäläisyyksistä, jotka hän esittää teoksessaan Methodus linguarum novissima.
Pian arvovaltainen Leibnizin johtama perinne alkoi pitää häntä suomen ja unkarin kielisukulaisuuden keksijänä. Vaikka myöhemmin E. N. Setälä antoi kunnian tästä saksalaiselle Martin Vogelille, Comeniuksen asema suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen innoittajana on yleisesti tunnustettu.
Näkyväisessä maailmassa
Turussa 15-11 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti