Tällä päivämäärällä 17-11 on kuolleiden listaan lisätty Suomen suuriruhtinas Juhana III lisäksi (k. 1592) mm. kaksi merkittävää naista; 1796 – Katariina II Suuri, Venäjän keisarinna (s. 1729) sekä 1988 – Irja Ketonen, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja vuorineuvos (s. 1921).
Päivämäärällä 11-7 vuonna 1788:
1788 –
Venäjän keisarinna Katariina II Suuri julisi sodan Ruotsille. Tämä johti
myöhemmin Suomen menetykseen ja liittämiseen Venäjään
Suuriruhtinaskunnaksi.
Vanhan Suomen vaakuna 1788–1811.
Katariina II, myöhemmin Katariina II Suuri, (ven. Екатерина II Великая, 2. toukokuuta 1729 Stettin – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari) oli Venäjän keisarinna 1762–1796, Romanov-sukua avioliiton kautta.
Koko Venäjänmaan keisarinna ja itsevaltias.
Katariina Suuri laajensi Venäjää Keski-Euroopan suuntaan osallistumalla Puolan jakoihin
vuosina 1772, 1793 ja 1795. Lisäksi hän siirsi Venäjän rajoja Turkin
suuntaan liittämällä Krimin ja Ukrainan valtakuntaansa. Katariina joutui
sotaan myös serkkunsa, Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n kanssa, mutta rauha solmittiin Värälässä vuonna 1790 ilman rajamuutoksia.
Värälän rauha päätti Ruotsin ja Venäjän välisen niin sanotun Kustaa III:n sodan 14. elokuuta 1790. Sodan aloitti Ruotsi vuonna 1788. Rauhansopimus ei sisältänyt alueluovutuksia kummaltakaan osapuolelta.
Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790. Sota syttyi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n aloitteesta. Se päättyi Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa ja ilman rajamuutoksia.
Vuonna 1772 säädyiltä vallan kaapannut Kustaa III halusi vahvistaa omaa asemaansa kuninkaana ja palauttaa Ruotsin mahtia sekä hattujen sodan jälkeisessä Turun rauhassa 1743 menetetyt alueet. Eino Jutikkalan
mukaan Kustaa III:n haluun hyökätä Venäjälle vaikutti myös Suomessa
esiintynyt itsenäisyysliike, joka haki tukea juuri Venäjältä.
2-5
syntyneen valtiaan patsaalla 9-7 2015; vuonna 1873 paljastettu
Katariinan suuren muistopatsas kuuluu Pietarin kuuluisien patsaiden
joukkoon. Patsaassa on myös
pienoishenkilöhahmoja, jotka kuvaavat Katariinan suuren
aikaisia
merkkihenkilöitä.
Turun rauha on Turussa 7. elokuuta 1743 solmittu rauhansopimus, joka päätti Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1741–1743 käydyn hattujen sodan, ja sen aiheuttaman pikkuvihana tunnetun venäläismiehityksen Suomessa.
Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743). Vuonna 1744 voitetuista kahdesta provinssista muodostettiin Viipurin kuvernementti, joka Venäjän keisari yhdisti Suomen suuriruhtinaskuntaan vuoden 1812 alussa. Vuodesta 1803 Viipurin kuvernementti tunnettiin nimellä Suomen kuvernementti.
Vanhan Suomen vaakuna 1788–1811.
Tilanne kävi otolliseksi sodan aloittamiselle idässä, kun Venäjä joutui sotaan Turkin kanssa 1787. Kun Venäjä oli sodassa Mustallamerellä, Kustaa III arveli mahdolliseksi onnistua Pietarin valtaamisessa nopealla iskulla. Poliittisena tavoitteena Kustaa III:lla oli jopa Venäjän keisarinnan Katariina II:n syrjäyttäminen ja hänen poikansa Paavalin nostaminen valtaistuimelle.
Kustaa III:lle oli tärkeää, että Venäjä näyttäisi sodassa
hyökkääjältä. Ensinnäkään kuninkaalla ei vuoden 1772 hallitusmuodon
mukaan ollut oikeutta aloittaa hyökkäyssotaa. Toisaalta kyse oli
ulkopoliittisesta pelistä: Katariina II:n olisi vaikeaa saada Tanskaa
avukseen, jos Venäjä näyttäisi hyökkääjältä.
Keväällä 1788 kuningas järjesti väärennettyjä raportteja Venäjän
sotavalmisteluista Suomen rajan tuntumassa. Tällä verukkeella hän sai
luvan liikekannallepanoon 21. toukokuuta ja kesäkuussa joukkoja
siirrettiin Ruotsista Suomeen.
Kustaa III teetti venäläisiä sotilaspukuja ja lähetti ne Savon
prikaatin komentajalle. Tarkoitus oli vielä väärässä asepuvussa
järjestää tekosyy sodalle. Kustaan kannalta onnekkaasti venäläissotilaat
eksyivät Puumalan Vuolteensalmessa rajan väärälle puolelle. Tästä syntyi 28. kesäkuuta 1788 pieni kahakka, joka riitti syyksi: Savon prikaati ylitti rajan, valtasi Savonlinnan ja aloitti Olavinlinnan piirityksen.
Venäjä julisti sodan Ruotsille 11. heinäkuuta 1788. Ruotsin pääarmeija oli jo tätä ennen ylittänyt Kymijoen määränpäänään Pietari.
Savon prikaatin lippu.
Savon Prikaati oli Suomen puolustusvoimien 31. joulukuuta 2006 lakkautettu joukko-osasto, jonka perinteet ulottuivat vuoteen 1620. Ruotsin Itä-Suomessa olevat suomalaisjoukot yhdistettiin 1775 Savon Prikaatiksi.
Alun perin Kustaa III:n suunnitelmana oli lyödä Venäjän laivasto
perinpohjaisesti merellä ja sen jälkeen vallata nopeasti Pietari ja Kronstadt. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Ruotsin ja Venäjän avomerilaivastot kävivät meritaistelun Suursaaren edustalla 17. heinäkuuta 1788. Taistelu päättyi ratkaisemattomaan, ja molemmat menettivät yhden linjalaivan. Ruotsin laivasto vetäytyi Viaporiin.
Rauhan solmimisen teki mahdolliseksi Ruotsin laivaston saama murskaava voitto Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa heinäkuussa 1790. Venäjän keisarinna Katariina II suostui serkkunsa Kustaa III:n rauhantarjoukseen, koska myös suurvaltapoliittinen tilanne oli kääntynyt Venäjälle epäsuotuisaksi.
Rauha on julistettu.
Ruotsille sopimus oli poliittinen voitto, koska siinä kiellettiin Venäjältä puuttuminen Ruotsin sisäisiin asioihin. Tämä Uudenkaupungin rauhansopimuksessa sovittu oikeus oli tosin jo muuttunut lähes kuolleeksi kirjaimeksi Kustaa III:n vallankaappauksen jälkeen 1772. Rauha solmittiin Värälän kylässä silloisessa Elimäen pitäjässä nykyisen Kouvolan alueella.
Värälän rauhassa Turun rauhassa muodostuneet Vanhan Suomen rajat jäivät ennalleen Haminan rauhaan asti
Vanha Suomi janottaa
Turussa 11-7 2023
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti