Tänään
21-8 seisomme Turussa Linnankadulla kauppahallin edustalla. Väkijoukkoa
on kerääntynyt paikalle sadoittain osoittamaan mieltään Neuvostoliiton
Turun pääkonsulaatin luokse siihen Kansallisen kirjakaupan viereisen
talon edustalle.
On
Euroopan Hullu vuosi 1968 ja Varsovan liiton tankit ovat juuri
vyöryneet Prahan kaduille. Kuuluu iskuhuuto "kommunistit seisoo" ja pian
koko porukka istuu maassa konsulaatin edessä kadun leveydeltä. Pian
kuuluu myös lasin kilinää kun joku uskalikko heittää kivellä rikki
konsulaatin ikkunoita. On hyökätty vieraan vallan maaperälle ja
välittömästi mellakkaan varustautuneella poliisilla on asiaa
mielenosoittajille.
Konsulaatin
pihan rautaportit aukeavat ja poliisi lähtee hajoittamaan väkijoukkoa
paitsi autojensa, myös poliisiratsujen voimin. Väki hajaantuu kahteen
suuntaan Linnankatua, poliisiautot saavat tuntuvia vaurioita, mutta
hevosten edessä väki on nöyrempää ja väistyy pian rakennuksen edustalta.
Seuraavina
päivinä poliisi jo kieltää kokoontumiset ja mielenosoitukset
Linnankadulla, jolloin niiden uudeksi paikaksi valikoituu Turun
Taidemuseon edusta Puolalanmäellä.
Prahan Keväällä ja Alexander Dubčekilla oli paljon ystäviä Turussakin. Dubček - Dubček-huudot kaikuivat jo 21-8 Linnankadulla ja "kommunistit seisoo"-ajatuksen myötä unohtui tietenkin sekin, että Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeriähän siinä kannustettiin maansa uudistamisessa Linnankadulla istuen.
Wikipedia kertoo asiasta näin: Prahan kevään pääarkkitehtina toimi Alexander Dubček, joka noustuaan valtaan aloitti välittömästi toimenpiteet poliittisten uudistusten tekemiseksi. Sananvapaus, talouden desentralisaatio ja stalinismin aikaisten poliittisten vainojen uhrien rehabilitoinnit olivat uudistajien tärkeimpiä tavoitteita. Tšekkoslovakian yhtenäisvaltion muuttaminen Tšekin ja Slovakian liittovaltioksi oli myös asialistalla.
Vuonna 1968 20.-21. elokuuta Neuvostoliitto liittolaisineen miehitti maan. Leonid Brežnevin
johtama Neuvostoliitto piti omaa järjestelmäänsä ainoana oikeana eikä
hyväksynyt liittolaisensa toimintaa. Tšekkoslovakialaiset eivät nousseet
aseelliseen vastarintaan ja Unkarin kansannousun kaltaiselta verenvuodatukselta vältyttiin.
Miehitys voimisti Suomessa Taistolaisten kommunistien yhä selkeämmän eron emäpuolueestaan; Länsi-Euroopan kommunistiset puolueet tuomitsivat Neuvostoliiton toiminnan. Suomessa suhtautuminen Prahan tapahtumiin edisti kansandemokraattisen liikkeen kahtiajakautumista Neuvostoliiton toiminnan tuominneeseen enemmistöön ja neuvostomieliseen oppositioon eli taistolaisiin,
jotka tukivat miehitystä. Aikansa trolleihin.
Tänään
21-8 seisomme Turussa Linnankadulla kauppahallin edustalla. Väkijoukkoa
on kerääntynyt paikalle sadoittain osoittamaan mieltään Neuvostoliiton
Turun pääkonsulaatin luokse siihen Kansallisen kirjakaupan viereisen
talon edustalle.
On
Euroopan Hullu vuosi 1968 ja Varsovan liiton tankit ovat juuri
vyöryneet Prahan kaduille. Kuuluu iskuhuuto "kommunistit seisoo" ja pian
koko porukka istuu maassa konsulaatin edessä kadun leveydeltä. Pian
kuuluu myös lasin kilinää kun joku uskalikko heittää kivellä rikki
konsulaatin ikkunoita. On hyökätty vieraan vallan maaperälle ja
välittömästi mellakkaan varustautuneella poliisilla on asiaa
mielenosoittajille.
Konsulaatin
pihan rautaportit aukeavat ja poliisi lähtee hajoittamaan väkijoukkoa
paitsi autojensa, myös poliisiratsujen voimin. Väki hajaantuu kahteen
suuntaan Linnankatua, poliisiautot saavat tuntuvia vaurioita, mutta
hevosten edessä väki on nörempää ja väistyy pian rakennuksen edustalta.
Seuraavina
päivinä poliisi jo kieltää kokoontumiset ja mielenosoitukset
Linnankadulla, jolloin niiden uudeksi paikaksi valikoituu Turun
Taidemuseon edusta Puolalanmäellä.
Prahan Keväällä ja Alexander Dubčekilla oli paljon ystäviä Turussakin. Dubček - Dubček-huudot kaikuivat jo 21-8 Linnankadulla ja "kommunistit seisoo"-ajatuksen myötä unohtui tietenkin sekin, että Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeriähän siinä kannustettiin maansa uudistamisessa Linnankadulla istuen.
Wikipedia kertoo asiasta näin: Prahan kevään pääarkkitehtina toimi Alexander Dubček, joka noustuaan valtaan aloitti välittömästi toimenpiteet poliittisten uudistusten tekemiseksi. Sananvapaus, talouden desentralisaatio ja stalinismin aikaisten poliittisten vainojen uhrien rehabilitoinnit olivat uudistajien tärkeimpiä tavoitteita. Tšekkoslovakian yhtenäisvaltion muuttaminen Tšekin ja Slovakian liittovaltioksi oli myös asialistalla.
Vuonna 1968 20.-21. elokuuta Neuvostoliitto liittolaisineen miehitti maan. Leonid Brežnevin
johtama Neuvostoliitto piti omaa järjestelmäänsä ainoana oikeana eikä
hyväksynyt liittolaisensa toimintaa. Tšekkoslovakialaiset eivät nousseet
aseelliseen vastarintaan ja Unkarin kansannousun kaltaiselta verenvuodatukselta vältyttiin.
Miehitys voimisti Suomessa Taistolaisten kommunistien yhä selkeämmän eron emäpuolueestaan; Länsi-Euroopan kommunistiset puolueet tuomitsivat Neuvostoliiton toiminnan. Suomessa suhtautuminen Prahan tapahtumiin edisti kansandemokraattisen liikkeen kahtiajakautumista Neuvostoliiton toiminnan tuominneeseen enemmistöön ja neuvostomieliseen oppositioon eli taistolaisiin,
jotka tukivat miehitystä. Aikansa trolleihin.
Jan Palach (11. elokuuta 1948 – 19. tammikuuta 1969) oli tšekkiläinen opiskelija ja toisinajattelija, joka teki polttoitsemurhan Prahassa protestiksi Neuvostoliiton suorittamalle Tšekkoslovakian miehitykselle.
Kommunistisen puolueen jako Suomessa oli kuitenkin
alkanut jo vuosia aiemmin. Länsimaissa ei reagoitu virallisesti juuri
lainkaan miehitykseen, mutta erilaiset kansalaisjärjestöt ottivat siihen
voimakkaasti kantaa. Suomessakaan ei annettu virallisia kannanottoja
asiasta.
Kadulla istuen
Turussa 21-8 2023
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti