Tänään
31-8 saamme suru-uutisen Pälkäneeltä. Turussa syntynyt ja toiminut
merkittävä kirjanpainaja ja kuvain kaivertaja on kuollut. Daniel
Medelplan kaiversi Pälkäneen puuaapisen Yxi Lasten Paras Tawara
puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719.
Pälkäneen entisessä vaakunassa komeilee Aapiskukko Medelplanin innoittamana.
Tuon ABC-Kirjan viimeisellä sivulla komeilee ensimmäistä kertaa se kaikille niin tuttu Aapiskukko. Viimeinen tunnettu kappale tätä teosta tuhoutui Turun palossa 1827, mutta tiedot teoksen painovuodesta, painatusmenetelmästä, sisällöstä ja aapiskukosta löytyvät säilyneistä asiakirjoista.
Kun isonvihan aikana tuli Pälkäneen papistolle puute lukemisen opetteluun tarvittavasta materiaalista, päätyivät he tilaamaan kirjapainon taitaja Taneli Medelplanilta tähän tarkoitukseen soveltuvan aapisen.
Daniel Medelplan otti työn vastaan ja kaiversi aapisensa 28 sivun mittaisen tekstin puulaatoille, joilla painoi joukon aapisia. Kirjapainotaitonsa hän oli oppinut jo toimiessaan alalla Turussa.
Koukeroisen fraktuuratekstin kaivertaminen peilikuvana on vaatinut taitoa ja tarkkuutta, ja Medelplanin tehtävää on vaikeuttanut myös sodan oloissa painovärin ja paperin valmistus ennen varsinaiseen puristutyöhön ryhtymistä.
Suomalaisten kirjapainojen siirryttyä isonvihan vuoksi Tukholmaan aiheuttaen pulan lasten aapiskirjoissa kirjanpainaja Daniel Medelplan kaiversi puulaatoille ja painoi niillä Pälkäneen puuaapisen.
Aapisen etulehdellä oli teksti "Yxi Paras Lasten Tawara, elli ABC-Kirja, joca on suuren tarpeen tähden leicattu Puuhun ja Pälkänen Seurakunnan Saarnamiesten toimituxen cautta, Prändätty Pälkänellä Daniel Medelplanilda Tauralan Kylässä 1719". Ainoa jäljelle jäänyt kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Medelplanin isä oli turkulainen Johan-niminen vaununtekijä. Vuonna 1678 Taneli otettiin Turun akatemian kuvien kaivertajaksi, mutta hän myös valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa.
Isä: Jonas Svensson Medelplan Vaununtekijä, kuollut jälkeen 1692. Sekä poika Daniel että tämän poika myöhemmin Vesilahdella tuomittu alioikeudessa kuolemaan mutta molempien tuomion hovioikeus lieventänyt.
- Lapset
1. Daniel Jonasson Medelplan , syntynyt 1657 Turku. Tauluun 2 2. Johan Jonasson Medelplan , syntynyt Turku. Tauluun 9 3. N. Jonasdotter Medelplan , syntynyt Turku. Tauluun 13 4. Jacob Jonasson Medelplan Constapel, Gewaldiger, syntynyt Turku.
Petrus Bång (1633-1696) toimi Viipurin hiippakunnan piispana 1681-1696. Tämä ruotsalaissyntyinen mies mainitaan 1600-luvun etevimmäksi virkansa hoitajaksi. Hän oli tehnyt useita ulkomaanmatkoja ja oli suomen kielen taitoinen. Bång perusti omilla varoillaan kaupunkiin kirjapainon, joka oli Suomessa toinen järjestyksessä. Hän edisti tarkastusmatkoillaan lukutaitoa seurakunnissa.
Vuosina 1689-1693 Medelplan toimi Viipurissa piispa Petrus Bångin pienen kirjapainon johtajana. Sieltä hän tuli isonvihan aikaan Pälkäneelle, Taurialan kylän Näppilän taloon.
Syynä muuttoon oli paitsi sota, myös hänen saamansa tuomio sukurutsauksesta, kun hän oli solminut suhteen vaimonsa veljentyttären kanssa. Tästä saamansa tuomion hän kärsi vankeudessa Viipurin linnassa. Medelplanin ensimmäinen puoliso oli nimeltään Gertrud (k. 1693) ja toinen Kristina Grelsintytär (k. 1744).
Johannes (Juhana) Gezelius, vanhempi (3. helmikuuta 1615 – 20. tammikuuta 1690) oli Turun piispa ja Turun akatemian varakansleri vuosina 1664–90.
Pälkäneen papiston ja Turun tuomiokapitulin kehotuksesta Medelplan kaiversi puusta Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat "Yxi paras lasten tawara". Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Teoksen koko nimi oli Lasten Paras Tawara, elli ABC-Kirja, joca on suuren tarpen tähden leicattu Puuhun ja Pälcänen seuracunnan Saarnamiesten toimituxen cautta, Prändetty Pälkänellä Daniel Medelplanilda Tauralassa 1719.
Medelplanin muistoa vaalitaan edelleen Pälkäneellä, jossa on hänen muistomerkkinsä rauniokirkon pihassa ja Kukkolan kylässä. Medelplanin aapinen oli tiettävästi ensimmäinen aapinen, jossa oli kukon kuva. Se lienee antanut aiheen myös Pälkäneen entiselle vaakunalle, joka poistui käytöstä kuntaliitoksessa vuoden 2007 alussa.
Isaac Newton
Medelplan oli paikalla Turussa myös vuonna 1680, kun taivaalle ilmestyi tuhoa ennustava Kirchin komeetta, jota myös Newtonin komeetaksi kutsutaan.
C/1680 V1, also called the Great Comet of 1680, Kirch's Comet, and Newton's Comet, has the distinction of being the first comet discovered by telescope. It was discovered by Gottfried Kirch on 14 November 1680, New Style, and became one of the brightest comets of the 17th century – reputedly visible even in daytime – and was noted for its spectacularly long tail.
Lieve Pietersz.Verschuier (1627-1696): Suuri komeetta Rotterdamin yllä
Varsinais- Suomen kulttuuriperintöblogi kertoo näin; Medelplanin kuva on yllä olevaan maalaukseen verrattuna kaavamainen ja kömpelö, mutta kuitenkin erityinen: yksi varhaisimmista Suomessa tehdyistä ja säilyneistä painokuvista, joilla ei ole esikuvia ulkomailla. Sen on päätelty siis olevan Medelplanin itsenäinen työ ja komeetan ulkonäönkin perustuvan siihen, mitä hän Turun taivaalla omin silmin näki.
Suuri vaara tallennettiin siis tuolloin myös piirroksiin ja maalauksiin, yhtenä tallentajana Turun Akatemian kuvainkaivertaja Daniel Medelplan. Joulukuun puolivälissä 1680 Turun tuomiokirkon kappalainen Andreas Hasselqvist piti näet näkemänsä pyrstötähden innoittamana tulikivenkatkuisen saarnan ja kappalainen antoi myös painattaa ja kuvittaa tuomiopäiväsaarnansa, kuvittajana puulaatan tapahtuneesta kaivertanut Daniel Medelplan.
"Joulukuun puolivälissä 1680 kappalainen Andreas Hasselqvist piti Turun tuomiokirkossa hurmahenkisen saarnan aiheenaan yksikään komeetta ei ole ilmestynyt näkyville ilman tarkoitusta. Hasselqvist liitti pyrstötähden ilmestymisen Raamatun profeetta Jeremiaan näkyyn kiehuvasta padasta, joka ennusti Jumalan tuomiota pohjoisille kansoille. Sekä Jeremiaan pata että ”suuri ja kauhea komeetta ja sen hirveä pyrstö” on ikuistettu myös kuvaksi."
Daniel (Taneli) Medelplan (n. 1657 Turku – 31. elokuuta 1737 Pälkäne) oli kirjanpainaja, joka kaiversi Pälkäneen puuaapisen puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719. Vuonna 1678 hänet otettiin Turun akatemian kuvien kaivertajaksi, mutta hän myös valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa.
Piispa Gezeliuksen katekismuskirja Yxi paras lasten tawara vuodelta 1666 on koko kansanopetuksen kulmakiveksi muodostunut oppikirja.
Pälkäneen papiston ja Turun tuomiokapitulin kehotuksesta hän siis kaiversi Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat "Yxi paras lasten tawara" puusta. Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Vuonna 1666 piispa Juhana Gezelius vanhempi julkaisee Turussa Peter Hanssonin painamana katekismuskirjansa "Yksi Paras Lasten Tawara", aapinen ja Lutherin katekismus selityksineen.
Hän on kutsunut Turkuun kirjanpainajakisälli Juhana Kaarelenpoika Winterin ensimmäiseksi kirjapainajakseen, päättäessään aloittaa täällä oman oppikirjojen ja hartauskirjojen painotoiminnan. Painon ensimmäiseksi kuvankaivertajaksi tulee Daniel Medelplan.
Suomalainen kirjankuvitus kehittyi huomattavan hitaasti, kuparikaiverrustekniikkaa ei Turussa hallittu lainkaan, vaan turkulainen, vähäinen kirjankuvitus toteutettiin puupiirrostekniikalla. Turun akatemian kirjapainoon palkattiin 1678 puupiirtäjäksi Daniel Medelplan, hänen pääasiallinen tehtävänsä oli väitöskirjojen tieteellinen kuvitus.
Opiskelijat valmistivat myös itse tarvitsemiaan puupiirroslaattoja.
Ensimmäinen suomenkielinen koko Raamattu painettiin Tukholmassa 1642 Osaan painoksen kappaleista oli liitetty frontispiisit. Raamatussa oli myös tekstin lomaan sijoitettu puupiirroskuvasarja.
Enevaldus Svenonius, Presbyter rite vocatus. Aboae: Johan Wall 1688. MEDELPLAN.
Paperipulan vuoksi Gezelius rakennuttaa myös maamme ensimmäisen paperitehtaan Pohjan pitäjään, jossa paperia tehdään painon tarpeisiin käsin lumpuista.
Jos olivat tieteet vahvasti uskonnon otteessa 1600-luvun Turussakin, piti myös silloisten väitöskirjojen sisältää vähän dramatiikkaa erottuaakseen edukseen ja tähänkin tarvittiin Medelplanin erinomaisia kaiverrustaitoja.
Mies kuvitti mm. Elisaeus Hvalin (1652-1708) vuonna 1683 painetun valaita käsittelevän väitöskirjan "Cetographia". Se pitää sisällään kuusi Daniel Medelplanin toteuttamaa puuleikkausta, jotka antavat valaista varsin hyökkäävän kuva ihmisen vihollisina.
Hval; Ylioppilas Turussa 8.12.1679 [Hwaal] Elizeus Eliæ OG _ 145. Respondentti 3.4.1680 pro exercitio, pr. Petter Laurbecchius 914. Respondentti 17.2.1683 pro gradu, pr. Daniel Achrelius 1565. Vihitty papiksi Linköpingin hiippakunnassa 9.7.1683. FM (luult. ei Turussa). — Säbyn kirkkoherran apulainen. Hultin ja Edshultin kirkkoherra 1694. † Hultissa 4.2.1708.
Vuonna 1689 kuvankaivertaja Medelplan siirtyy Turusta Viipurin kirjapainon vetäjäksi.
Aapisen ääressä
Turussa 31-8 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti