Tänään
25-12 löydämme itsemme Turun linnasta joulupöydän herkkujen äärestä. On
sylttyä, mureketta, verimakkaraa, kalaa, juustoa ja pasteijoita, mutta
kinkun sijasta pöytää hallitseekin yllättäen korea riikinkukko kaikessa
komeudessaan sulkineen päivineen. On vuosi 1562.
Eilen
kaupunkilaiset olivat kerääntyneet sankoin joukoin seuraamaan uuden
hallitsijaparin saapumista linnaan. Väki oli määrätty siivoamaan
kadunvarret jo aiemmin ja he olivat osallistuneet myös veroina ja
erilaisina tuotteina linnan herkkupöydän kattamiseen.
Juhana-herttua
ja hänen vasta vihitty vaimonsa, Puolan prinsessa Katariina Jagellonica
saapuivat ensi kertaa yhdessä Turun linnaan jouluaattona 1562. Juhana
oli Turussa valmiina vastassa vaimoaan, joka kulki läpi kaupungin
linnaan 60 hengen rekisaattueessa, jossa oli mukana myös kymmenen kokkia
tuomassa Turkuun kansainvälistä loistoa ja makumaailmaa.
Kuva:
Martti Puhakka / Turun museokeskus
Kustaa
Vaasa oli korjauttanut Turun linnan loistokkaaksi renessanssilinnaksi
ja nyt sen seinien sisään saatiin jälleen myös näyttävää hovielämää,
edes joksikin aikaa. Katariinalla oli mukanaan suuri määrä myötäjäisiä
ja tuliaisina myös ne kuuluisat kullatut hopeiset haarukat, joissa oli
kaksi pitkää piikkiä. Ei moisia ruokailun apuvälineitä oltu ennen
Suomessa eikä edes pääkaupunki Tukholmassa nähty.
Riikinkukko
oli somistettu juhlapöydälle sulkineen kaikkineen ja erilaisten
lintujen sisään oli kätketty kaikenlaisia täytteitä yllätyksenä. Mutta
kahdeksan päivää kestäneiden juhlien keskipisteessä oli tietenki itse
Katariina.
Hän varttui kuninkaan hovissa Krakovassa ja sai hyvän kasvatuksen. Katariina naitettiin 11 vuotta nuoremmalle Suomen herttua Juhanalle Vilnassa 4. lokakuuta 1562. Avioliitto oli poliittinen; se oli osa Juhanan pyrkimyksiä muodostaa Venäjän vastainen liittoutuma. Myös Venäjän Iivana IV Julma oli yrittänyt kosia Katariina, mutta tuloksetta.
Katarzyna Jagiellonka
Katarzyna Jagiellonka (szw. Katarina Jagellonica, fin. Katariina Jagellonica) ur. 1 listopada 1526 w Krakowie, zm. 16 września 1583 w Sztokholmie
Juhana-herttua
itse purjehti 20. kesäkuuta 1562 Turusta Danzigiin tuodakseen puolalaisen
prinsessan Katariina Jagellonican Suomeen. Aluksena on Henrik
Hannunpoika Innamaan luotsaama Ursus Finlandicus eli Suomen Karhu.
Valpuri Innamaan mies Henrik Hannunpoika Innamaa oli turkulainen
kauppias, jonka nimi mainitaan asiakirjoissa vuonna 1549. Henrik
osallistui Juhana-herttuan kosiomatkalle Puolaan ja Turun raadin toimintaan. Juhanan vagitsemiseen vuonna 1563 päättyi myös Henrik Innamaan ura.
Leskeksi jäänyt Valpuri Innamaa jatkoi miehensä perustaman kauppahuoneen toimintaa. Koska kuningas Eerik XIV
ja Juhana riitaantuivat ja Juhana vangittiin 1563, odottivat myös
Juhanan lähipiiriä kovat ajat. Innamaan laiva takavarikoitiin Danzigissa
1563 ja hänen kauppahuoneensa ryöstettiin.
Minnespenning över kung Johan III och drottning Katarina Jagellonica.
Juhana-herttua
ja Puolan kuninkaan sisar Katariina Jagellonica menevät naimisiin 4.
lokakuuta 1562 Vilnassa vastoin Eerik-veljen tahtoa. Juhana tulee
etukäteen valmistelemaan Suomen herttuattaren tuloa Turkuun ja muu
seurue saapuu myötäjäisineen ja hoveineen kaupunkiin jouluaattona.
Joulun lisäksi he viettävät 8 kk Turun linnassa, tuliaisjuhlien
kestäessä kahdeksan päivää.
Drottning Katarina av Sverige, född polsk prinsessa Jagellonica.
Mukana
pariskuntaa seuraa kuudenkymmenen hengen hovi, johon kuuluu
suomalaisia, ruotsalaisia, puolalaisia ja saksalaisia ylimyksiä,
mannermaisen tunnelman edustaessa puolalais-italialaista hovikulttuuria.
Hovissa aterioi päivittäin yli 600 henkeä, kaakeliuunit ovat uusinta
uutta Suomessa, samoin ruokailussa käytettävät haarukat.
Turun linnasta muodostui pienimuotoinen renessanssihovi,
mutta jo saman vuoden syksyllä Juhanan ja Eerikin ristiriita oli
kehittynyt sodaksi. Juhana ja Katariina joutuivat Eerikin vangeiksi, ja
heidät vietiin Gripsholmin linnaan.
Katariina seurasi miestään vapaaehtoisesti vankeuteen. Nemo nisi mors -
ei mikään muu kuin kuolema voi meitä erottaa, luki hänen
vihkisormuksessaan.
Katariina Jagellonica vankina Gripsholmin linnassa. Józef Simmlerin (1823–1868) maalaus.
Eräässä
vaiheessa häntä uhkasi joutuminen Venäjälle, kun Iivana IV ehdotti
Eerikille, että Katariinaa voitaisiin käyttää panttivankina Puolan
painostamiseksi.
Vankeusaikana Katariina synnytti kolme lasta,
Isabellan, joka eli puolitoistavuotiaaksi, Annan ja Sigismundin, josta tuli Puolan ja Ruotsin kuningas.
Zygmunt
Herttuaparin vankeutta Gripsholmin linnassa kesti syksyyyn 1567, jolloin
Eerik syrjäytettiin valtaistuimelta. Saman vuoden syyskuussa Juhana
huudettiin Ruotsin kuninkaaksi, ja 10. heinäkuuta 1569 Katariina kruunattiin miehensä rinnalla Ruotsin kuningattareksi.
Linnan juhlissa mukana
Turussa 25-12 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti