Kaarina Maununtyttären muistoreliefi Turun tuomiokirkossa oli Daniel Jusleniuksen mukaan suosittu nähtävyys jo 1700-luvulla.
Aateliston kapinan myötä Kaarina pysyi kuningattarena lopulta vain 87 vuorokautta. Turun tuomiokirkkoon haudattu kuningattaremme Karin Månsdotter on ainoa Suomeen haudattu kruunupää. Kuninkaallisista myös hänen syksyllä 1572 Turun linnassa kuollut nuorin poikansa Henrik, Heikki on haudattu Tuomiokirkkoon Tottien hautakappeliin.
Vuonna 1565 Eerik tapasi talonpoikaistaustaisen Kaarina Maununtyttären, joka otettiin hoviin kuninkaan sisaren hovineidoksi. Eerik kuohutti Ruotsia menemällä 1568 naimisiin Kaarinan kanssa. Heidän ensimmäinen poikansa Gustaf, joka avioliitossa syntyneenä olisi ollut kruununperimysjärjestyksessä seuraava, oli syntynyt 28. helmikuuta.
Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär, Georg von Rosenin maalaus vuodelta 1871. Kuvassa oikealla kuninkaan sihteeri Yrjänä Pietarinpoika.
Kuninkaan veljet eivät hyväksyneet avioliittoa ja kruunausta, aatelisto nousi kapinaan Eerikiä vastaan, ja tämä kukistui syksyllä 1568. Juhana-herttuasta tuli kuningas Juhana III ja Eerik perheineen tuomittiin vankeuteen, aluksi Tukholman linnaan. Eerik oli menettänyt lopullisesti mielenterveytensä ja vain Kaarina sai hänet rauhoittumaan. Vuoden 1570 alussa heille syntyi vankeudessa poika Henrik.
Kun Venäjän ja Ruotsin välinen sota, niin sanottu pitkä viha, vuonna 1570 syttyi, katsottiin Eerik uhaksi, jota venäläiset saattaisivat yrittää käyttää Ruotsin hajottamiseen sisältä käsin.
Erik Johan Löfgrenin maalaus Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär
vuodelta 1864 kuvaa Kaarinaa lohduttamassa miestään. Kaarina
Maununtyttärestä ei ole Eerik XIV:n luonnoksia lukuun ottamatta yhtään
oman aikansa muotokuvaa.Heinäkuussa 1570 Juhana siirsi Eerikin perheineen Turun linnaan, koska koki Eerikin uhaksi itselleen. Turussa Eerik ja Kaarina viettivät avioliittonsa onnellisimman ajan.
Linnan tapahtumien perusteellinen kirjanpito antaa olettaa, että Eerik ja Kaarina viettivät Turun linnassa mukavaa mutta melko tapahtumatonta elämää. Asiakirjoissa on eräs yksityiskohta, joka on kiinnostanut tutkijoita jo pitkään. Eerik seurueineen siirrettiin Kastelholmaan 5. elokuuta 1571, koska Juhana III pelkäsi venäläisen retkikunnan vapauttavan Eerikin Turun linnasta.
Jo kaksi viikkoa aiemmin perheen lukumäärä oli yhtäkkiä laskenut linnan luetteloista kahdeksasta viiteen. Tutkijat ovatkin olettaneet yhden mahdollisuuden olevan, että Kaarina Maununtytär sekä vanhemmat lapset Sigrid ja Kustaa erotettiin tässä vaiheessa Eerikistä.
Piirros Kaarinasta, jonka Eerik on tehnyt muistikirjansa reunaan vankeusaikanaan ollessaan erotettuna Kaarinasta.
Perimätiedon mukaan Eerik olisi tällöin ollut sijoitettuna yksinään esilinnan kuusikulmaiseen torniin jossa hänet oli helpompi pitää tallessa mikäli venäläisten hyökkäys toteutuisi, samanaikaisesti kun Kaarina ja lapset olisivat olleet sijoitettuna Tuupikkalan torppaan Aurajoen vastarannalla Korppoolaismäessä.
Olot kuitenkin muuttuivat, kun Kaarina synnytti parin viimeisen lapsen. Juhana piti heitä uhkana itselleen ja kesäkuussa 1573 Eerik erotettiin vaimostaan ja lapsistaan. Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan Eerikin kuolemaan ja hänet ilmeisesti myrkytettiin vuonna 1577 velipuolensa Juhanan käskystä.
Juhana ja Kaarle-herttua nousivat kapinaan veljeään vastaan syksyllä 1568 ja marssivat Tukholmaan 29. syyskuuta. Lopullisesti Eerik XIV pantiin valtiopäivillä viralta 25. tammikuuta 1569 ja Juhana-herttuasta tuli 10. heinäkuuta kuningas Juhana III.
Kaarina Maununtytär, yksityiskohta Erik Johan Löfgrenin maalauksesta Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär vuodelta 1864
Kaarina Maununtytär (ruots. Karin Månsdotter) (6. marraskuuta 1550 Tukholma – 13. syyskuuta 1612 Liuksialan kartano) oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoliso ja Ruotsin kuningatar 87 vuorokautta vuonna 1568. Kaarina Maununtyttären nousu talonpoikaissäädystä Ruotsin kuningattareksi oli yksi niistä seikoista, jotka johtivat Eerik XIV:n syrjäyttämiseen valtaistuimelta syksyllä 1568.
Kruununsa menettänyt nuori kuningatar lähetettiin Turun linnaan Suomeen vangittuna yhdessä miehensä ja pienten lastensa Sigridin ja Kustaan kanssa vuonna 1570.
Myöhemmin heidät siirrettiin uudelleen Ruotsiin, jossa pariskunta lopulta erotettiin väkivaltaisesti toisistaan ja Kaarina siirrettiin lapsineen ilman Eerikiä takaisin Turun linnaan. Kaarinan ja Eerikin seitsemänvuotias poika Kustaa vietiin vielä vuonna 1575 Kaarinalta, ennen kuin tämä vapautettiin Eerikin kuoltua Ruotsin Örbyhusissa vuonna 1577.
Valtaistuimen, miehensä ja poikansa menettänyt Kaarina sai langoltaan Ruotsin kuningas Juhana III:lta vapautumisensa jälkeen omistukseensa Liuksialan kartanon Kangasalan pitäjästä. Siellä hän vietti loppuelämänsä.
Kaarina Maununtyttären sarkofagi Turun tuomiokirkossa.
Kaarina Maununtytär kuoli 13. syyskuuta 1612 kotonaan Liuksialan kartanossa, ja hänet haudattiin 21. maaliskuuta 1613 Turun tuomiokirkkoon Tott-suvun kuoriin.
Kuninkaallisesti
Turussa 5-7 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti