1208 – Eerik Knuutinpoika löi Ruotsin kuningas Sverker Kaarlenpojan Lenan taistelussa.
1771 – Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyi Turussa.
Tasavuosia Suomen ensimmäisen sanomalehden ilmestymisestä Turussa vuonna 1771 tuli kuluneeksi jo 15-1. Aurora-seuran julkaisu "Erään turkulaisen seuran julkaisemia uutisia" oli ruotsinkielinen ja nimeltään "Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo".
Ja Eerik Knuutinpojasta sen verran, että paavi Innocentius III vahvisti hänen kruunauksensa Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1216. Ja samalla hän vahvisti myös Ruotsin kuninkaalle oikeudet siihen maahan, Suomeen, joka on pakanain käsistä vapautettu.
Eerik Knuutinpojan sinetti.
Eerik X Knuutinpoika (n. 1175 – 10. huhtikuuta 1216) oli Ruotsin kuningas vuosina 1208–1216. Hän oli Knuut Eerikinpojan ja tämän tuntemattoman vaimon poika.
Paikallisiin pakanoihin liittyy myös tälle päivämäärälle 31-1 kirjattu paavi Gregorius IX:n bulla, jonka hän antoi Italian Perugiassa, kuten oli antanut 23-1 samassa paikassa Turun perustamista koskevan bullan, määräyksen siirtää piispan istuin Nousiaisista Koroisten niemelle.
Perugia 31.1.1229 Påve Gregorius IX bekräftar den Finländska kyrkans besittning av de forna hedniska lundar och gudahus, som nyomvända frivilligt gett nämnda kyrka. Dat. II kal. februarii pontif. nostri anno secundo.
Sv. Dipl. I n:o 251. Svartboken n:o 6. Svartboken: Fol. 46. Överskrift: Copia bulle Gregorij pape super lucis et delubris.
Perugia 31 januari 1229. Gregorius episcopus, seruus seruorum Dej, venerabilj fratri episcopo Finlandensi, salutem et apostolicam benediccionem. Annuere consueuit sedes apostolica piis votis et honestis petencium precibus fauorem beniuolum impertiri. Eapropter, venerabilis in Christo frater, tuis iustis precibus inclinatj lucos et delubra, deputata olim ritibus paganorum, que de nouo per te conuersi ad fidem ecclesie tue voluntate spontanea contulerunt, ipsi ecclesie auctoritate apostolica confirmamus et presentis scriptj patrocinio communimus.
Nullj ergo omnino hominum liceat hanc paginam nostre confirmacionis infringere uel ausu temerario contraire. Si quis autem hoc attemptare presumpserit, indignacionem omnipotentis Dej et beatorum Petri et Paulj, apostolorum eius, se nouerit incursurum. Datum Parusij ij kalendas Februarij pontificatus nostri anno secundo.
Varianter i Skokl. Cod. Ab. fol. 10 v: (1) fratri suo (2) tue utelemnadt (3) attentare (4) Perusii (5) 2:o
Näin vahvistettiin paikallisen kirkon omistusoikeus niihin hiippakunnan alueella oleviin pakanallisiin kulttikeskuksiin, uhrilehtoihin ja palvontapaikkoihin, joista suomalaiset olivat muka luopuneet kääntyessään kristinuskoon.
Samalla tunnustettiin siis, että "Turcu" oli jo olemassa ennen perustamistaan. Ja täällä oli uskonnollista toimintaa ennen Uutta Koroisten Turkua.
Vuonna 1231 Turun piispa Tuomas ottikin nämä pakanalliset uhrilehdot ja pyhät paikat, kuten Liedon Vanhalinnan lopullisesti kirkon haltuun.
Kun piispanistuin 1229 siirrettiin Koroisiin, se siirrettiin sinne Nousiaisista, jonne se oli perustettu joskus 1200-luvun alussa. Nykyisestä Nousiaisten kirkosta löytyy myös mielenkiintoinen piispa Maunu Tavastin sinne 1429 lahjoittama Pyhän Henrikin sarkofagi, jonka messinkilevyillä kuvaillaan ristiretkeläisten saapumista Suomeen Ruotsin kolmea kruunua kantavan lipun suojeluksessa.
Vastassa heillä on hyvin varustautunut suomalaisjoukko - Turun väkeä ilmeisesti griippilippuineen.
Flanderilaistaiteilijan näkemys Suomen valloituksesta on tietenkin tilaajansa toiveiden näköinen, mutta jotakin se kertoo myös siitä, ettei Turussa todellakaan ollut mikään barbaarikansa, vaan järjestäytynyt sotilasmahti tulijoita vastassa 1229.
Griippilipulla
Turussa 31-1 2018
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti