Anders Chydenius Suomen Punainen Ristin avustuspostimerkissä vuodelta 1935.
Anders (Antti) Chydenius (26. helmikuuta 1729 Sotkamo – 1. helmikuuta 1803 Kokkola) oli suomalainen valistusajattelija, pappi, poliitikko ja pohjoismaisen klassisen liberalismin tärkein hahmo ja taloustieteen isä. Chydenius väitteli maisteriksi Turun akatemiassa 1753 aiheenaan Amerikkalaiset tuohiveneet.
Amerikkalaiset tuohiveneet oli Anders Chydeniuksen maisterinväitöskirjan aihe. Chydenius väitteli Turun akatemiassa vuonna 1753. Väitöksen preseksenä eli esimiehenä toimi akatemian talousopin professori Pehr Kalm.
Tuohikanootti
Kalmille Amerikkalaiset tuohiveneet oli ensimmäinen hänen johdollaan tehty väitös. Se oli samalla ensimmäisiä julkaisuja, jotka liittyivät hänen Pohjois-Amerikkaan vuosina 1747–1751 tekemäänsä tutkimusmatkaan. Kalmin matkakertomuksen Resa Til Norra America ensimmäinen osa ilmestyi muutamaa kuukautta myöhemmin.
Pehr Kalm rakensi (tai rakennutti) tuohiveneitä Turun akatemiassa jo vuonna 1752, jolloin kuningas Aadolf Fredrik sai Turussa vieraillessaan kunnian kokeilla sellaista. Vielä 1758 Kalmin yliopistopuutarhan tiloissa säilytettiin kahta neljän hengen tuohivenettä.
Suomalaiset talonpojat eivät innostuneet käyttämään Kalmin esittelemää amerikkalaista tuohivenettä - kuningas Adolf Fredrikin huvitukseksi tuohiveneajelu sentään kelpasi tämän vieraillessa Turussa 1752.
Piirros Anders Chydeniuksesta.
Demokratian varhainen puolestapuhuja Chydenius tunnetaan maassa erityisesti elinkeinovapauden ajamisesta, mutta hän puolusti myös sanan- ja uskonnonvapautta sekä työväestön oikeuksia. Hänen poliittisista saavutuksistaan merkittävimpiä olivat purjehdusoikeuksien saaminen Pohjanmaan kaupungeille sekä maailman ensimmäinen lehdistönvapauslaki (1766).
»Ei kenenkään pidä sen vuoksi olla toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on oleva sama oikeus, kaikilla samat edut.»
Chydenius kannatti rauhaa, vaati täyttä ja loukkaamatonta maanomistusoikeutta, halusi antaa pakolaisille suojan ja talonpojille ja käsityöläisille oikeuden myydä tuotteitaan milloin ja missä tahansa.
Kuvapatsaana Kokkolassa; Pohjolan Adam Smith - Anders Chydenius.
Hän vastusti hintojen ja palkkojen sääntelyä ja työpakkoa sekä vaati työntekijöille oikeutta valita työnantajansa. Vähäasutuksisen Lapin pelastukseksi hän ehdotti sen muuttamista yövartijavaltioksi.
»– – vapaavaltio, yksityinen omistusoikeus ja yksilönvapaus. Asukkaat saisivat harjoittaa mitä ammattia tahansa, vapaakauppa olisi täydellistä, etuoikeuksia, sääntelyä tai veroja ei olisi. Byrokratia puuttuisi, ja ainoa viranomainen olisi tuomari, joka valvoisi, että kenenkään oikeuksia ei poljettaisi.»
Chydeniuksen radikaalien ajatusten vuoksi hänen oma puolueensa, myssyt, kääntyi häntä vastaan ja hänet suljettiin pois valtiopäiviltä. Lopullisena syynä oli Chydeniuksen kirjoitus, joka arvosteli valtiopäivien päätöstä.
Myssyt (ruots. Mössorna) oli ruotsalainen puolue, joka vaikutti 1719-1772 vapauden ajalla. Puolueen organisoijana toimi suomalaissyntyinen valtiomies Arvid Horn, ja puolueella oli paljon kannatusta Suomessa. Myssyjen kilpaileva puolue oli hatut.
Nimensä myssyt (alun perin "yömyssyt") saivat hattuihin verrattuna rauhanomaisemmasta politiikastaan Venäjää kohtaan.
Chydenius voitiin sulkea pois valtiopäiviltä perusteena ”säätyjen tekemän päätöksen arvostelu”, koska hänen läpi ajamansa painovapauslaki (eli sensuurin poisto) ei ollut vielä ehtinyt tulla voimaan.
Chydenius tuhannen markan setelissä.
Chydenius oli aloitteellinen monilla aloilla, hän muun muassa käynnisti väestön rokottamisen isorokkoa vastaan, perusti orkesterin, teki lukuisia keksintöjä ja harrasti eri alojen tieteellistä tutkimusta.
Apteekkarina toimiessaan Chydeniusta voidaan pitää eurooppalaisen oopiumin valmistuksen edelläkävijänä. Hän keskittyi 1800-luvun taitteessa tutkimaan sen valmistusta myös Suomessa kasvavasta unikosta.
Yövartijavaltiossa
Turussa 1-2 2018
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti