tiistai 6. joulukuuta 2022

Cedercreutz

Tänään 7-12 tulee kuluneeksi tasavuosia Johan Cedercreutzin kuolemasta vuonna 1863.

 

Johan Axel Cedercreutz (28. tammikuuta 1801 Västerås7. joulukuuta 1863 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen kenraalimajuri ja vapaaherra, joka toimi sotilasuransa jälkeen Turun ja Porin läänin kuvernöörinä. Hän osallistui myös vuoden 1863 säätyvaltiopäiville

Cedercreutz teki itsemurhan joulukuussa 1863 ollessaan sukunsa edustajana Helsingissä pidetyillä valtiopäivillä. Hän oli jo viikkojen ajan kärsinyt masennuksesta ja haavoitti itseään puukolla perjantaina 4. joulukuuta Kruununhaan kaupunginosassa sijainneessa Mariankadun saunassa.

Paikalla olleet ulkopuoliset onnistuivat saamaan veitsen pois Cedercreutzilta, mutta hän menehtyi saamiinsa vammoihinsa maanantain vastaisena yönä. Tapaus herätti aikoinaan suurta huomiota pääkaupungissa.

Alle vuoden ikäisenä vanhempiensa mukana Suomeen muuttanut Johan Axel Cedercreutz kuului aateliseen Cedercreutzin sukuun (Vapaherrat / nr. 6). Hänen isänsä oli Köyliönkartanoa hallinnoinut hovimetsänhoitaja ja vapaaherra Axel Reinhold Cedercreutz.

Johan Axel Cedercreutz avioitui vuonna 1844 Turussa virolaisen kenraalimajurin Reinhold Johan Nassokinin tyttären Emilia Lovisan (1823–1905) kanssa. Pariskunnalle syntyi kuusi tytärtä vuosina 1847–1861. Johan Axelin veli oli senaattorina ja maaherrana toiminut Carl Emil Cedercreutz

Cedercreutz palveli vuosina 1819–1822 I Jalkaväkirykmentin Turun pataljoonassa, josta hänet siirrettiin Henkikaartin suomenmaalaiseen rykmenttiin Pietariin. Vuonna 1841 Cedercreutz ylennettiin everstiksi ja hän siirtyi Varsovassa toimineeseen Henkikaartin Liettuan rykmenttiin.

Cedercreutz määrättiin Pietariin sotalaitoksen rakennusinstituuttiin vuonna 1843, jonka jälkeen hän työskenteli vielä 1850-luvulla Venäjän tie- ja vesikulkulaitoksen palveluksessa sekä rautateillä poliisimestarina, kunnes erosi armeijan palveluksesta vuonna 1858.

Huhtikuussa 1858 Cedercreutz nimitettiin Turun ja Porin läänin virkaatekeväksi kuvernööriksi ja hänen virkansa vakinaistettiin maaliskuussa 1863.

Turun ja Porin läänin kuvernööri
1858–1863 (vt.), 1863.

Hänen edeltäjänsä tehtävässä oli Selim Mohammed Ekbom (9. huhtikuuta 1807 Turku20. huhtikuuta 1886 Vaasa). Hän oli Vaasan hovioikeuden pitkäaikainen presidentti ja Suomen senaatin oikeusosaston jäsen.  Hänet aateloitiin vuonna 1879 ja introdusoitiin Suomen aateliin vuonna 1882 aatelisena sukuna numero 258.

 

Hänen jälkeensä Turun ja Porin läänin kuvernöörinä toimi Carl Magnus Creutz (10. syyskuuta 1821 Pernaja20. maaliskuuta 1893 Pernaja). Hän oli suomalainen kreivi, kuvernööri ja historiantutkija.

Kuvernöörinä

Turussa 7-12 2022

Simo Tuomola

 


 

 

 

 

maanantai 31. lokakuuta 2022

Tänään 31-10 vietämme kelttiläisen karhun artos, arthur nimipäivää, kelttien talven alkamisen päivää. Kelttijuhla Samhainin nimi tulee sanoista samrad kesä ja loppu fain.

 
1517Uskonpuhdistus: Martti Luther kirjoitti kirjeitä esimiehilleen, joissa oli liitteenä 95 teesiä.



Lucas Cranach vanhempi, Martin Luther, 1528.
 Lucas Cranach vanhempi, Martin Luther, 1528.


 
 Martti Luther

 31. lokakuuta munkki ja teologian tohtori Martti Luther "naulasi"  95 teesiään kirkon oveen Wittenbergissä ja aloitti reformaation eli uskonpuhdistuksen.



Tähän päivämäärään kiinnittyy siis myös uskonpuhdistuksen alku, kun Martti Luther tarinan mukaan naulasi 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen 31-10 1517.




  1. Opetettakoon kristityille, ettei paavin tarkoitus mitenkään ole asettaa aneen lunastamista muiden laupeuden töiden tasalle.
  2. Opetettakoon kristityille, että se, joka antaa köyhälle tai lainaa tarvitsevalle, tekee paremmin, kuin jos hän lunastaisi aneen.
  3. Sillä rakkaudentyöstä kasvaa rakkaus ja ihminen tulee paremmaksi, mutta ane ei tee häntä paremmaksi vaan ainoastaan vapaammaksi rangaistuksista.
  4. Opetettakoon kristityille, että se, joka näkee tarvitsevaisen ja siitä huolimatta panee rahansa aneeseen, ei saa itselleen paavin anetta, vaan Jumalan vihan.
  5. Opetettakoon kristityille, että ellei heillä ole liikoja tavaroita, he ovat velvollisia pitämään sen, mikä tarvitaan heidän kotinsa tarpeisiin, eikä mitenkään tuhlaamaan sitä aneeseen.
  6. Opetettakoon kristityille, että aneen ostaminen on vapaaehtoinen, mutta ei mikään määrätty asia.
  7. Opetettakoon kristityille, että paavi anetta myöntäessään enemmän tarvitsee ja sen tähden myös enemmän haluaa heidän harrasta rukoustaan kuin sitä rahaa, jonka he tuovat.
  8. Opetettakoon kristityille, että paavin aneet ovat hyödyllisiä, jos ei niihin luoteta, mutta suurimmassa määrässä vahingollisia, jos niiden takia menetetään jumalanpelko.
  9. Opetettakoon kristityille, että jos paavi tuntisi aneensaarnaajain kaupustelemisen, niin hän mieluummin antaisi Pyhän Pietarin kirkon palaa poroksi kuin rakentaa sen lampaittensa nahasta, lihasta ja luista.
  10. Opetettakoon kristityille, että paavi, kuten hänelle sopiikin, vaikka hänen sitten täytyisi sitä varten myydä Pyhän Pietarin kirkko, mielellään olisi valmis jakamaan omasta rahastaan monelle niistä, joilta aneensaarnaajat nyt viekoittelevat heidän rahansa.
  11. Toivo tulla anekirjeellä autuaaksi on turha, vaikka sitten anekauppias, vieläpä paavi itse, panisi oman sielunsa siitä pantiksi.



 Kardinaali Cajetanus kuulustelee Lutheria.

Ihmisoppia saarnaavat ne, jotka sanovat, että heti kun raha kilahtaa kirstuun, sielu vapautuu kiirastulesta. On varmaa, että kun raha kilahtaa kirstuun, voitonhimo ja ahneus voivat kasvaa, mutta kirkon esirukousten vaikutus on yksin Jumalan huomassa.

Kuka tietää sitäkään, haluavatko kaikki kiirastulessa olevat sielut, että me ne lunastaisimme vapaiksi, kuten pyhimystaru kertoo pyhästä Severinuksesta ja Paskaliksesta.


Mitä se nyt höpöttää. Ei muuta, kuin muistelee muutamaa niistä 95 teesistä, jotka Martti Luther naulasi tällä päivämäärällä 31-10-1517 Wittenbergin linnankirkon oveen. 

Samaan kirkkoon anekauppaa ja paavinvaltaa vastustanut uskonpuhdistaja on haudattukin Augsburgin uskontunnustuksen 1530 tekijän Philipp Melanchtonin kanssa. Disputatio pro declaratione virtutis indulgentiarum eli väittely aneiden voimasta ja tehokkuudesta oli julistuksen teemana.

 
 Luther puolustaa näkemyksiään Wormsin valtiopäivillä.

Tuloksena moisesta kapinasta oli luterilainen reformaatio ja munkkiyhteisö anabaptisen kristillisyyden synty. He hylkäsivät mm. lapsikasteen, kolminaisuuden ja maallisen yhteiskunnan virkoineen, valoineen ja sotapalveluksineen.

Maallisuudesta ei tänään kannata muutenkaan piitata, kun vietetään muinaiskelttien Halloweenia Samhainia. Samrad tarkoitti kesää ja fain loppua eli kesän loppua tässä juhlitaan kokkotulia polttamalla pahojen henkien pelottamiseksi ja uutta vuotta tervehditään nauriskynttilöitä kovertamalla ja polttamalla ja tulevaisuutta ennustamalla.

 
 Kuppikivi Hattulan Retulansaaressa. Kupit on tehty Otavan muotoon.

Samhain merkitsi myös rajapintaa, jossa päästiin käymään tästä ajasta tuonpuoleisen tunnelmiin. Tähän liittyvät myös muinaisten palvontapaikkojen kuppikivet, joihin uhrattiin mm. viljaa. Niiden kautta pidettiin yhteyttä menneeseen maailmaan ja sen ihmisiin.

Samoille uhripaikoille kristinusko pystytti kirkkonsa, kuten Turun tuomiokirkon. Ja sama kristinusko on nyt huolestunut perinteiden muuttumisesta pakanallisen halloweenin suuntaan. Voisi olla tässä ajassa huolestunut paljon oleellisimmistakin asioista.


 
 Kuningas Kustaa Vaasa.

Siinä missä Keski-Euroopan teologit väittelivät kiistellyistä uskonkohdista, toteutettiin Ruotsin uskonpuhdistus poliittisten tavoitteiden pohjalta. Maan uskonpuhdistus käynnistyi virallisesti 1527 Västeråsin valtiopäivillä Käytännössä uskonpuhdistuksen taustalla oli hallitsija Kustaa Vaasan halu heikentää voimakkaan katolisen kirkon valtaa paikallisen hallinnon kustannuksella.

Konkreettisesti Ruotsin uskonpuhdistus merkitsi kirkon omaisuuden takavarikoimista valtiolle ja suhteiden katkeamista paaviin. Ruotsin uskonpuhdistajista merkittävimmäksi nousi Wittenbergissä opiskellut Olaus Petri.

Vuonna 1527 Kustaa Vaasa pistää tuuleemaan myös Turussa. Kirkon ja luostarien omaisuutta ja maata otetaan valtiolle ja latinankielisen messun tilalle tulee suomenkielinen saarna.

Mm. Aninkaisten alueen kirkolliset alueet, Pyhän Sigfridin maa sillalta Multavieruun, Pyhän Henrikin maa etelään ja Pyhän Pietarin sarat läntisellä jokirannalla tulevat kruunulle.

Kustaa Vaasa nimittää dominikaanivanhus Martti Skytten Turun piispaksi Eerik Sveninpojan jälkeen ilman paavin vahvistusta. Jöns Vestgöte kerää Turusta rahaa papeilta heidän jalkavaimojensa aviottomista lapsista ja kuningas määrää papit pitämään laillisia aviovaimoja.




Martti Skytte (n. 148030. joulukuuta 1550) toimi Turun piispana vuosina 152850. Skytten nimitti tehtäväänsä Kustaa Vaasa. Hänen valintansa oli vailla paavin hyväksyntää, samoin kuin häntä edistäneen Svenoniuksen. Skytteä kutsutaan joskus Suomen keskiajan viimeiseksi katoliseksi piispaksi, vaikka varsinainen paavin vahvistama piispa oli Arvid Kurki. Piispana Skytte edisti reformaatiota maltillisesti muun muassa lähetämällä pappiskandidaatteja Wittenbergiin.

Kun Mikael Agricola kuolee 9. huhtikuuta 1557 paluumatkalla Moskovan rauhanneuvotteluista, vie Kustaa Vaasa Tuomiokirkosta viimeisetkin kalleudet - 20 kiloa kultaa ja hopeaa. Kirkon piti jo vuonna 1530 toimittaa kelloverona Tukholman linnaan suurin tai toiseksi suurin kirkonkellonsa.



 
 Olaus Petriä esittävä patsas monelle niin tutulla paikalla Tukholman Suurkirkon luona. Petri oli Ruotsin Mikael Agricola.

Koska nykyinen Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa, maan uskonpuhdistus vaikutti myös Suomessa. Suomen uskonpuhdistuksen tärkein henkilö oli Mikael Agricola. Hänen toimintansa Suomen kirkon uudistamiseksi oli maltillista, eikä vanhoja traditioita hylätty kovinkaan radikaalisti. Yleisesti Agricolan uudistukset olivatkin Olaus Petrin uudistuksia maltillisempia ja vanhaa traditiota kunnioittavampia.

Uskonpuhdistuksen kantavia ajatuksia oli Raamattu ylimpänä kristillisenä opinkappaleena. Siksi raamatunkäännösten tekeminen kansankielelle oli tärkeää. Suomessa työstä vastasi Agricola, jonka käännöstyö loi perustan suomen kirjakielelle.

Protestanttisen uskon omaksunut Ruotsi oli myöhempinä vuosina merkittävä voimatekijä Euroopan katolilaisten ja protestanttien välisissä riidoissa. Esimerkiksi kolmikymmenvuotisessa sodassa Ruotsilla oli kuningas Kustaa II Aadolfin johdolla merkittävä osa.


Vastauskonpuhdistus Ruotsissa (lat. Missio Suetica) oli katolisen kirkon tavoite palauttaa katolinen usko Ruotsiin. Ruotsi oli uskonpuhdistuksen myötä irtautunut katolisesta kirkosta 1520-luvulla, mutta luterilaisuuden vakiintuminen kesti vuosisadan ajan. Kuningas Juhana III suhtautui katolilaisuuteen myönteisesti ja hänen poikansa, kruununperillinen Sigismund kasvatettiin katoliseksi

1500-luvun lopulla hallinnut Juhana III suhtautui katolilaisuuteen myönteisesti, hänen vaimonsa Katariina Jagellonica oli katolilainen ja heidän poikansa, kruununperillinen Sigismund, oli kasvatettu katoliseksi. Tässä vaiheessa katolinen kirkko katsoi, että vastauskonpuhdistuksen toteuttamiselle Ruotsissa oli hyvät mahdollisuudet.

Uskonpuhdistus oli toteutettu Ruotsissa ylhäältä käsin ja kansalta löytyi yhä kannatusta katolisille menoille. Kuningas Juhana piti katolisen messun estetiikasta ja vierasti luterilaisten menojen karuutta. Hän oli myös järkyttynyt uskonpuhdistuksen kuvainraastosta.

Juhanan vetoa katolilaisuuteen selittävät myös taloudelliset syyt: hänen anoppinsa Bona Sforza oli Milanon herttuan ja Napolin kuninkaan perillinen. Filip II oli jäädyttänyt Katariinan osuuden perinnöstä niin, että Juhana ei voinut saada perintöä haltuunsa, jos hän ei kääntyisi katoliseen uskoon.


 Katariina Jagellonica. Kuva noin vuodelta 1553.
 Katariina Jagellonica. Kuva noin vuodelta 1553. Katariina Jagellonica (1. marraskuuta 1526 Krakova16. syyskuuta 1583 Tukholma) oli Juhana III:n ensimmäinen vihitty puoliso, Suomen herttuatar ja sittemmin Ruotsin kuningatar.

 1500-luvun lopulla katolilaisuuden merkitystä haluttiin lisätä. Syynä saattoi olla se, että Katariinalle oli tulossa suuri perintä Sforza suvulta ja Juhana halusi perinnön Ruotsiin. Kuitenkaan perintöä ei saanut lähettää muuhun kuin roomalaiskatoliseen maahan ja niinpä Juhana yritti saada Ruotsin kirkon osittain katoliseksi.

 


Tässä uskontaistelussa Turku oli keskeisessä roolissa Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican myötä ja oli katkeraan loppuun saakka myös Sigismundin hallinnon puolella.

1. helmikuuta 1594 järjestettiin kuningas Juhana III:n hautajaiset Uppsalan tuomiokirkossa, minkä jälkeen säädyt kutsuttiin kruunajaisvaltiopäiville. Seurasi kaksi ja puoli viikkoa kestäneet erimieliset neuvottelut. Luterilaiset vaativat, että Sigismundin oli allekirjoitettava Uppsalan päätös, nimitettävä Angermannus arkkipiispaksi ja hyväksyttävä Kaarle-herttuan ja aristokratian valtaoikeudet. Kardinaalit Roomassa taas olivat halunneet, että Sigismund kruunattaisiin katolisten rituaalien mukaisesti.

Vuoden 1594 kruunajaisvaltiopäivillä säädyt yhdistivät voimansa tavalla, jota ei enää myöhemmin Ruotsin historiassa tapahtunut. Porvarit julistivat, että katolilaisuuteen kääntyvät lapset tehdään perinnöttömiksi ja sotilaspäällystö julisti vartioivansa uskon yhtenäisyyttä. Sigismund pyysi katolisille muutamaa Ruotsin kirkoista, minkä papisto tyrmäsi.

Kaarle-herttua ehdotti aatelille, että jos kuningas suostuisi muihin vaatimuksiin, katoliset voisivat käyttää Södermalmin kirkkoa. Aateli ei kuitenkaan hyväksynyt tätä, sillä sen mielestä katolisille ei tulisi antaa minkäänlaisia tiloja, jotta Ruotsin luterilainen usko ei vaarantuisi.

Katoliset suunnittelivat Kaarle-herttuan murhaamista, mutta hanke epäonnistui. Murhasuunnitelmien myötä Malaspinan maine oli lopullisesti mennyt. Nuntiusta pidettiin hankkeen johtajana, mutta ilmeisesti hänellä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa.


 
 Sigismundin puoliso, kuningatar Anna, järjesti Tukholmassa hyväntekeväisyysjuhlia. Ruotsalaisia kuohutti, että juhlissa kehotettiin lukemaan raamatunkohtaa, johon katsottiin liittyvän ajankohtaista poliittista symboliikkaa.

Lopulta Sigismund antoi periksi. Hän lupasi pitää Uppsalan päätöksen ja Augsburgin tunnustuksen voimassa, kieltää julkiset katoliset jumalanpalvelukset ja varata virat luterilaisille. Sigismund kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 19. helmikuuta 1594, minkä jälkeen hän kirjoitti Roomaan kirjeen, jossa puolusti itseään kertomalla, kuinka kerettiläiset pakottivat hänet antamaan lupauksia, joita hän ei sydämessään hyväksynyt.

Myös Turussa kaupungin edustajat olivat lopulta asettuneet kiistassa Kaarle-herttuan puolelle, mutta joutuivat pyytämään anteeksi päätöstään Sigismundilta. Turun pormestari Krank erotetaan ja kaupunki joutuu luopumaan rangaistuksena kaikista kauppa-aluksistaan, joka on melkoinen isku Turun taloudelle.


 
 Gråmunkeholmenin kirkko, nykyinen Riddarholmskyrkan. Luterilainen papisto oli rajoittanut katolisten hautajaiset kaupungin syrjäseuduille, mutta Sigismund tahtoi hovimuusikkonsa haudattavan arvokkaasti Gråmunkeholmeniin. Hautajaisissa sattui välikohtaus luterilaisten ja katolisten välillä. Se ei jäänyt ainoaksi uskonryhmien väliseksi kahakaksi.

Vuonna 1595 säädyt sitten lopulta kielsivät Kaarle-herttuan vaatimuksesta katolisen jumalanpalveluksen valtakunnassa. Turussa toimittiin taas toisin:
 
Sigismundin pyynnöstä Turun linnan valtias Klaus Fleming tarjosi Suomesta turvapaikan valtakunnan muista osista paenneille katolisille.

Heinäkuussa 1598 jo vallasta syösty Sigismund hyökkäsi Ruotsiin tarkoituksenaan vakiinnuttaa uudelleen valtansa, jonka jälkeen hän voisi nimittää virkoihin katolisia sekä katolismielisiä ja hiljalleen tuoda Ruotsi katolisen kirkon alaisuuteen. Sigismund kärsi kuitenkin tappion sodassa Kaarlea vastaan ja lokakuussa hän lähti takaisin Puolaan.

Voi Turkua - voi voitettuja - Vae victis. Aina me olemme "väärällä" puolella valtaa.

Vallattomana
Turussa 31-10 2017
Simo Tuomola

 

tiistai 25. lokakuuta 2022

Burha Turku

 Tänään 26-10 tulee kuluneeksi tasavuosia Englannin  kuningas Alfred Suuren kuolemasta Winchesterissä vuonna 899. Ehkäpä hän oli omalta osaltaan "syyllinen" myös burha bwrh Turun syntymälle. Katsotaanpa.





Alfred Suuri (muinaisenglannin Ælfred, s. 849?, Wantage – k. 26. lokakuuta 899) oli anglosaksien kuningas, joka hallitsi Wessexiä vuosina 871899. Hän on tunnettu valtakuntansa puolustamisesta tanskalaisia viikinkejä vastaan ja on Knuut Suuren ohella ainoa Englannin monarkki, joka sai lisänimen "Suuri". Hän oli myös ensimmäinen Wessexin kuningas, joka nimesi itsensä Englannin kuninkaaksi.

Kuollessaan Alfred hallitsi voimakasta Wessexia ja oli myös Mercian lääninherrana. Hänet haudattiin Winchesteriin.

Hänen hallintakaudellaan viikinkien kanssa solmitun muodollisen rauhan myötä Englanti jaettiin kahteen osaan. Alfredin hallintaan tuli etelä- ja länsiosat ja viikingeille pohjois- ja itäosat, joita kutsuttiin nimellä danelagen (Danelaw). Hopeapennyssä hänen arvonimekseen oli annettu Rex Anglor[um], "Englannin kuningas", mitä arvonimeä oli ennen Alfredia käyttänyt vain Offa.



  
Alfred Suuri.


Oppineena miehenä Alfred kokosi lakeja, perusti kouluja ja käännätti latinalaisia kirjoja. Hänen aloitteestaan norjalainen Ottar teki retken pitkin Jäämeren rannikkoa Vienanmerelle asti ja slesvigiläinen Wulfston Suomenlahdelle. Lieko Wulfston yltänyt retkillään aina Turkuun saakka.

Alfred aloitti suojattujen kaupunkien eli burhien rakentamisen ympäri eteläisen Englannin. Niihin sijoitettiin varuskunniksi lähiseutujen ja kaupungin asukkaat.






Turku piirrettiin maailmankartalle vuonna 1154 kun arabimaantieteilijä al-Idrisi julkaisi Italiassa maantieteellisen teoksen ja kartaston, jossa kaupunki esiintyi juuri nimellä burh bwrh Abuwa. 

 Turulla oli siis ilmeisesti esiasteensa ennen Koroisten kauppapaikkaa, jonka piispa Folkvinus perusti joskus 1180 ja Samppalinnan jokisuistolinnoitusta, josta löytyy maininta vuodelta 1211. Tietenkin se on voinut olla juuri tuo Samppalinnan turva- ja kauppalinnoitus.

Vuoden 900 paikkeilla Aurajokilaakso oli jo tärkeä viikinkiajan kauppapaikka ja Samppalinna ja Vartiovuori palvelivat pian alueen puolustustehtävissä.
Samppalinna on sijainnut tuossa Vartiovuoren matalammalla jatkolla, jota sanotaan Samppalinnan vuoreksi. Tarkkaan katsoen muinaisesta linnoituksesta siellä on vieläkin joitakin kivilaitteita jäljellä. Jokivarsilinnoitus kuuluu Kaarinan Rätiälään eli Sotalaisten kylään.



 





Al-Idrisin kuvaus Suomesta vuodelta 1154.




Niinkuin huomaatte, Al-Idrisi kuvasi maantieteellisessä teoksessaan mm. Fmrk- ja Tbst-nimisiä maita, joiden oletetaan tarkoittaneen Lounais-Suomea, Finnmarkia sekä Hämettä.




Al-Idrisi mainitsee myös alueella sijaitsevia kaupunkeja. Al-Idrisin mainitsemat paikat ovat ehkä olleet jonkinlaisia markkinapaikkoja. Kaupunkimaisia asutuksia Suomessa ei nykyisen käsityksen mukaan ollut vielä 1100-luvulla.



 



Bwrh Abuwa ei tarkoittanut myöskään Liedon Vanhalinnaa, jota sinänsä voidaan pitää Turun varhaisena alkuasteena. Kun Halisten koski syntyi joskus vuoden 800 paikkeilla, se vaikeutti yhteyksiä Linnavuorelle, josta ei ole olemassa varmoja 800- ja 900-lukujen löytöjä. Vuorella ei ehkä ollut tuolloin pysyvää miehitystä tai varuskuntaa, mutta jossakin Aurajokisuistossa sellainen varmasti sijaitsi.



 





  Al-Idrisin maailmankartta vuodelta 1154, etelä siis ylhäällä.






Nostetaan tässä vaiheessa siis kuitenkin hattua kuningas Alfred Suurelle. Hän aloitti suojattujen kaupunkien, turvalinnakkeiden eli burhien rakentamisen maansa suojaksi. Ja hän myös lähetti slesvigiläisen soturipurjehtija ja kauppamies Wulfstonin tutkimusmatkalle Suomenlahdelle kartoittamaan alueen mahdollisuuksia. Ehkäpä hän oli omalta osaltaan "syyllinen" myös burha bwrh Turun syntymälle.



 



Agricolan kielenkäytössä muuten  "turua" merkitsee juuri turvapaikkaa, turcua, jollainen esim. Samppalinnan linnoitus aikanaan oli.




Virallisestihan kaupungin historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. 



Aurajokilaakso oli ollut vaurasta, järjestäytynyttä ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella, mutta kirkolta sen valloitus onnistui siis vasta 1200-luvulla.

 

 Turvassa täällä

 Turussa 26-10 2017

 Simo Tuomola

perjantai 14. lokakuuta 2022

James ja Eva

 

Tänään 14-10 muistamme sotamarsalkka James Keithiä hänen kuolinpäivänään. James Francis Edward Keith (11. kesäkuuta 1696 Inverugie, Skotlanti14. lokakuuta 1758 Hochkirch, Saksi) oli skotlantilaissyntyinen sotamarsalkka.

 

Venäjän miehittäessä Pikkuvihan aikana Suomen, Keith muutti asumaan Turkuun, porvari Grubbin taloon. Grubbin taloa vastapäätä asui Turun silloinen pormestari, Carl Merthen lapsineen. James Keith tutustui Merthenin perheeseen ja hänestä tuli tuttavalliset pormestarin tyttären Eva Merthenin (17231811) kanssa.

Carl Merthen kuoli keväällä 1743 lyhyen sairastelun seurauksena ja Merthenien lapset jäivät orvoiksi. Kenraaliksi ylennetty Keith pyysi Eva Mertheniä muuttamaan luokseen ja emännöimään kutsuilla. Vaikka Keith ja Merthen eivät olleet naimisissa, silti Keith esitteli kutsuillaan Eva Merthenin aina puolisokseen.

Preussin ja Itävallan välillä syttyi sota ja Keith johti Preussin armeijaa yhdessä Fredrik II:n kanssa. Itävalta hyökkäsi Saksin Hochkirchissä 14. lokakuuta, 1758, johon Preussin armeija oli leiriytynyt. Keith kuoli luodeista saamiinsa vammoihin. 

Hänet haudattiin sotilaallisin menoin Hochkirchin kirkkoon. Sodan päätyttyä 1763, Keithin arkku siirrettiin Potsdamin varuskuntakirkkoon Fredrik II:n määräyksestä.Vuonna 1786 Berliinin Wilhelmplatzille pystytettiin patsas Keithin muistolle.

Merthen on Zachris Topeliuksen historiallisen romaanin Suomen herttuatar aiheena.

 

Eva Merthen (1723 Turku15. lokakuuta 1811 Stralsund)oli  suomalainen nainen, joka tunnettiin älykkyydestään ja kauneudestaan. Hänen isänsä oli Turun pormestari Karl Merthen. Isänsä kuoltua Eva Merthen eli yhdessä venäläisen ylipäällikön James Keithin kanssa. Myöhemmin hän avioitui preussilaisen Johan David von Reichenbachin kanssa. Hän on Zachris Topeliuksen kertomuksen ”Suomen herttuatar” päähenkilö.

Turussa 14-10 2021

Simo Tuomola

REVOLUTION: Turun rauha

tiistai 11. lokakuuta 2022

Simonpoika Villi


Tänään 12-10 voimme juhlistaa mm. Reijo Mäen, Pavarottin, Esko Salmisen tai vaikkapa Uno Cygnaeuksen, suomalaisen kansakoululaitoksen perustajan syntymäpäivää. Itsekin kävin ensimmäisen luokkani kansakoulua juuri Cygnaeuksen kansakoulussa tuossa Koulukadulla Yliopistonkadun päässä, kun asuin silloin siinä lähellä niin paloherkässä purkutalossa Koulukatu 7:ssä.


 http://www.datafun.fi/postimerkki/kuvat/suomi/fi527.jpg




Uno Cygnaeus (12. lokakuuta 1810 Hämeenlinna2. tammikuuta 1888 Helsinki) oli suomalainen pappi, joka tunnetaan Suomen kansakoulun isänä.  

Mutta minullepa kelpaa tällä kertaa juhlan aiheeksi vain pappismies, joka syntyi 12-10 1708 Tyrvään pitäjän Vehmaan kylässä Villin taloon. Simo Heikinpoika ja Kaisa Eerikintytär antoivat seitsemännelle lapselleen nimeksi Anders Simonpoika. Jee. Jälkipolvet tuntevat miehen paremmin nimellä Anders Lizelius.


 1708Antti Lizelius, suomen kielen uudistaja ja pappi (k. 1795)

 
 

Simonpoika pääsi Turun katedraalikouluun vuonna 1725 ja Turun Akatemiaan 1731.


Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta. Se oli Suomen ensimmäinen koulu. Koulun perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276
 Niinkuin niin monen senaikaisen, opintielle joutuneen kansanlapsen, niin Antti Simonpojankin elämän alkuvaiheet ovat sangen hämärät. Hänen lapsuusvuotensahan sattuivat maamme historian raskaimpiin aikoihin, Isonvihan vuosiin. Muutoinkaan Turun akatemian nimikirja ei paljon kerro talonpoikaissyntyisten ylioppilaitten, n.s. "ensi polven miesten" nuoruudenpäivistä. Lizeliuksellekin on riittänyt vain maininta: ,,Född 1708, Tyrvis, bondeson"




 

Rovasti Antti Lizelius

 1708 - 1795

Antti Lizeliuksen elämän vaiheet
  1708 Syntyi 12.10 Tyrväällä Vehmaan kylässä

1735 Filosofian maisteri Turun akatemiasta

1737 Vihittiin papiksi

1739 Avioitui Katarina Saliniuksen (k. 1759) kanssa

1741-1761 Pöytyän kirkkoherra

1758 Mynämäen rovastikunnan lääninrovasti

1758 Raamatun suomennos ilmestyi

1760 Avioliitto Hedvig Gadolinin (k. 1802) kanssa

1761-1795 Mynämäen kirkkoherra

1776 ”Suomenkielisten Tieto-Sanomien ” toimittaja

1776 Uusi Raamatun suomennos ilmestyi

1795 Kuoli 15.10 Mynämäessä

Tiedossamme ei ole, kuinka Antti Simonpoika Villi joutui opintielle. Mutta nähtävästi hänkin kuului niihin lahjakkaihin nuorukaisiin, joihin ensi sijassa seurakunnan papisto kiinnitti huomiota m.m. -lukusijoilla, niitähän taas Isonvihan jälkeen oli alettu pitää.

Toukokuun 31 päivänä I731 Andreas Simonpoika Lizelius sitten saa päästötodistuksen Turun katedraalikoulusta, ja vasta tästä ajankohdasta alkaen on verrattain tarkoin, tiedossamme hänen elämänsä vaiheet. Päästötodistuksen saatuaan hän kirjoittautui kesäkuun 3:ntena ylioppilaaksi Turun akatemiaan, tullen Satakuntalaisen osakunnan jäseneksi.



Turun akatemiantori


Hän pääsi Turun katedraalikouluun vuonna 1725 ja Turun Akatemiaan 1731. Hänestä tuli Mynämäen kirkkoherra ja ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden Suomenkielisten Tieto-Sanomien päätoimittaja. Lehden näytenumero ilmestyi 1775 ja tilattuna se ilmestyi vuoden päivät 1776 kahdesti kuukaudessa. Litzelius oli suomen kielen uudistajia, ja mies otti oikeinkirjoituksessa käyttöön c:n sijasta k:n. Ciitos siitä.



Näytenumero Suomalaiset Tieto-Sanomat, syyskuu 1775.

Suomenkieliset Tieto-Sanomat oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti. Lehti ilmestyi kahdesti kuukaudessa Turussa vuonna 1776. Sen näytenumero ilmestyi syyskuussa 1775 nimellä Suomalaiset Tieto-Sanomat. Lehden toimittaja sekä päätoimittaja oli Mynämäen kirkkoherra Antti Lizelius.






Antti Lizelius alkoi julkaista Suomenkielisiä Tietosanomia vuoden 1775 lopussa. Lehti ilmestyi vain reilun vuoden. Esikuvana oli ”Åbo Tidningar”, Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen sanomalehti, jota hän kirjoituksillaan avusti.

Lizeliuksen sepittämä tervehdysruno, jolla lehti alkoi, sisälsi lehden ohjelman pääpiirteissään: Mieltykähät Mieluisesti Oppimahan Omillanne Suomen Selwillä Sanoilla , Lukemahan , Lausumahan , Toimehenkin Tuottamahan Toimituxia Tylyjä , Tietojakin Toimenpita , Sanomita Samowita Suomexi Sanottawita , Kirian Kautta Kuuluwita , Kuuluwita , Kaikuwita , Meijän Maamme Manterilla , Satamilla , Saarikoilla , Moisioisa Muhkehisa , Majoisa Myös Matalisa .

Antti Lizelius (12. lokakuuta 1708 Tyrvää - 15. lokakuuta 1795 Mynämäki) oli suomalainen pappi ja kirjallisuusmies. Hän toimi Mynämäen kirkkoherrana vuodesta 1769. Hän oli ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien, julkaisija lehden ilmestyessä vuosina 17751776 sekä kahden raamatunpainoksen kielentarkastaja. Lizeliuksen tarkastama Raamattu (Biblia) oli Suomen kirkossa käytössä 1930-luvulle asti ja eräät herätysliikkeet käyttävät niitä edelleen. Lizelius otti ortografiassa käyttöön c:n sijasta k:n.

Raamatun käännökset


  Taitavana suomenkielen taitajana ja ”pyhien kielten ” tuntijana Lizelius sai tehtäväkseen koko Raamatun kielen oikeinkirjoituksen tarkistamisen, ajanmukaistamisen sekä käännösvirheiden oikaisemisen. Uusi laitos ilmestyi vuonna 1758. Hän vastasi myös vuoden 1776 painoksen käännöksestä. Tämä Vanha Kirkkoraamattu oli käytössä meidän päiviimme saakka.

Tehdessään raamatunkäännöstyötä Pöytyällä Antti Lizelius alkoi ensimmäisenä kirjoittaa kirkonkokousten pöytäkirjoja myös suomeksi. Tätä tapaa hän jatkoi Mynämäessä. Säätyläisten
läsnä ollessa pöytäkirjat kirjoitettiin
kuitenkin ruotsiksi.

Pöytäkirjoista löytyy myös hänen ohjeensa
kuudennusmiehiksi valituille: ”Kirkon miesten
tulee käyttä heitänsä caunisti ja siwiästi,
ilman on heillä nijncuin muiden perään
catzoilla caxi kertainen wastaus, ja hyljätän
pois kirkon miehen wirasta”.






Lizeliuksen 1776 Raamatun UTn kansilehti
1776 Raamattu oli Lizeliuksen suurtyö. Lizelius oli myös 1758 Raamatun työmyyrä ja hänen käsistään lähti esitys hyväksyttäväksi.




Raamattu_1758.jpg
Köyhäinhoito

  Antti Lizeliuksen ehdotuksesta päätettiin Pöytyällä vuonna 1758 kerätä sunnuntaikolehdit vaivaisten hoitoon ja perustaa köyhäinmakasiini, ”Waiwaisten Wara-aitta”, ensimmäisenä koko maassa. Makasiiniin ostettiin vaivaiskassan säästövaroilla vuosittain viljaa, jota keväisin lainattiin siemeneksi tarvitseville talonpojille.

Korkoa perittiin 5 kappaa tynnyriltä. Makasiinin tuotto käytettiin köyhäintalon asukkien hyväksi. Hallanaralla, katovuosien vaivaamalla Pöytyällä tämä lainamakasiini saavutti kansan suosion. Mynämäkeen Lizelius aikaansai köyhäinmakasiinin vuonna 1767.

Perinteinen köyhäinhoito perustui siihen aikaan lahkoihin eli ruotuihin. Muutama talo muodosti ruodun joka hoiti yhden ”vaivaisen”. Hoito ei aina ollut riittävää ja seurauksena oli häiritsevää kerjuulla käyntiä. Lizelius korvasi ruodut taloilta perittävällä köyhäinverolla, joka koottiin viljana ja papuina köyhäinhuoneen ylläpitoaittaan.

Kaikkein huonokuntoisimmat siirrettiin v. 1763 rakennettuun Helijärven köyhäintupaan, joka oli myöhemmin laajennettu useita rakennuksia käsittäväksi. Parempikuntoiset, muualla asuvat köyhät, saivat kassasta avustuksen ylläpidokseen.


Köyhäinhoitoon kerättiin varoja myös
maantien varressa seisseen vaivaisukon
avulla. Köyhäinhoidon uudistusten
pyörteissä Lizeliusta syytettiin
köyhäinkassan varojen väärinkäytöstä.

Vaivaisukonkin tuottamien rahojen
epäiltiin päätyneen sokerin ostoon
kirkkoherran omaan talouteen.
Puhuttiin Lizeliuksen ”sokeriäijästä”.
Varusmestari Mittler syytti Lizeliusta
useassa kokouksessa väärinkäytöksistä
ja sai aikaan köyhäintilien tarkastuksen.
Mitään epäselvää ei tileistä kuitenkaan löytynyt.




Tämä päivä muistetaan myös YK:n historiasta, kun Hrutshev paukutteli siellä kengällä pöytään 1960, ja Lontoosta, kun eräs nainen alistettiin siellä 1681 piiskarangaistukseen hänen osallistuttua politiikkaan. Hyi hyi tuollaisia politiikkaan osallistujia.


Waiwaisena
Turussa 12-10 2017
Simo Tuomola

lauantai 1. lokakuuta 2022

Pääkaupunki Turku

 Tänään 2-10 tulee kuluneeksi tasavuosia suomalaisen hallinnon lähtölaukauksesta, kun maan pääkaupunki Turussa vietettiin 2. lokakuuta 1809 hallituskonseljin avajaisjuhlia. 


 
 Turun tuomiokirkon alue ennen vuoden 1827 tuhoisaa tulipaloa.
 
Kun valtiovalta haluaa juhlistaa "säännöllisen valtiopäivätoiminnan" alkamista Helsingissä 18-9 1863, me Turussa voimme olla viisaampia ja juhlia valtioneuvoston perustamista täällä tänään 2-10 1809.



Hallituskonseljin avajaisjuhlallisuudet pidettiin Turussa 2.10.1809. Aamupäivän avajaisjumalanpalvelusta varten konseljin jäsenet ja virkamiehet kokoontuivat klo 10.45 kenraalikuvernööri M. Barclay de Tollyn asunnolle. Kulkueena sotilaskujaa myöten marssittiin Turun tuomiokirkkoon.


 
Ruhtinas Michael Andreas Barclay de Tolly (ven. Михаил Богданович Барклай-де-Толли).

Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööreinä toimivat, aikajärjestyksessä:

Rykmentin ja seminaarin pastori Alexander Lauraeus saarnasi Psalmista 45:5. Tekstissä kehotettiin kiiruhtamaan totuuden puolesta ja pitämään viheliäiset oikealla tiellä; muistutettiin oikeamielisen tuomarin velvollisuudesta edistää ja puolustaa totuutta ja oikeudenmukaisuutta veljien keskuudessa.

Jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnuttiin avajaisistuntoon nahkurimestari Christoffer Richterin talon III kerrokseen, joka oli sisustettu valtaistuinsaliksi. Kenraalikuvernööri piti puheen keisarin valtaistuimen edessä, joka oli tuotu Porvoosta. Tämän jälkeen luettiin konseljin ohjesääntö ja jäsenten asettamiskirjeet.



 
 
 



Valtaistuin symboloi Suomessa Venäjän keisarin valtaa. Valtaistuin ja katos tuotiin Venäjältä. Valtaistuin oli yksi Aleksanteri I:n isän Paavali I:n vuonna 1797 teettämästä kuudesta kopiosta. Valtaistuimet oli tarkoitus sijoittaa eri puolille Venäjän valtakuntaa.

Porvoossa tuomiokirkkoon rakennettiin saarnastuolia vastapäätä vihreällä veralla ja sametilla verhoiltu valtaistuinkoroke. Tuomiokirkossa valtaistuin sijoitettiin baldakiinin alle, jonka seinävaatteessa oli Venäjän kaksoiskotka. Lukion salissa seinävaate vaihdettiin Suomen vaakunalla koristettuun kankaaseen. Venäläiset käsityöläiset pystyttivät ja viimeistelivät istuimen ja katoksen.

Lukion ns. valtiosaliin ja raatihuoneen isoon saliin tehtiin istuinkorokkeet. Keisarin valtaistuin siirrettiin rakennuksesta toiseen tarpeen mukaan.



Tiedosto:Kansallismuseo valtaistuin.jpg


Valtaistuin siirrettiin Porvoosta Turkuun hallituskonseljin istuntosaliin ja sieltä Helsinkiin senaatintalon valtaistuinsaliin. Suomen itsenäistymisen jälkeen se on ollut nähtävillä Kansallismuseossa.

Kansallismuseossa oleva valtaistuin ei kuitenkaan vastaa ulkonäöltään Emmanuel Thelningin Porvoon valtiopäiviä kuvaavan maalauksen valtaistuinta. Onkin mahdollista, että kyseessä on eri istuin eli se, joka oli keisari Aleksanteri II:n käytössä vuoden 1863 valtiopäivillä Helsingissä.





 
Hallituskonseljin kokoontumispaikka sijaitsi Richterin talossa, kuvassa näkyvien kolmen rakennuksen kokonaisuuden vasemmanpuolisessa osassa. Nykyinen tapahtuman muistolaatta sijoitettiin Yliopistonkatu 2:n kohdalla oikeanpuolisen rakennuksen kohdalle. Talo vajosi Aurajokeen 10.5.1830.



Virkavalat otettiin 10 jäseneltä, koska Bladh ei ottanut virkaa vastaan ollenkaan, Rotkirch astui virkaansa 9.10. ja De Geer ja Ervast 14.11.1809. Kenraalikuvernööri antoi käskyn aloittaa työt seuraavana päivänä.

Talousosaston ensimmäiset jäsenet olivat maaherra R. W. de Geer, maaherra K. von Troil, majuri C. E. Mannerheim, lääninkamreeri E. E. Tulindberg, lääninkamreeri H. C. Nordensvan, toimitussihteeri C. F. Rotkirch ja superkargööri P. J. Bladh.

Oikeusosaston ensimmäiset jäsenet olivat hovioikeuden presidentti Adolf Tandefelt, laamanni A. F. von Willebrand, hovioikeudenneuvos Carl Carp, hovioikeudenneuvos H. H. Wallerian, hovioikeudenneuvos C. E. Gyldenstolpe, laamanni F. W. Krogius ja kihlakunnantuomari Henrik Ervast. Prokuraattoriksi nimitettiin Mathias Calonius.

Pro curator
Suur-Suomi
Lääninviulisti E.T.




Venäläiset sotilaat marssivat rauhanomaisesti vuoden 1808 maaliskuussa Turkuun ruhtinas P.I.Bagrationin johdolla 2000 sotilaan paraatina ja pian kaupungissa jo juhlittiin miehitystä 600 juhlatansseihin kutsutun kaupunkilaisen voimin. Suurruhtinaskunnan virallinen pääkaupunki Turusta tuli lokakuussa 1809 ja sellaisena se toimi vuoteen 1812 saakka.




 
 Prince Pyotr Ivanovich Bagration
 

Petr Ivanovich Bagration (1765-1812) a well-known Russian general, a participant of Suvorov's campaigns and the war of 1812, General of Infantry.


In the war against Sweden (1808-1809) Bargation commanded an infantry division and gained several victories (he seized Tammerfors, Abo and forced the Swedish out from the Southern Finland). In March of 1809 he commanded of a column of Russian troops in crossing the Gulfof Bothnia on ice to the Aland Islands and then to Sweden.






 
22. maaliskuuta 2009 tuli kuluneeksi 200 vuotta, kun venäläiset miehittivät Turun. Miehityksen myötä Turku käytännössä siirtyi Ruotsin vallasta Venäjän valtapiiriin.
Suomen sota 1808 -1809 puhkesi, kun venäläiset ylittivät Kymijoen 21. helmikuuta 1808. Sodan seurauksena Suomen ja Ruotsin vuosisatainen valtioyhteys katkesi.

Jo sodan alussa Ruotsin armeija vetäytyi Turusta pohjoiseen. Ankaran talven takia ruotsalaisten saaristolaivasto, Turun eskaaderi oli kiinni jäissä. Vetäytyessään ruotsalaiset sytyttivät laivastonsa palamaan. Turkulaiset päättivät olla tekemättä vastarintaa lähestyville venäläisille säästääkseen kaupunkinsa hävitykseltä.

Maaliskuun puolenvälin jälkeen venäläiset tekivät majoitustiedusteluretkiä Turkuun ja 22.3.1808 parisen tuhatta venäläistä sotilasta marssi rauhanomaisesti Turkuun. Kaupungin siviilihallinto jatkoi miehittäjien tulosta huolimatta toimintaansa normaalisti. Kutsuipa miehitysjoukkojen kärjessä ratsastanut ruhtinas P.I. Bagration kuusisataa kaupunkilaista tanssiaisiinkin Brinkkalan taloon (nykyiseen joulurauhan julistuksen taloon).

23. maaliskuuta venäläisten ylipäällikkö F.W.Buxhoevden saapui kaupunkiin ja miehityshallinto alkoi. Turkulaiset joutuivat piispa Jakob Tengströmin johdolla vannomaan uskollisuudenvalan keisarille.



Jakob Tengström (4. joulukuuta 1755 Kokkola26. joulukuuta 1832 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa. Hän toimi teologian professorina Turun akatemiassa vuodesta 1790. Turun piispana hän toimi vuodesta 1803, ja sai vuonna 1817 arkkipiispan arvonimen.




Tapahtuneeseen sopeuduttiin, vaikka jonkinasteista vastarintahenkeäkin ilmeni. Ruotsin vallan aika Turussa oli käytännössä päättynyt ja kaupunki siirtyi Venäjän vallan alle yli sadaksi vuodeksi.

Suomi liitettiin sodan päätteeksi Venäjään Haminan rauhansopimuksella, joka allekirjoitettiin 17.9.1809 ja astui voimaan 13.10.1809. Samalla maamme sai autonomian.


2-10 2009 sai Turun linnassa kantaesityksensä säveltäjä Kalevi Ahon neliosainen kävelykonsertti 'Historiallisia kuvia' valtioneuvoston perustamisen 200-vuotisjuhlan kunniaksi.
 
Näin Turku ehti olla maan virallisena pääkaupunkina vain kolme vuotta 1809-1812, kun 12. kesäkuuta 1550 Vantaanjoen suulle perustettu Helsingfors nimitettiin 22.4.1812 tuolloisen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi.



Olkaamme siis turkulaisia
Suomen Turussa 2-10 2017
Simo Tuomola