sunnuntai 29. lokakuuta 2023

Ajan Tieto

Tänään 29-10 pidennämme päiväämme 25-tuntiseksi siirtyessämme talviaikaan. Tanska, Norja ja Ruotsi ottivat kesäajan käyttöön 1916, Suomessa kelloja on siirretty joka vuosi vuodesta 1981 lähtien.

Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin – klo 04:00 -> 03:00.

Vaikka kesäaika onkin suhteellisen uusi asia, idea kellojen siirtämisestä syntyi jo 1784, kun keksijä Benjamin Franklin halusi säästää kynttilöitä.

Suurempiakin aikahyppyjä historia on aikanaan tarjonnut:

17. helmikuuta otettiin Ruotsi-Suomessa vuonna 1753 onnistuneesti käyttöön gregoriaaninen kalenteri siirtymällä suoraan helmikuun 17. päivästä maaliskuun ensimmäiseen päivään. Ensimmäinen yritys kalenterin uusimiseksi vuosina 1700-1712 epäonnistui.

Muutos suoritettiin kuningas Aadolf Fredrikin aikana.

 Juliaanisen ajanlaskun mukaan vuoden keskipituus on 365 d 6 h, vaikka aurinkovuosi todellisuudessa on 11 min 14 s lyhempi. Siten juliaaninen vuosi jää aina 128 vuodessa yhden vuorokauden jälkeen aurinkovuodesta. Asia korjattiin paavi Gregorius XIII:n aikana 1582, jolloin ero oli kasvanut jo 10 vuorokaudeksi.

Gregoriaanisen kalenterin mukaan karkausvuosia on joka neljäs vuosi, mutta poikkeuksena ovat täydet sataluvut. Niistä ovat karkausvuosia vain 400:lla jaolliset. Siten vuosi 1900 ei ollut karkausvuosi, mutta 2000 on. Suomessa gregoriaaninen kalenteri ("uusi luku") otettiin käyttöön 1753.

 
Aadolf Fredrik (14. toukokuuta 171012. helmikuuta 1771) oli Ruotsin kuningas vuosina 17511771. Hän ei onnistunut kasvattamaan kuninkaan valtaa, vaan oli edeltäjänsä Fredrik I:n tavoin valtaoikeuksiltaan heikko hallitsija.
 
Gregoriaaninen kalenteri eli uusi luku on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri. Gregoriaanisessa kalenterissa vuoteen lisätään karkauspäivä neljällä jaollisina vuosina lukuun ottamatta sadalla jaollisia vuosia, jotka eivät ole jaollisia 400:lla.
.
Vuoden keskipituus olkoot siis 365,2425 päivää, jolloin virhettä aiheutuu yhden päivän verran 3000 vuodessa ja maan rataliikkeen poikkeamia korjataan silloin tällöin karkaussekunneilla.

 Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka. Sitä tarkentamaan kehitettiin 1500-luvulla gregoriaaninen kalenteri eli uusi luku. Juliaaninen kalenteri on tällä hetkellä (vuodesta 1900 alkaen) 13 vuorokautta gregoriaanista kalenteria jäljessä. Vuonna 2100 ero kasvaa neljäksitoista päiväksi.

 Asteekkikalenteri.

Ruotsin valtakunta ja Suomi sen itäisenä osana oli aikoinaan siis se vihoviimeinen sivistyneen maailman kolkka, jossa otettiin käyttöön yleinen juliaaninen kalenteri. Päivämäärällä 1-3 1700 Ruotsi otti käyttöönsä vielä itsepäisesti ihan ainutlaatuisen, oman ruotsalaisen kalenterinsa.

Suomessa ilmestyi ensimmäinen almanakka 1608 ja suomalainen tähtitieteilijä Sigfrid Aronius Forsius sai 1619 yksinoikeuden kalenterien tekoon koko valtakunnassa. Hän laati almanakkoja Turun horisontin mukaan. Kansan keskuudessa ajantieto saatiin selville puuhun veistetyistä riimukalentereista.

 Päivät ryhmitettiin kirkollisen opin mukaisesti seitsenpäiväisiksi viikoiksi, mutta vuosi sen sijaan jaettiin tuolloin 13 kuukauteen.  Mukana mm. Vaahtokuu, Mahlakuu ja Ruojakuu.

 

 

Nuorille opetetaan riimusauvojen käyttöä Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historiassa. Tuon ajan muistitikkuja siis.

Sigfridus Aronus Forsius (noin 1560 Helsinki1624 Tammisaari) oli suomalainen pappi, tähtitieteilijä, astrologi, almanakkojen julkaisija, luonnonfilosofi, runoilija ja tieteen yleismies. Hän julkaisi Suomen ensimmäiset almanakat Turun horisontin mukaan.

Ajan tietoa tutkailtiin myös historian merkeissä: Laurentius Petri Aboicuksen Suomen historian esitys, ensimmäinen suomenkielinen laatuaan, valmistuu 1658; "Ajan Tieto Suomenmaan menoist ja vscost, erinomaisest Suomen Pispoist cungin Kuningan ajall."

 

 Laurentius Petri Aboicus: Otteita riimikronikasta Synopsis Chronologiæ Finnonicæ Rythmica Eli Ajan Tieto, 1658

Laurentius Petri Aboicus kuuluu suomenkielisen virsirunouden ja saarnakirjallisuuden perustajiin ja tietokirjallisuuden uranuurtajiin. Hän keräsi suomalaisia sananlaskuja (jotka sitten täydennyksin julkaisi hänen vävynsä Henricus Matthiae Florinus. Hän julkaisi suomeksi saarnoja 1649, 1656 ja 1670, kaksi saarnakokoelmaa 1644, virsiä 1664–1683 sekä runomuotoisen Ajan-Tiedon, joka ilmestyi kolmena painoksena (1658, 1671 ja postuumisti 1684).

Suomenmaan menoist ja vscost, erinomaisest Suomen Pispoist cungin Kuningan ajall, Lyhykäisijn rijmein coottu a LAURENTIO PETRI Ab: Pastore Tamm:
 
- - -
Pispa suuri Suomenmaalle
Papix pandu pacanoille
1. Henrick ensin Engelandist,
Sepä seurais tänne Ruodzist
Corkiat Erick Kuningasta
Suomeen silloin culkewaista;
Se sitt Suomes cansaa casti,
Suomalaiset vscoon saatti.
Jota pacanat pahax panit,
Taca ajoit, tyhmäst tapoit.
Sijhen sian sitt ainian
Toimitt' Jumal toiset pijan.



Lauri Pietarinpoika Tammelinus eli Laurentius Petri Aboicus (1605 Turku1671) oli suomalainen pappi. Hän toimi Loimaan kappalaisena vuodesta 1637 ja Tammelan kirkkoherrana vuodesta 1648. Hän julkaisi suomeksi saarnateoksia sekä riimikronikan Ajantieto Suomenmaan menoist ja uscost (1658).


Historiallinen runouden ensimmäinen painosta julkaistu tuote Suomessa on Tammelan kirkkoherran Lauri Tammelinuksen v. 1658 julkaisema riimikronikan tapainen Ajan tieto.



 
Ruotsalainen kalenteri oli Ruotsissa 1. maaliskuuta 170030. helmikuuta 1712 käytössä ollut kalenteri.

Ruotsissa (mukaan lukien Suomi ja Ruotsin Itämeren maakunnat) oli päätetty 1600-luvun lopulla siirtyä käyttämään gregoriaanista kalenteria jättämällä väliin 11 karkauspäivää vuosina 17001740.


Tämä päätös merkitsi sitä, että 40 vuoden ajan välillä 1.3.1700–28.2.1740 Ruotsin käyttämä kalenteri poikkeaisi kaikista muista kalentereista. Lisäksi poikkeama ei olisi vakiosuuruinen, vaan se muuttuisi yhdellä päivällä joka neljäs vuosi. Siitä huolimatta päätös tehtiin Kaarle XII:n ollessa kuninkaana.

Ruotsissa ei siten vuonna 1700 ollut karkauspäivää, vaan ruotsalainen kalenteri oli yhden päivän edellä juliaanista kalenteria ja kymmenen päivää jäljessä gregoriaanista kalenteria. Päätöksestä huolimatta vuosien 1704 ja 1708 kalen
tereihin oli lisätty karkauspäivät. Syynä saattoi olla käynnissä ollut Suuri Pohjan sota.




Kaarle XII (17. kesäkuuta 1682 Tukholma30. marraskuuta 1718 Fredrikshald (nyk. Halden), Norja) oli Ruotsin kuningas 1697–1718.

Huomattuaan maakohtaisen kalenterin epäonnistuneeksi Kaarle XII määräsi, että Ruotsissa palattaisiin takaisin vanhaan juliaaniseen kalenteriin lisäämällä vuoden 1712 kalenteriin helmikuun 30. päivä. Helmikuun 30. päivä 1712 on merkitty kalenteriin nimellä "Tilökelsedag". Tämä merkitsi todennäköisesti sitä, että Ruotsista tuli viimeinen valtio, jossa otettiin käyttöön juliaaninen kalenteri.

Lopullisesti gregoriaaniseen kalenteriin siirryttiin Ruotsissa vuonna 1753 jättämällä helmikuusta pois 11 päivää, ja niinpä vuonna 1753 helmikuun 17. päivää seurasi maaliskuun 1. päivä.



http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/62/Feb1712.jpg
Helmikuu 1712 näytti ruotsalaisessa kalenterissa tuollaiselta.

Ajattomasti
Turussa 29-10 2023
Simo Tuomola

 

 

 

tiistai 17. lokakuuta 2023

Taivaan tosi

 Tänään 17-10 tuijotellaan taivaille vähän epäillen, tulee näet kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Kepler havaitsi taivaalla vuonna 1604 uuden kirkkaan tähden, viimeisimmän galaksissamme kirjatun supernovan. Moiset ennusmerkit eivät tuolloin todellakaan hyvää luvanneet.

 undefined

Johannes Kepler (27. joulukuuta 157115. marraskuuta 1630) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.

1604 – Saksalainen tähtitieteilijä Johannes Kepler havaitsi poikkeuksellisen kirkkaan tähden (Keplerin tähti) yhtäkkiä ilmestyvän Käärmeenkantajan tähdistöön. Kyseessä oli viimeisin omassa galaksissamme havaittu supernova.

Vuonna 1601 kuollut astronomi Tyko Brahe oli puolestaan ennustanut osuvasti vuoden 1572 komeetan mukaan suuren johtajan syntymän Pohjolaan ja Ruotsi-Suomen nousun, sekä johtajan kuoleman Keski-Euroopan taistelukentällä täsmälleen vuonna 1632. Ja se komeetta tuhosi lopulta siis kuningas Kustaa II Aadolfin haaveet .

Tyko Brahe (oikealta nimeltään Tyge Ottesen Brahe; 14. joulukuuta 154624. lokakuuta 1601) oli tanskalainen tähtitieteilijä. Hän oli omana aikanaan myös tunnettu astrologi ja alkemisti.




Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.

Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.

Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632. Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi katolisen Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan armeijan kimppuun.

Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi. Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.

Mitäpä oli siis luvassa nyt. Uransa alussa Kepler oli toiminut Tyko Brahen assistenttina ja hänen epäiltiin jopa murhanneen oppi-isänsä elohopealla. Brahen elämän loppuvaiheista on olemassa tarkat päiväkirjat ja onkin voitu osoittaa, että Kepler oli käytännössä ainut mahdollinen henkilö, joka olisi voinut myrkyttää Brahen. Vuonna 2010 hauta avattiin uudelleen, jotta kuolinsyy pystyttäisiin määrittelemään tarkemmin.


 
Keplerin säännöllisistä monitahokkaista muodostuva aurinkokuntamalli teoksesta Mysterium Cosmographicum (1596)

Kepler järjesti ja käsitteli Tyko Brahen tuottaman havaintoaineiston, ja tulokset tuottivat huomattavia parannuksia planeettojen liikkeiden tuntemukseen. Tulokset tunnetaan nykyään Keplerin lakeina. Kepler julkaisi kaksi ensimmäistä lakiaan vuonna 1609 kirjassaan Astronomia nova.

Ensimmäinen laki kuuluu: planeetat kiertävät Aurinkoa elliptisillä radoilla siten, että Aurinko on radan toisessa polttopisteessä.

 Niinpä katolinen kirkko lopulta hermostuukin moisista väitteistä ja julistaa Keplerin esittämät maailmankaikkeiden lait pannaan vuonna 1619. Ja kiusan vuoksi elokuussa 1620 Keplerin äiti Katherine pidätettiin Leonbergissä noituudesta epäiltynä; hän oli vangittuna 14 kuukautta.





Hänet vapautettiin lokakuussa 1621, koska häntä ei saatu tunnustamaan. Vaikka häntä uhattiin kidutuksella ja hänelle esiteltiin kidutusvälineet yksityiskohtaisesti, hän kieltäytyi allekirjoittamasta syytteitä. Vain Keplerin maine ja asiaan puuttuminen pelasti hänet.

Meillä Turussa samanlaiseen hurmokseen päästiin vasta vuosisadan lopulla, kun taivaalle ilmestyi Kirchin eli Newtonin pelottava komeetta vuonna 1680, The Great Comet of 1680. Laajalla alalla Euroopassa havaittu komeetta näytti syöksyvän suoraan maata kohden, joka vain entisestään lisäsi sen pelotusvoimaa; Jumalan tuomio pohjoisille kansoille - profeetta Jeremian ennustama Kiehuva pata.

Jeremian kirja (hepreaksi ‏יִרְמְיָהוּ‎ Yirməyāhū, Jirmejahu) on yksi Raamatun Vanhan testamentin suurista profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 24. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin kahdeksas kirja.

C/1680 V1, also called the Great Comet of 1680, Kirch's Comet, and Newton's Comet, has the distinction of being the first comet discovered by telescope. It was discovered by Gottfried Kirch on 14 November 1680, New Style, and became one of the brightest comets of the 17th century – reputedly visible even in daytime – and was noted for its spectacularly long tail.




Lieve Pietersz.Verschuier (1627-1696): Suuri komeetta Rotterdamin yllä
 
 
Varsinais- Suomen kulttuuriperintöblogi kertoo näin; Medelplanin kuva on yllä olevaan maalaukseen verrattuna kaavamainen ja kömpelö, mutta kuitenkin erityinen:  yksi varhaisimmista Suomessa tehdyistä ja säilyneistä painokuvista, joilla ei ole esikuvia ulkomailla.  Sen on päätelty siis olevan Medelplanin itsenäinen  työ ja komeetan ulkonäönkin perustuvan siihen, mitä hän Turun taivaalla omin silmin näki.

Suuri vaara tallennettiin siis  tuolloin myös piirroksiin ja maalauksiin, yhtenä tallentajana Turun Akatemian kuvainkaivertaja Daniel Medelplan. Joulukuun puolivälissä 1680 Turun tuomiokirkon kappalainen Andreas Hasselqvist piti näet näkemänsä pyrstötähden innoittamana tulikivenkatkuisen saarnan ja kappalainen antoi myös painattaa ja kuvittaa tuomiopäiväsaarnansa, kuvittajana puulaatan tapahtuneesta kaivertanut Daniel Medelplan.



 Suuri komeetta Medelplanin tai pikemminkin kappalainen Hasselqvistin hurmoksen kuvana.

 "Joulukuun puolivälissä 1680 kappalainen Andreas Hasselqvist piti Turun tuomiokirkossa hurmahenkisen saarnan aiheenaan yksikään komeetta ei ole ilmestynyt näkyville ilman tarkoitusta.  Hasselqvist liitti pyrstötähden ilmestymisen Raamatun profeetta Jeremiaan näkyyn kiehuvasta padasta, joka ennusti Jumalan tuomiota pohjoisille kansoille.  Sekä Jeremiaan pata että ”suuri ja kauhea komeetta ja sen hirveä pyrstö” on ikuistettu myös kuvaksi."
 

Daniel (Taneli) Medelplan (n. 1657 Turku31. elokuuta 1737 Pälkäne) oli kirjanpainaja, joka kaiversi Pälkäneen puuaapisen puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719. Vuonna 1678 hänet otettiin Turun akatemian kuvien kaivertajaksi, mutta hän myös valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa.



 
 Yxi paras lasten tawara

Pälkäneen papiston ja Turun tuomiokapitulin kehotuksesta hän kaiversi Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat "Yxi paras lasten tawara" puusta. Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.

Tarkoitusta etsimässä
Turussa 17-10 2023
Simo Tuomola

sunnuntai 15. lokakuuta 2023

Swede Turussa

 

Swede Turussa

Tänään 15-10 tulee kuluneeksi tasavuosia paitsi filosofi Nietzschen syntymästä vuonna 1844, myös Antti Lizeliuksen kuolemasta 1795. Mutta me muistelemme erästä Turkua läsnäolollaan kunnioittanutta vapaustaistelijaa, joka kuoli 15-10 1817 Sveitsissä.


 
Prof. A. Szwarc: Kościuszko był postacią znaną i podziwianą w całej Europie  i na świecie | dzieje.pl - Historia Polski

1817Tadeusz Kościuszko, puolalainen vapaustaistelija (s. 1746)

Tadeusz Kościuszko (4. helmikuuta - 12. helmikuuta 4 - 12 helmikuuta 1746 Mereszowszczyzna, Kosava, Puola-Liettua nykyisen Valko-Venäjän Brestin maakunnassa – 15. lokakuuta 1817 Solothurn, Sveitsi) oli puolalainen kansallissankari, joka johti kapinaa Venäjää vastaan 1794. Kapina nimettiin hänen mukaansa Kościuszkon kapinaksi. Ennen kapinaa hän oli ehtinyt ansaita mainetta Yhdysvaltain vapaussodassa.

Vuonna 1764, Kościuszkon ollessa 18-vuotias, Stanislaus II Poniatowskista tuli Puolan kuningas. Seuraavan vuoden joulukuussa Kościuszkolle tarjoutui suuri mahdollisuus opiskella kuninkaan vastaperustamassa kadettikouluussa (nykyinen Varsovan yliopisto), jonne hän pääsi pappien suositusten ansiosta. Kościuszko opiskeli muun muassa pioneerintaitoja, piirtämistä, linnakkeiden rakentamista ja topografiaa.

Hän kehitti myös taitojaan miekkailijana ja ihaili suuresti Ruotsin kuninkaan Kaarle XIIn sotataitoja Venäjän tsaari Pietari Suurta vastaan. Kościuszkon fyysinen kestävyys ja hänen samastumisensa Ruotsin kuninkaaseen toivat hänelle lempinimen "Swede" (ruotsalainen).


 

 

Kesällä 1776 Kościuszko purjehti Amerikkaan vapausaatteen innoittamana. Hänellä ei ollut suosituskirjeitä, mutta diplomaatti Benjamin Franklin tarjosi puolalaiselle mahdollisuuden tukea siirtokuntia Englantia vastaan.

Vuonna 1778 Kościuszkosta tehtiin West Pointin linnakkeen pääsuunnittelija New Yorkissa. Tämä linnoitus tuli tunnetuksi "amerikkalaisten Gibraltarina", koska Britannian armeija ei kyennyt valtaamaan sitä. Myöhemmin West Pointista tuli sotakorkeakoulu.

Vuonna 1794 Kościuszko johti nimeään kantavaa kapinaa, joka kohdistui Venäjän keisarikuntaa vastaan. Kapinan taustalla oli Puolan jako ja sen heikentyminen valtiona, mikä johti Venäjän vaikutusvallan kasvuun. Kapinan aikana Kosciuszko pyysi puolalaiskomentaja Adam Poninskilta 4000 miehen yksikköä avukseen Maciejowicen taistelussa lokakuussa 1794, mutta apu ei saapunut ajoissa. Venäläiset voittivat taistelun ja haavoittunut Kościuszko joutui venäläisten vangiksi. Hänet teljettiin Pietari-Paavalin linnoitukseen, joka sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla.


Venäläiset pitivät Kościuszkoa vankina yli kaksi vuotta, kunnes poliittiset muutokset sallivat hänen vapauttamisensa. Hallitsija Katariina Suuren poika Paavali I nousi valtaistuimelle äitinsä kuoleman jälkeen ja vapautti Kosciuszkon sillä ehdolla, että puolalainen ei koskaan palaisi Venäjälle (joka silloin käsitti Puola-Liettuan).



Tadeusz Kościuszko – polski Washington | Pierwszy prezydent Rzeczpospolitej  - Polityka.pl


Mutta palataanpa takaisin Suomeen ja Turkuun, jonka kautta Tadeusz poistui Pietarista länteen Tukholmaan ja sitä kautta Yhdysvaltoihin matkatessaan. Turussa Puolan vapaussankari viipyi pitkään vuonna 1797 ja myös paikallinen lehdistö ja kaupunkilaiset noteerasivat tyytyväisyydellä kuuluisuuden vierailun.

 
Tutkimusmatkailija James Clark Rossin aikaista talvista Turkua. Skjöldebrandin maalaus Turusta 1799.


Sotavammoistaan yhä toipuva Kościuszko matkusti pienen seurueen kanssa Pohjois-Eurooppaan, jossa hänen reittinsä kulki Suomen halki ensin Turkuun ja sitten Tukholmaan. Hän lähti seurueineen Pietarista joulukuun 19. päivänä 1796 ja joutui käyttämään kulkemiseen muun muassa lumipeitteisiä suomalaisia metsäpolkuja. 

Matka Suomen läpi kesti useita viikkoja. Suomalaiset tervehtivät Kosciuszkon seuruetta ystävällisesti ja rannikon asukkaat auttoivat matkalaisia tallaamalla polkuja Pohjanlahdelle ja kokeilemalla jääpeitteen kestävyyttä.

Samana vuonna 1796 täällä oli vieraillut myös Kustaa IV Adolf Serafim-kaleerillaan.
Koko Turku on puettu suureen juhlaan. Nuori kuningas Kustaa IV Aadolf on matkalla kosimaan Venäjän suuriruhtinatarta, ja ennen Pietaria seurue viipyy hetken Turussa. Nyt kuuluisuuksista Tadeusz oli huomion keskipisteenä. Ja Turun jälkeen huomio siirtyi lopulta Tukholmaan.

Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 17787. helmikuuta 1837) oli Ruotsin kuningas 17921809. Hän oli viimeinen Suomea hallinnut Ruotsin kuningas.


 



Kustaa IV Aadolf Albert Edelfeltin piirtämänä

 Kaleeri Serafim ja Kustaa IV Adolf vierailivat Turussa 1796 matkalla Pietariin, Tadeusz saman vuoden talvella matkalla Pietarista Tukholmaan.

Ruotsissa Kościuszko sai sankarin vastaanoton ja väkijoukot tungeksivat nähdäkseen edes vilahduksen hänestä. Myöhemmin samana vuonna Kościuszko matkusti Englantiin ja purjehti sieltä Yhdysvaltoihin, jossa hän sai palan maata kongressin päätöksellä.



 

Turussa pidettiin elokuun 24. 2012  päivänä juhlatapahtuma, jonka puitteissa paljastettiin Aurajoen länsirannalla veistoskompositio. Se on omistettu Venäjän imperaattori Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle XIV historiallisille neuvotteluille, jotka pidettiin 200 vuotta sitten Turussa. Ruotsi sitoutui olla antamatta Napoleonille käyttöön alueitaan ja olla auttamatta häntä sotatoimissa Venäjää vastaan.


  Aleksanteri ja Kaarle Juhana silmäilevät Turun kaupunkia, mutta missä luuraa Tadeuszin patsas.

Patsaiden kaupunki
Turussa 15-10 2023
Simo Tuomola