torstai 5. marraskuuta 2020

 

Pohjolan Leijona

Tänään 6-11 liput liehuvat, kun tulee kuluneeksi tasavuosia Kustaa II Aadolfin kuolemasta vuonna 1632:


REVOLUTION: Vendein kuningas

 

 
 1632Kustaa II Aadolf, Ruotsin kuningas (juliaaninen kalenteri).

Kustaa II Aadolf (9. joulukuuta 1594 Tukholma6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) ja siten myösSuomen hallitsija vuosina 16111632. 

  


Pohjoisen Leijona oli Euroopan sotaretkistään huolimatta ahkera Suomessa kävijä, hän vieraili maassamme peräti kuudesti. Miehen löydät myös Turun linnan pelikorteista: Ruutu 13.



Kustaa II Aadolf.


1633 Åke Tott toi kuninkaan ruumiin Tukholmaan, jossa hänet haudattiin kuninkaalisten hautakirkkoon Riddarholmenilla. Siellä häntä kävin tervehtimässä viimeksi Tukholmankiertueellani. Samana vuonna 1300 kirkko oli vihitty käyttöön kuin Turun tuomiokirkkokin, johon puolestaan kuninkaan luottomies, Pohjolan Lumiaura, sotamarsalkka Åke Tott on haudattu.


Kuninkaan veriset vaatteet löytyvät puolestaan museoituina Kuninkaalisesta Asekammarista. Ohessa 9.12. aiempi synttäriblogini Kustaalle ja Sakari Topeliuksen kuulu versio kuninkaan kuolemasta. 


Kustaa Aadolf
9-12 vietetään Kustaa II Aadolfin (1594-1632) syntymäpäivää. Kuningas vieraili useaan otteeseen Turussa, viihtyen täällä välillä pitkäänkin. Hän perusti Turun hovioikeuden 1623 ja hänen aikanaan Turku oli melkoinen sotakaupunki kun laivat rahtasivat tätä kautta sotilaita, hevosia ja sotakalustoa kuninkaan sotaretkille pitkin Eurooppaa.

Kun kuningas kaatui taistelukentälle 6.11.1632 osoittautui todeksi myös ennustusten voima, toki ilman niitäkin mies olisi aiemmin tai myöhemmin miekkaansa hukkunut.


Vuonna 1601 kuollut astronomi Tyko Brahe oli kuitenkin ihan oikeasti ennustanut vuoden 1572 komeetan perusteella suuren johtajan syntymän Pohjolaan ja Ruotsi-Suomen nousun, sekä johtajan kuoleman Keski-Euroopan taistelukentällä juuri vuonna 1632.

Turun Sanomien aliossa Kari Salminen sanoo alkemisti Paracelcuksen ennustaneen 1500-luvulla Pohjolan kultaisen leijonan tulevan, kukistavan Kotkan ja valloittavan Euroopan.

Kustaa II Aadolfin kuoleman ennusmerkkinä pidettiin myös hänen lippulaivansa Vasan uppoamista neitsytmatkallaan 1628 Tukholman edustalle.



Kustaa II Aadolfin voitto Breitenfeltin ensimmäisessä taistelussa (1631).



Kuninkaan kuolema

"Sumussa ja ruudinsavussa hän (kuningas) joutui vihollisten keskelle. Kiväärinluoti murskasi hänen käsivartensa. Hän vaipui verissään satulasta maahan ja jäi luotien ja miekkain lävistämänä makaamaan hevosten jalkoihin. Yksi ainoa ystävä, eräs saksalainen nuorukainen, makasi verissään hänen vieressään. Kohta ilmaisi kuninkaan hevonen, verinen satula selässä, herransa kaatuneen.

Saatuaan tiedon kuninkaan kuolemasta sotilaat unhottivat haavansa ja väsymyksensä. Tuntuipa kuin olisi elämä kadottanut arvonsa, kun suurin, paras sankari oli kaatunut.





Kuningas Kustaa Aadolfin ruumis löydettiin vasta myöhään yöllä soihtujen valossa ruumiskasojen keskeltä ryöstettynä, alastomana, ystävien ja vihollisten polkemana, jotka olivat hänen ylitsensä ratsastaneet.

Harvoin on maallinen suuruus ollut niin kuolemassa rikkitallattuna ja kuitenkin kaikiksi ajoiksi jälkeensä jättänyt kuolemattoman, rakastetun muiston. Hänen ruotsalainen, hänen suomalainen kansansa suri häntä suurimpana sankarinaan, ystävät ja viholliset, itse Saksan keisarikin, itkivät hänen kuolemaansa."

Sakari Topelius, Maamme-kirja. 1875.





Karl Gustav Hellqvist: Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633, 1885.

Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633 (ruots. Vid hamnen i Wolgast den 15 juni 1633) on ruotsalaisen taidemaalari Karl Gustav Hellqvistin tekemä historiamaalaus. Teos on öljyvärimaalaus ja se valmistui 1885. Se esittää edellisvuoden lopulla Lützenin taistelussa kuolleen Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin ruumiin saattoa laivaan kuljetettavaksi edelleen Tukholmaan.




Kuningas Kustaa II Aadolf kuoli Lützenin taistelussa kolmikymmenvuotisessa sodassa v. 1632. Kutsumanimen "Pohjoisen Leijona" saanut valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä.

Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa.

Vastaavasti Suomen uhritkin 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan 50000 – 60000 mieheen. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen.








Tiedosto:Turun hovioikeus.jpg




Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin patsas seisoo Turun hovioikeuden rakennuksen edustalla sormi ojennettuna kohti jalkojensa juurta kuin käskemässä alamaisiaan kumartumaan.

Uudistuksia toimeenpannut kuningas on katsottu Turussakin historian henkilöksi, joka halutaan muistaa. Kuninkaan saavutuksiksi lasketaan muun muassa Turun hovioikeuden perustaminen ja Ruotsin suurvaltakauden aloittaminen.

Kuninkaallisesti
Turussa 6-11 2020
Simo Tuomola

keskiviikko 4. marraskuuta 2020

 

Sofiankadulla 

 Tänään 5-11 tulee kuluneeksi tasavuosia erään Sofia Dorotea Augustan kuolemasta 1828. Itse elelen täällä Portsan Sofiankadulla, joka on "ehkä" saanut nimensä juuri hänen mukaansa. Paremmin hänet tunnetaan Venäjän keisari Paavali I puolisona.

 1828Maria Fjodorovna, Venäjän keisari Paavali I:n puoliso.

Paavali I (venäjäksi Павел I Петрович, 1. lokakuuta 1754 Pietari23. maaliskuuta 1801 Pietari) oli Venäjän keisarikunnan keisari vuosina 1796–1801.


Maria Fjodorovna (ven. Мария Фёдоровна) (25. lokakuuta 1759 Stettin5. marraskuuta 1828 Pavlovsk) oli Venäjän keisari Paavali I:n puoliso, keisari Aleksanteri I:n ja keisari Nikolai I:n äiti. Syntyään hän oli Württembergin prinsessa Sofia Dorotea Augusta.

16-5 avasimme Turun hallinnon päiväkirjat satunnaisesti tuosta - vuoden 1890 kohdalta. Toimittaja Ernst Rönnbäck ehdottaa 16. toukokuuta muutoksia Engelin Turun palon 1827 jälkeisen asemakaavan nimistöön. Katsotaanpa tarkemmin.
 
 Panoraama Turusta 1800-luvun lopulta.


Engelin asemakaavan nimistö vahvistettiin 26.10.1830 ja muutoksia siihen haluttiin tehdä nyt ensimmäistä kertaa. Keisarillisen senaatti vahvistikin ehdotetut muutokset 14.10.1890. Muutoksen kohteeksi kirjattiin tuolloin peräti 44 kadunnimeä.


Kieliasetuksen tultua voimaan vuonna 1863, myös suomenkieliset nimet saivat sijansa katukylteissä. Niissä oli tavallisesti kolme nimivarianttia itsenäistymiseen asti: suomen-, ruotsin- ja venäjänkielinen. Vain nimien järjestys vaihteli.
 

Arseni Zakrevski. George Dawen maalaus, 1820–1822.[1]


Kreivi Arseni Zakrevski (puol. Arseniusz Zakrzewski, ven. Арсений Андреевич Закревский, Arseni Andrejevitš Zakrevski, 24. syyskuuta 1786 Bernikov, Tverin kuvernementti – 23. tammikuuta 1865 Firenze, Italia) oli venäläinen kenraali ja valtiomies, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 18231831. Nykyisin Turun Arseeninkatu tunnetaan Sirkkalankatuna.

Meille tutut katukilvet ilmestyivät Turun kaupunkikuvaan poliisijärjestyksen määräysten mukaan vuonna 1870, ensin ruotsiksi ja parikymmentä vuotta myöhemmin suomeksi. Myös venäjänkieliset nimet ilmestyivät katukilpiin, mutta ne katosivat itsenäistymisen jälkeen. Tällöin myös siivottiin nimistöstä pois liian venäläisiä nimiä. Toiminta oli kuitenkin hidasta ja vasta toukokuussa 1924 maistraatin virallisella ilmoituksella ”uudet nimet on pantava paikoilleen”.


Vanhin käytössä oleva kadunnimi on Hämeenkatu, joka on 1600-luvulta. Pääosa kadunnimistä periytyy vuoden 1830 nimipäätöksestä.

Vanhimmat kadunnimet ovat Turussakin syntyneet spontaanisti, asukkaiden tarpeesta kutsua keskeisiä paikkoja. Varhaisimpia turkulaisia kadunnimiä, jo 1300 –1400 -luvuilla tunnettuja, olivat esimerkiksi Hämeenkatu (johti Hämeeseen), Karjakatu (katua pitkin kaupunkilaiset kuljettivat karjaansa kaupungin ulkopuolisille laidunmaille), Kirkkokatu, Jokikatu, Luostarin Yläkatu, Luostarin Jokikatu ja Luostarinkadun Poikkikatu. Jälkimmäisiä oli vielä useita.


Tällainen samannimisyys oli yksi syy siihen, miksi kadunnimistöä haluttiin uudistaa ja täsmentää Turun palon 1827 jälkeen.


Ja mikä merkittävintä vuoden 1890 uudistuksessa - nyt Turussa puhutaan siis vihdoin myös suomea katukilvissä. Helsingissä tämä ihme on nähty jo aiemmin, mutta että rahvas saa nyt nähdä omaa kieltä käytettävän pataruotsalaisesti hallitussa Turussakin - se on uutta ja ihmeellistä.



Queen Christina (Sébastien Bourdon) - Nationalmuseum - 18075.tif

Kristiina (18. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1626 Tukholma19. huhtikuuta 1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti 1654.

Tätä ennen kilvet olivat vain ruotsiksi ja venäjäksi. Nyt on päästy jo kolmikielisiin katukilpiin ja uusien nimien tahtotila on hyvinkin turkulainen. Nekin kadut, joilla on vastineensa Helsingissä (Portsan Annankatu ja Sofiankatu sekä Martin Vilhelminkatu eli Vilhonkatu) eroavat selvästi helsinkiläisten kaimojensa nimihistoriasta.

Näin esimerkiksi entisestä Högbergs Tvär Gatanista Kakolanmäen kupeella, Korkeavuoren poikkikadusta tuli virallisesti Sofiankatu. "Virallisten taustojen" lisäksi toimittaja Rönnbergin vaikutteisiin liittyivät tuon ajan turkulaiset vaikuttajat hänen lähipiiristään.



Rönnbäck, Ernst (1838 - 1893) oli toimittaja, valtiopäiväedustaja, Suomen Talousseuran sihteeri.

Ernst Rönnbäck tuli tunnetuksi pelottomana ja rempseänä toimittajana ja liberaalipoliitikkona. Hän vaikutti sekä Turun kaupunginvaltuustossa että porvarissäädyn jäsenenä valtiopäivillä.

Rönnbäckin tuttavapiiriin kuuluivat mm. kultuurihenkilö ja näyttelijätär Sophia Wilhelmiina Backlund, liikemies Ernst Abraham Dahlströmin puoliso Rosina Sophia, sekä kauppaneuvos Nils Cajanderin edesmennyt puoliso Karoliina Sofia Avellan. Rönnbäckin innoittajiin kuului myös kauppaneuvos Fredrik Rettigin puoliso Maria Sofia von Horn.

Pilo Swedish Queen Consort.jpg
Carl Gustaf Pilon maalaama Sofia Magdalenan muotokuva noin vuodelta 1765. Sofia Magdalena (3. heinäkuuta 174621. elokuuta 1813) oli Ruotsin kuningatar vuosina 1771–1792. Hän oli kuningas Kustaa III:n puoliso ja Tanskan kuninkaan Fredrik V:n tytär. Sofia on naisen etunimi, joka tulee viisautta merkitsevästä kreikkalaisesta sanasta.



Nimi esiintyy useissa maissa myös kirjoitusasussa Sophia.


Kreikan σοφία ("viisaus")



Kun Venäjän vallan alla oltiin, Sofiankadun nimellä ainakin virallisesti kunnioitettiin
Venäjän keisarinna Sofia Dorotea Augustaa, Paavali I:n puolisoa. Todellisen kunnioituksen kohteena oli kuitenkin pikemminkin Ruotsinvallan Sofia, eli Kustaa III:n puoliso, kuningatar Sofia Magdalena. Tai Rönnbergin omat henkilökohtaiset tutut - mene ja tiedä.
 

Carl Gustaf Pilon maalaama Sofia Magdalenan muotokuva noin vuodelta 1765.
Maria Fjodorovna - Sofia Dorotea Augusta.

Sofia Magdalena (3. heinäkuuta 174621. elokuuta 1813) oli Ruotsin kuningatar vuosina 17711792. Hän oli Ruotsin kuningas Kustaa III:n puoliso ja Tanskan kuningas Fredrik V:n tytär.

Maria Fjodorovna (ven. Мария Фёдоровна) (25. lokakuuta 1759 Stettin5. marraskuuta 1828 Pavlovsk) oli Venäjän keisari Paavali I:n puoliso, keisari Aleksanteri I:n ja keisari Nikolai I:n äiti. Syntyään hän oli Württembergin prinsessa Sofia Dorotea Augusta.



PS. Tiedätkös muuten missäpäin Portsaa sijaitsee Sofiantien opastinviitta. No tuolla maan alla - vedenpuhdistamon luolastossa, johtaen kulkijaa Sofiankadulle tuovalle reitille.


Sofiankadulla
Turussa 5-11 2020

Simo Tuomola

 

Suomi Herää

Tällä päivämäärällä 4-11

1899Jean Sibeliuksen säveltämä Finlandia sai kantaesityksensä Ruotsalaisessa teatterissa Helsingissä. Mestari itse johti esityksen.


 Akseli Gallen-Kallela, Sibelius, 1894.

Finlandia on Jean Sibeliuksen vuonna 1899 orkesterille säveltämän sarjan Historiallisia kuvia viimeinen osa, alun perin nimeltään Suomi Herää.

Nuorsuomalaiset järjestivät mielenosoituksellisen juhlan venäläisten toteuttamaa sortopolitiikkaa vastaan lehtiensä puolesta 4. marraskuuta 1899. Tähän laadittiin suomalaiskansallinen historiallinen kuvaelma, jonka Sibelius sävelsi, Kaarlo Bergbom kuvitti ja Eino Leino sekä Jalmari Finne laativat sille tunteellisen ja kansallisen taustatekstin; Leino vastasi mm. Suomi Herää (Finlandia) -osan tekstistä.

Vaikka Finlandia-hymnin nykyiset sanat kirjoitti Turussa V. A. Koskenniemi vasta puoli vuosisataa myöhemmin, ne heijastelevat sävellyksen alkuperäistä suomalaiskansallista henkeä sortovallan vastaisessa taistelussa. Sibelius ei tarkoittanut teosta laulettavaksi, mutta sille tehtiin alusta asti sanoituksia, eikä Sibelius vastustanut tätä.


Kaiken taustalla oli jo alkuvuodesta 1899 julkaistu Helmikuun manifesti ja sen synnyttämät tunnelmat maassa:

15. helmikuutaHelmikuun manifestiensimmäinen sortokausi alkoi Suomessa.


Venäjän pyrkiessä yhtenäistämään Venäjää, erityisesti rajamaakuntia venäläistämällä, esteenä olivat Suomen autonomia ja Suomen perustuslaki, joten ne täytyi joko lakkauttaa ja tai määritellä uudestaan. Helmikuun manifestin tuoman muutoksen vuoksi voitiin Venäjällä säätää Suomea koskevia lakeja, vaikka ne olivat vastoin Suomen perustuslakia. Siten voitiin ohittaa Suomen säädyt, joiden yksimielinen päätös oli edellytyksenä perustuslakien muutoksille.

 Mielenosoitus Helmikuun manifestia vastaan Senaatintorilla 13. maaliskuuta 1899.

Varhain lauantaiaamuna oli Helsingin Senaatintorilla väkeä tuhansittain liikkeellä odottamassa tietoa manifestin julkaisemisesta.

Tieto manifestin julkaisemisesta otettiin vastaan kaikkialla maassamme surun, toivottomuuden ja katkeruuden tuntein vastaan. Helsingissä muotiliikkeiden ikkunoissa oli suruvaatteita, harsoja ja kankaita, kirjakauppojen ikkunoilla Suomen oikeuksia puolustavia teoksia. Erityistä huomiota herätti se, että melkein kaikki kaduilla kulkevat naiset olivat surupuvuissa. Ylioppilaiden käsissä oli suruharsot. Koko kaupunki oli hautajaistunnelmissa.

Kagaali oli ensimmäisellä sortokaudella (1899-1905) syntynyt suomalainen vastarintajärjestö. Se vastusti venäläistämistoimia ja niitä toteuttanutta valtakoneistoa, etenkin kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovia. Järjestön tärkein ase oli propaganda.

Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 18991905 (ensimmäinen sortokausi) ja 19081917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea. Nimi "sortovuodet" on otettu käyttöön jälkeenpäin, ensimmäisestä sortokaudesta käytettiin nimeä routavuodet.


Suomineito.jpg
Hyökkäys on suomalaisen taidemaalarin Edvard Iston maalaus ja eräs tunnetuimmista suomalaisista maalauksista. Teoksessa kuvataan Venäjän kaksipäinen kotka ahdistamassa Suomi-neitoa.


Helmikuun manifesti nostatti Suomessa suuren kohun. Manifesti herätti sekä passiivista että aktiivista vastarintaa, joihin kuuluneet toimet Suuren adressin ohella tekivät ihmiset tietoisiksi perustuslaeista ja Suomen valtio-opista. Suomessa kieli ei voinut toimia kansakuntaa yhdistävänä tekijänä, mutta perustuslait saattoivat. Tämä kansallisuusaate ilmenee myös ajan taiteessa; kuten Edvard Iston tunnetussa maalauksessa Hyökkäys, jota painokuvan muodossa levitettiin ympäri Suomea.


Niin ja Finland, maailmalla sehän on:

Finland on Minnesotan osavaltiossa Yhdysvalloissa sijaitseva suomalaislähtöisten siirtolaisten perustama kylä. Kylä sijaitsee Laken piirikunnassa Minnesota State Highway 1:n varrella, noin kuuden kilometrin päässä Yläjärven rannalta. Kylä on perustettu vuonna 1895.

USS Finland (ID-4543), Yhdysvaltain laivaston alus.

Mount Finland on Etelämantereella, Kuningatar Maudin maalla sijaitseva ennen valloittamaton 2879 metriä korkea vuori. Suomalaiset Patrick "Pata" Degerman ja Pekka Holma valloittivat sen 19. marraskuuta 2006 kello 23.10.


Ilmakuva tutkimusasema Aboasta kaudella 2019-2020. Kuva: Pasi Ylirisku/ FINNARP


Vuonna 2005 Norjan kuningatar Sonja avasi norjalaisen tutkimusaseman Troll. Myös Suomella ja Ruotsilla on omat tutkimusasemat Kuningatar Maudin maalla. Suomen aseman nimi on Aboa ja Ruotsin aseman Wasa. Ne muodostavat yhdessä Nordenskiöld Base Camp -tukikohdan.

Aboa on Suomen tutkimusasema Etelämantereella. Aboa rakennettiin vuonna 1988 Etelämantereelle Kuningatar Maudin maalle. Aboa sijaitsee noin 130 kilometrin päässä rannikolta Vestfjellan vuoristossa Basen-nimisellä nunatakilla eli jäätiköstä esiin työntyvällä vuorenhuipulla. Nimi Aboa on peräisin Turun latinankielisestä nimestä.


Aboilua
Turussa 4-11-2010
Simo Tuomola