maanantai 20. helmikuuta 2012

Soitellen sotaan

Turusta pääkaupunki

Tänään 21-2 tulee kuluneeksi tasavuosia Suomen sodan virallisesta avauksesta, kun venäläiset ylittivät Kymijoen sunnuntaiaamuna viiden maissa.


Tieto sodan alkamisesta saavutti Tukholman viikkoa myöhemmin ja Ruotsin kuningaskunta julistettiin sotatilaan 3.3.1809.


Viesti sodan syttymisestä saapui viikkoa myöhemmin sodan alkamisesta Ahvenanmaan ja Tukholman välille vuonna 1796 rakennettua optista lähetintä pitkin Kustaa IV Aadolfille. Ruotsin kuningaskuntaan julistettiin sotatila 3. maaliskuuta

Talvitaktiikkana oli vetäytyminen vihollisen tieltä; 1.3. peräännyttiin Hämeenlinnaan, sieltä edelleen kovassa pakkasessa Tampereelle ja Poriin vihollinen koko ajan kintereillä. Porista Ruotsin joukot vetäytyivät 18.3. ja neljä päivää myöhemmin venäläiset joukot saivat polittisen voiton valloittamalla maan hallinnollisen keskuksen Turun.

Juhlavuonna sitä muisteltiin näin:

Turun miehityksestä 200 vuotta

"Kansakuntaa rakentamassa"

Valtioneuvoston kanslia asetti vuonna 2006 Merkkivuosi 1809 -hankkeen, jonka tehtävänä on valmistella kyseiseen vuoteen liittyvät yleiset valtiolliset tapahtumat sekä edistää vuoden huomioon ottamista teemalla ”Kansakuntaa rakentamaan”.

Valtuuskunnan puheenjohtaja on pääministeri Matti Vanhanen. Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen on valtuuskunnan jäsen.

Valtioneuvoston 200-vuotisjuhlaistunto pidettiin Turussa 2.10.2009.

Aiheeseen liittyen:

22. maaliskuuta tuli kuluneeksi 200 vuotta, kun venäläiset miehittivät Turun. Miehityksen myötä Turku käytännössä siirtyi Ruotsin vallasta Venäjän valtapiiriin.

Suomen sota 1808 -1809 puhkesi, kun venäläiset ylittivät Kymijoen 21. helmikuuta 1808. Sodan seurauksena Suomen ja Ruotsin vuosisatainen valtioyhteys katkesi.

Jo sodan alussa Ruotsin armeija vetäytyi Turusta pohjoiseen. Ankaran talven takia ruotsalaisten saaristolaivasto, Turun eskaaderi oli kiinni jäissä. Vetäytyessään ruotsalaiset sytyttivät laivastonsa palamaan.

Turkulaiset päättivät olla tekemättä vastarintaa lähestyville venäläisille säästääkseen kaupunkinsa hävitykseltä.

Siviilihallinto jatkui normaalisti

Maaliskuun puolenvälin jälkeen venäläiset tekivät majoitustiedusteluretkiä Turkuun ja 22.3.1808 parisen tuhatta venäläistä sotilasta marssi rauhanomaisesti Turkuun. Kaupungin siviilihallinto jatkoi miehittäjien tulosta huolimatta toimintaansa normaalisti.

Kutsuipa miehitysjoukkojen kärjessä ratsastanut ruhtinas P.I. Bagration kuusisataa kaupunkilaista tanssiaisiinkin Brinkkalan taloon (nykyiseen joulurauhan julistuksen taloon).



Pjotr Bagration.


Pjotr Ivanovitš Bagration (ven. Пётр Иванович Багратион, georgiaksi: პეტრე ბაგრატიონი), Petre Bagrationi) 17651812) oli alkuaan georgialaissyntyinen venäläinen ruhtinas ja jalkaväenkenraali. Hän otti osaa Venäjän sotiin Napoleonia vastaan, oli Suomen sodassa vuonna 1808 Ruotsin Suomeen hyökänneen venäläisen 21:nnen divisioonan komentaja ja seurasi Klingsporia Poriin. Hän vartioi sitten lounaisrannikkoa ja johti vuonna 1809 Ahvenanmaalle tehtyä hyökkäystä. Myöhemmin 7.9.1812 Bagration johti Borodinon taistelua Napoleonin sotajoukkoja vastaan ja haavoittui vakavasti. Kuoli 12.9.1812.



Friedrich Wilhelm von Buxhoevden.


Kreivi Friedrich Wilhelm von Buxhoevden, (ven. Федор Федорович Буксгевден, Fjodor Fjodorovitš Buksgevden (17501811) oli venäläinen sotapäällikkö. Hän otti vuonna 1789 osaa Ruotsinsalmen taisteluun ja toimi Varsovan kenraalikuvernööriksi vuodesta 1795. Buxhoevden osallistui Napoleonia vastaan käytävään sotaan ja toimi Venäjän armeijan ylipäällikkönä Suomen sodassa. Venäläisten valloitettua Suomen hän johti maan hallintoa.


23. maaliskuuta venäläisten ylipäällikkö F.W.Buxhoevden saapui kaupunkiin ja miehityshallinto alkoi. Turkulaiset joutuivat piispa Jakob Tengströmin johdolla vannomaan uskollisuudenvalan keisarille



Jacob Tengström.jpg

Jakob Tengström (4. joulukuuta 1755 Kokkola26. joulukuuta 1832 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa. Hän toimi teologian professorina Turun akatemiassa vuodesta 1790. Turun piispana hän toimi vuodesta 1803, ja sai vuonna 1817 arkkipiispan arvonimen. Hän toimi piispana kuolemaansa vuoteen 1832 saakka. Suomen sodan aikana hän osoitti venäläisiä kohtaan suurta myöntyväisyyttä.



Tapahtuneeseen sopeuduttiin, vaikka jonkinasteista vastarintahenkeäkin ilmeni. Ruotsin vallan aika Turussa oli käytännössä päättynyt ja kaupunki siirtyi Venäjän vallan alle yli sadaksi vuodeksi.

Suomi liitettiin sodan päätteeksi Venäjään Haminan rauhansopimuksella, joka allekirjoitettiin 17.9.1809 ja astui voimaan 13.10.1809. Samalla maamme sai autonomian.



Näin Turku ehti olla maan virallisena pääkaupunkina vain kolme vuotta 1809-1812, kun 12. kesäkuuta 1550 Vantaanjoen suulle perustettu Helsingfors nimitettiin 22.4.1812 tuolloisen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi.


Soitellen sotaan

Turussa 21-2-2012

Simo Tuomola

Torvet soiden

Torvet soiden

Päivämäärällä 20-02 1636 annettiin valtakunnassa laatuaan ensimmäinen postijärjestys, asetus postinkuljetuksen järjestämisestä Ruotsi-Suomessa.

1636 – Suomessa annettiin ensimmäinen postijärjestys, asetus postiolojen järjestämisestä.


Ensimmäinen virallinen postinkuljetusmuoto Suomessa oli jo 1400-luvulla kirkon piiriin luotu ns. lukkarinposti, joka velvoitti lukkarit huolehtimaan kirkon sisäisestä postinkulusta. Tavallisen rahvaan posti kulki kauppiaitten ja sotilaitten mukana; maan mahtavilla oli omat lähettinsä.

Ruotsi-Suomessa annettiin ensimmäinen perustava postijärjestys 20.2.1636, ja sitä täydennettiin 1640-luvulla kolme kertaa. Postijärjestyksen antamista oli edeltänyt nopea valtakunnallinen kehitys: Kustaa Adolf oli uudistanut valtion hallintoa, oikeuslaitosta, sotalaitosta ja elinkeinoelämää. Tiedonkulku ja tiedonvälitys tulivat yhä tärkeämmiksi. Kokkotulet eivät enää riittäneet – tarvittiin erityistä postilaitosta.

Kun Pietari Brahe v. 1637 määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi, hän teki heti tänne tultuaan Ruotsin hallitukselle esityksen postilaitoksen järjestämisestä myös Suomeen. Vastaus oli myönteinen: Suomen postilaitos perustettiin v. 1638 kuningatar Kristiinan julistuksella eli silloisen holhoojahallituksen toimesta, v. 1626 syntyneen kuningattaren ollessa edelleen alaikäinen .





Kristiina (8. joulukuuta (juliaaninen kalenteri)/18. joulukuuta (gregoriaaninen kalenteri) 162619. huhtikuuta 1689) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti 1654. Hänen nimissään tehtiin paljon hienoja uudistuksia Suomessa.

Posti kulkee

Päivämäärällä 6-9 perustettiin siis Ruotsin valtakunnan osana olleeseen Suomeen 1638 oma postilaitos, perustajana kuningatar Kristiina käskystä Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Oikeammin kyse oli tuolloin postitaksan määräämisestä Suomea varten.

Kun Suomen uusi kenraalikuvernööri Per Brahe saapui 1637 maahan, oli hänellä hallituksen lupaus, että Suomeen järjestettäisiin postilinjoja. Tätä vaativat myös Brahen hallintotehtävät. Kesän 1638 aikana Ruotsin postin johtajan Gese Wechelin tärkeimmän avustajan, valtakunnanvouti Bernhardt Steen von Steenhausenin onnistuikin järjestää postireitti, joka kulki Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turkuun ja sieltä etelärannikkoa seuraten, Suomenlahden kiertäen reitille ensin Turkuun ja edelleen Helsinkiin, Porvooseen, Viipuriin, Käkisalmeen, Nevanlinnaan ja Narvaan. Helsingistä Hämeenlinnaan järjestettiin sivupostilinja.

Kun Steen von Steenhausenin matkakertomus oli käsitelty Tukholmassa, hallitus hyväksyi 6.9.1638 Suomen postilinjalle virallisen kirjetaksan. Viimeistään tällöin säännöllinen, kerran viikossa tapahtuva postinkuljetus oli Suomen ensimmäisellä postilinjalla käynnissä. Syyskuun kuudetta päivää Suomen posti viettää syntymäpäivänään.

Käsky valtionpostin järjestämisestä annettiin jo 2. kesäkuuta 1638 ja asian sai käytännössä hoitaakseen valtakunnanvouti von Steenhausen. Vakinainen postinkulku järjestettiin Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turkuun ja täältä Porin, Hämeenlinnan ja Helsingin reiteille. Kirje Turku-Tukholma välillä maksoi 4 ja Turku-Helsinki välillä 2 hopeaäyriä. 2-3 peninkulman välein postireitin varrelle nimitettiin valantehneitä talonpoikia merkinantotorvineen postiljooneiksi.

Torvet löytyvät myös Suomen ensimmäisestä postimerkistä vuodelta 1856, arvona 5 kopeekkaa:


http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/05/Finland_stamp_first_stamp_1856_5k.jpg


Torvet soiden
Turussa 20-02-2012
Simo Tuomola

lauantai 18. helmikuuta 2012

Kreivaillaan

Kreivin aikaan

Tänään 18-2 juhlimme Per Abrahamsson Brahen syntymää 1602. Syntymäpaikkana Rydboholmin linna Upplandissa. Kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637-1640 ja 1648-1651. Suuren tahtomiehen aikaa sanotaan maassa syystäkin Kreivin ajaksi;

Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds.

Minä olin maahan ja maa minuun sangen tyytyväinen.



Per Abrahamsson (Pietari Abrahaminpoika) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydholm, Ruotsi12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi. Brahen tunnolliselle ja taitavalle toiminnalle oli ominaista asiallisuus ja ennakkoluulottomuus alaisiaan kohtaan.



Per Brahe.jpg


1637: Suomen kenraalikuvernööriksi Turun linnaan 7. kesäkuuta nimitetty Pietari Brahe saapuu myrskyisän merimatkan jälkeen 21. marraskuuta hallituskaupunkiinsa Turkuun tykinlaukausten saattelemana puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin seurassa Neitsyt-laivalla. Brahe ei paljoa aikaile, vaan tekee jo 14. joulukuuta ehdotuksen yliopiston perustamisesta Turkuun ja valtaneuvosto vahvistaa esityksen 11.lokakuuta 1638.

Suomen suuriruhtinatar, kuningatar Kristiinan ja hänen holhoojansa Axel Oxenstiernan johdolla allekirjoitetaan 26. maaliskuuta 1640 Turun akatemian perustamiskirja ja opinahjo vihitään suurin juhlallisuuksin käyttöön 15. heinäkuuta 1640.

Brahe lähtee heti myös uudistamaan Turun asemakaavaa; kaupungin länsipuolelle kaavoitetaan Kuningattarenkatu uusine toreineen ja länsirannan arvotontit varataan ritaristolle ja aatelistolle. Rahvasta moititaan puolestaan taikauskoisuudesta ja laiskuuden ja juoppouden lisääntyminen pistetään tupakan liian aikaisen ja ylellisen nauttimisen piikkiin. Brahe ehdottaakin tupakan sulkemista kaupungin apteekkeihin ja antamista vain lääkkeinä sairaille.




Walter Runeberg, Pietari Brahe, 1888, Turku.

Patsas paljastettiin Turussa 29.5.1888 yli 10 000 katsojan läsnäollessa. Paljastustilaisuuden jälkeen kaupunginhuoneella pidettiin 220 hengen päivälliset. Ehtoopuolella kaupunki toimeenpani kansanhuvit Kupittan puistossa. Lukuisa joukko kaupunkilaisia ja vieraita osallistui myös kaupungin järjestämään huviristeilyyn saaristossa.



Brahen toinen virkakausi Turussa 1648 alkaa kreivillisillä seurapiirihäillä, jotka kestävät lähes viikon eli jälleen kerran esilinnassa ja koko kaupungissa eletään loiston aikakautta, mutta lopulta Suomeen ja Turkuun laskeutuu maansuru, kun kreivitär Brahe, Kristiina Stenbock, kuolee Turun linnassa kesällä 1650. Saatettuaan vaimonsa hautaan Ruotsiin Pietari Brahe palaa tammikuussa 1651 vielä Suomeen viideksi kuukaudeksi, mutta siirtyy jo samana vuonna Tukholmaan drotsiksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi. Myös Ruotsista käsin Brahe hoiti kiinteästi Suomen asioita aina kuolemaansa 2. syyskuuta 1680 saakka.

Brahen vaimo ja lapset on haudattu Visingsön saarelle Brahekirkkoon, mutta enpäs tiedä minne Brahe itse on päätynyt. Olisikos Riddarholmskyrkaniin. Tutkitaan. Ainakin Brahe-Grennan, Grännan kaupungissa Vätternin itärannalla Visingötä vastapäätä on Brahen patsas, mutta Turussa on komeampi. Ukko löytynee siis Pinellan käynnissä olevien kaivausten aikana, sovitaan niin.

No ihan oikeasti Brahe kuoli 12. syyskuuta 1680 Borgesundin linnassa Upplandissa ja haudattiin Östra Rydsin kirkkoon Tukholman pohjoispuolelle Rydboholmin linnan lähelle.


[ppilmoitus1888.jpg]


Kreivaillaan
Turussa 18-2-2012
Simo Tuomola

Bogesunds slott

Koordinater: 59°23′42″N 18°17′13″O

Bogesunds slott

Bogesunds slott, tidigare kallat Bogösund, är ett slott som ligger i Vaxholms kommun i Stockholms län. Greve Per Brahe den yngre (född 1602 på Rydboholms slott och dog 1680 på slottet) ärvde 1630 Bogesund, som då var en gård, av sin far Abraham Pedersson Brahe. Per Brahe lät bygga slottet omkring 1640. Slottet hade då en kvadratisk plan, fyra våningar och två vindsvåningar under ett brutet tak. Dessutom anlade han en större och en mindre trädgård kring slottet. Braheätten ägde slottet fram till 1739 då Kristina Anna Brahe dog, endast 22 år gammal. Hennes make Carl Fredrik Hamilton bodde på slottet till sin död 1753. Då lät arvingarna sälja slottet 1767 till Fredrik von Rosen som ägde slottet i 7 år. Det såldes 1774 till Albert von Lantingshausen som var vän till Gustav III.

Under 1770-talet rustades slottet upp. Spår finns kvar av den renoveringen i form av tapeter, kakelugnar och olika snickeridetaljer. I början av 1800-talet fick slottet bland annat en ny huvudtrappa och ny entréport.

Under åren 1863-1867 totalrenoverade den dåvarande ägaren, friherre Nils Albrekt von Lantingshausen (1811-1868), som tog sig namnet Nils Albrekt von Höpken. Arkitekt Thor Medelplan fick i uppdrag att rita om slottet och han tillförde slottet dess karaktäristiska torn. Tornen byggdes samman på norra och södra sidan i två våningar. Man byggde också ett slottskapell, matsal och vinterträdgård, samt en trädgård i romantisk stil. von Lantinghausen von Höpken sammanslog Bogesund juridiskt med andra gods som han redan ägde till fideikommiss 1863.

Staten exproprierade 1946 slottet och dess mark på grund av vanvård av dåvarande ägaren (och siste fideikommissarie) löjtnanten friherre Nils von Lantinghausen von Höpken (1876-1952). För att kunna genomföra expropriationen stiftades en särskild lag, som därför kom att kallas lex Bogesund. 1949 blev slottet förklarat som byggnadsminne. Efter expropriationen har godset, dock ej själva slottet, använts av kriminalvården. Slottet ägs av Statens fastighetsverk och är öppet för visningar för allmänheten.

Den till slottet tillhörande marken har använts för skogsforskning och undervisning av Sveriges lantbruksuniversitet (SLU). Förutom rent skogliga försök har man även bedrivit viltforskning på främst rådjur inom ramen för det så kallade Bogesundsförsöket. Målet var bland annat att se hur stor rådjursstam som marken förmådde bära varför Bogesund under 90-talet kunde stoltsera med Sveriges tätaste rådjursstam.

Slottet renoveras under 2010-2011, och därför är all verksamhet tillfälligt nedlagd.


Albert Edelfeltin luonnos Pietari Brahesta Turun akatemian vihkiäiset -triptyykkiin.



perjantai 17. helmikuuta 2012

Aikahyppy

Aikahyppy

Huomenna on 1.3. vaikka tänään onkin 17.2. Ollaan siis vuodessa 1753, jolloin Ruotsi-Suomessa siirryttiin juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin aikahypyn keinoin. Hommaa täällä kokeiliin jo vuosina 1700-1712 oman ruotsalaisen kalenterin muodossa, mutta homma ei pelannut ja Kaarle XII määräsi paluun juliaaniseen kalenteriin lisäämällä vuoden 1712 kalenteriin päivämäärän 30.helmikuuta.

Lopullisesti gregoriaaniseen kalenteriin täällä siirryttiin 1753 jättämällä helmikuusta pois 11 päivää. Vuoden keskipituus olkoot siis 365,2425 päivää, jolloin virhettä aiheutuu yhden päivän verran 3000 vuodessa ja maan rataliikkeen poikkeamia korjataan silloin tällöin karkaussekunneilla.

Muutakin säätöä tiede tarvitsee ja esim. 15.2.2010 Turku ja Kaarina "kohosivat" 46,4 cm maannousun huomioimisen myötä, kun kunnat siirtyivät käyttämään yleiseurooppalaisen standardin mukaista koordinaatti- ja korkeusjärjestelmää.

Entiseen korkeusjärjestelmään nähden esim. Turun tuomiokirkon ristin huippu kohoaa nyt 102,364 m korkeuteen 101,900 m sijasta. Hyvä me. Ja huomenna voimme kohottaa Pietari Brahen synttäreillä rintaamme entisestään "kreivin ajan" kunniaksi.


Getting higher
Turussa 17-2-2012
Simo Tuomola


tiistai, 16. helmikuuta 2010

Beta Aquilae

Tänään 17-2 tulee kuluneeksi tasavuosia Friedrich Wilhelm August Argelanderin kuolemasta 1875. Tämä suomalais-preussilainen tähtitieteilijä on se sama ukkeli, joka katseli aitiopaikalta Vartiovuoren tähtitornista Turun paloa 4.9.-5.9.1827.

Tai itse asiassa mies oli juuri tekemässä illalla 9 aikaan havaintoja kefeidi beta Aquilae -tähdestä Kotkan tähdistössä, kun havaintopäiväkirja keskeytyi merkintään:

Hier wurden die Beobachtungen durch eine grässliche Feuersbrunst unterbrochen, die Åbo in Asche legte.

Tässä keskeytti havainnot hirveä tulipalo, joka pani Turun tuhkaksi.

Syyskuun 8. päivän iltana havainnot jatkuivat muina miehinä:

Das allerschönste Nordlicht, was ich je gesehen habe;..

Kaikkein kauneimmat revontulet, jotka koskaan olen nähnyt;..

Mitäs sitä pienistä, kun kerran työpaikka säästyi tulen tuholta. Argelanderin nimen varjoon jää liian usein Turun Observatorion ensimmäinen tähtitieteilijä ja observaattorin viran haltija Henrik Johan Walbeck, joka nimitettiin toimeensa 18.11.1817. Hän mm. määritteli tarkasti jo tuolloin maapallon koon ja litistyneisyyden ja pääsi Vartiovuorenmäelle tarkastelemaan taivaan ihmeitä syksyllä 1819, kun Observatorio valmistui käyttökuntoon.

Mitä lie mies taivaalla nähnyt tuolloin vielä alkeellisilla laitteilla, kun lupaavan tiedemiehen uran keskeytti 22.10.1822 itsemurha observatoriossa Walbeckin ampuessa mielenhäiriössä itseään päähän ja Argelander nimitettiin 28.4.1823 avoimeen virkaan asentamaan ja käyttämään juuri saapuneita uusia havaintolaitteita.

Turun palon myötä myös observatorio määrättiin siirrettäväksi Helsinkiin, jossa sen paikaksi valikoitui Ulricasborgin vuori.

http://www.gastro.physics.helsinki.fi/vaiheet/kuvat/35k.JPG

http://www.gastro.physics.helsinki.fi/vaiheet/kuvat/45k.JPG

Yläkuvan Henrik Johan Walbeck (1793-1822) toimi Turun akatemian observaattorina vuosina 1817-1822 ja alakuvan Friedrich Wilhelm August Argelander (1799-1875) vuosina 1823-1827.


Tähtien tiellä
Turussa 17-2-2012
Simo Tuomola