keskiviikko 20. syyskuuta 2023
suomen nimi
torstai 31. elokuuta 2023
Tanelin puuaapinen
Tänään 31-8 saamme suru-uutisen Pälkäneeltä. Turussa syntynyt ja toiminut merkittävä kirjanpainaja ja kuvain kaivertaja on kuollut. Daniel Medelplan kaiversi Pälkäneen puuaapisen Yxi Lasten Paras Tawara puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719.
Daniel (Taneli) Medelplan (noin 1657 Turku – 31. elokuuta 1737 Pälkäne) oli kirjanpainaja, joka kaiversi Pälkäneen puuaapisen puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719.
Pälkäneen entisessä vaakunassa komeilee Aapiskukko Medelplanin innoittamana.
Tuon ABC-Kirjan viimeisellä sivulla komeilee ensimmäistä kertaa se kaikille niin tuttu Aapiskukko. Viimeinen tunnettu kappale tätä teosta tuhoutui Turun palossa 1827, mutta tiedot teoksen painovuodesta, painatusmenetelmästä, sisällöstä ja aapiskukosta löytyvät säilyneistä asiakirjoista.
Kun isonvihan aikana tuli Pälkäneen papistolle puute lukemisen opetteluun tarvittavasta materiaalista, päätyivät he tilaamaan kirjapainon taitaja Taneli Medelplanilta tähän tarkoitukseen soveltuvan aapisen.
Daniel Medelplan otti työn vastaan ja kaiversi aapisensa 28 sivun mittaisen tekstin puulaatoille, joilla painoi joukon aapisia. Kirjapainotaitonsa hän oli oppinut jo toimiessaan alalla Turussa.
Koukeroisen fraktuuratekstin kaivertaminen peilikuvana on vaatinut taitoa ja tarkkuutta, ja Medelplanin tehtävää on vaikeuttanut myös sodan oloissa painovärin ja paperin valmistus ennen varsinaiseen puristutyöhön ryhtymistä.
Suomalaisten kirjapainojen siirryttyä isonvihan vuoksi Tukholmaan aiheuttaen pulan lasten aapiskirjoissa kirjanpainaja Daniel Medelplan kaiversi puulaatoille ja painoi niillä Pälkäneen puuaapisen.
Aapisen etulehdellä oli teksti "Yxi Paras Lasten Tawara, elli ABC-Kirja, joca on suuren tarpeen tähden leicattu Puuhun ja Pälkänen Seurakunnan Saarnamiesten toimituxen cautta, Prändätty Pälkänellä Daniel Medelplanilda Tauralan Kylässä 1719". Ainoa jäljelle jäänyt kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Medelplanin isä oli turkulainen Johan-niminen vaununtekijä. Vuonna 1678 Taneli otettiin Turun akatemian kuvien kaivertajaksi, mutta hän myös valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa.
Isä: Jonas Svensson Medelplan Vaununtekijä, kuollut jälkeen 1692. Sekä poika Daniel että tämän poika myöhemmin Vesilahdella tuomittu alioikeudessa kuolemaan mutta molempien tuomion hovioikeus lieventänyt.
- Lapset
1. Daniel Jonasson Medelplan , syntynyt 1657 Turku. Tauluun 2 2. Johan Jonasson Medelplan , syntynyt Turku. Tauluun 9 3. N. Jonasdotter Medelplan , syntynyt Turku. Tauluun 13 4. Jacob Jonasson Medelplan Constapel, Gewaldiger, syntynyt Turku.
Petrus Bång (1633-1696) toimi Viipurin hiippakunnan piispana 1681-1696. Tämä ruotsalaissyntyinen mies mainitaan 1600-luvun etevimmäksi virkansa hoitajaksi. Hän oli tehnyt useita ulkomaanmatkoja ja oli suomen kielen taitoinen. Bång perusti omilla varoillaan kaupunkiin kirjapainon, joka oli Suomessa toinen järjestyksessä. Hän edisti tarkastusmatkoillaan lukutaitoa seurakunnissa.
Vuosina 1689-1693 Medelplan toimi Viipurissa piispa Petrus Bångin pienen kirjapainon johtajana. Sieltä hän tuli isonvihan aikaan Pälkäneelle, Taurialan kylän Näppilän taloon.
Syynä muuttoon oli paitsi sota, myös hänen saamansa tuomio sukurutsauksesta, kun hän oli solminut suhteen vaimonsa veljentyttären kanssa. Tästä saamansa tuomion hän kärsi vankeudessa Viipurin linnassa. Medelplanin ensimmäinen puoliso oli nimeltään Gertrud (k. 1693) ja toinen Kristina Grelsintytär (k. 1744).
Johannes (Juhana) Gezelius, vanhempi (3. helmikuuta 1615 – 20. tammikuuta 1690) oli Turun piispa ja Turun akatemian varakansleri vuosina 1664–90.
Pälkäneen papiston ja Turun tuomiokapitulin kehotuksesta Medelplan kaiversi puusta Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat "Yxi paras lasten tawara". Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Teoksen koko nimi oli Lasten Paras Tawara, elli ABC-Kirja, joca on suuren tarpen tähden leicattu Puuhun ja Pälcänen seuracunnan Saarnamiesten toimituxen cautta, Prändetty Pälkänellä Daniel Medelplanilda Tauralassa 1719.
Medelplanin muistoa vaalitaan edelleen Pälkäneellä, jossa on hänen muistomerkkinsä rauniokirkon pihassa ja Kukkolan kylässä. Medelplanin aapinen oli tiettävästi ensimmäinen aapinen, jossa oli kukon kuva. Se lienee antanut aiheen myös Pälkäneen entiselle vaakunalle, joka poistui käytöstä kuntaliitoksessa vuoden 2007 alussa.
Isaac Newton
Medelplan oli paikalla Turussa myös vuonna 1680, kun taivaalle ilmestyi tuhoa ennustava Kirchin komeetta, jota myös Newtonin komeetaksi kutsutaan.
C/1680 V1, also called the Great Comet of 1680, Kirch's Comet, and Newton's Comet, has the distinction of being the first comet discovered by telescope. It was discovered by Gottfried Kirch on 14 November 1680, New Style, and became one of the brightest comets of the 17th century – reputedly visible even in daytime – and was noted for its spectacularly long tail.
Varsinais- Suomen kulttuuriperintöblogi kertoo näin; Medelplanin kuva on yllä olevaan maalaukseen verrattuna kaavamainen ja kömpelö, mutta kuitenkin erityinen: yksi varhaisimmista Suomessa tehdyistä ja säilyneistä painokuvista, joilla ei ole esikuvia ulkomailla. Sen on päätelty siis olevan Medelplanin itsenäinen työ ja komeetan ulkonäönkin perustuvan siihen, mitä hän Turun taivaalla omin silmin näki.
Suuri vaara tallennettiin siis tuolloin myös piirroksiin ja maalauksiin, yhtenä tallentajana Turun Akatemian kuvainkaivertaja Daniel Medelplan. Joulukuun puolivälissä 1680 Turun tuomiokirkon kappalainen Andreas Hasselqvist piti näet näkemänsä pyrstötähden innoittamana tulikivenkatkuisen saarnan ja kappalainen antoi myös painattaa ja kuvittaa tuomiopäiväsaarnansa, kuvittajana puulaatan tapahtuneesta kaivertanut Daniel Medelplan.
Suuri komeetta Medelplanin tai pikemminkin kappalainen Hasselqvistin hurmoksen kuvana.
"Joulukuun puolivälissä 1680 kappalainen Andreas Hasselqvist piti Turun tuomiokirkossa hurmahenkisen saarnan aiheenaan yksikään komeetta ei ole ilmestynyt näkyville ilman tarkoitusta. Hasselqvist liitti pyrstötähden ilmestymisen Raamatun profeetta Jeremiaan näkyyn kiehuvasta padasta, joka ennusti Jumalan tuomiota pohjoisille kansoille. Sekä Jeremiaan pata että ”suuri ja kauhea komeetta ja sen hirveä pyrstö” on ikuistettu myös kuvaksi."

Daniel (Taneli) Medelplan (n. 1657 Turku – 31. elokuuta 1737 Pälkäne) oli kirjanpainaja, joka kaiversi Pälkäneen puuaapisen puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719. Vuonna 1678 hänet otettiin Turun akatemian kuvien kaivertajaksi, mutta hän myös valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa.
Piispa Gezeliuksen katekismuskirja Yxi paras lasten tawara vuodelta 1666 on koko kansanopetuksen kulmakiveksi muodostunut oppikirja.
Pälkäneen papiston ja Turun tuomiokapitulin kehotuksesta hän siis kaiversi Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat "Yxi paras lasten tawara" puusta. Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Vuonna 1666 piispa Juhana Gezelius vanhempi julkaisee Turussa Peter Hanssonin painamana katekismuskirjansa "Yksi Paras Lasten Tawara", aapinen ja Lutherin katekismus selityksineen.
Hän on kutsunut Turkuun kirjanpainajakisälli Juhana Kaarelenpoika Winterin ensimmäiseksi kirjapainajakseen, päättäessään aloittaa täällä oman oppikirjojen ja hartauskirjojen painotoiminnan. Painon ensimmäiseksi kuvankaivertajaksi tulee Daniel Medelplan.
Suomalainen kirjankuvitus kehittyi huomattavan hitaasti, kuparikaiverrustekniikkaa ei Turussa hallittu lainkaan, vaan turkulainen, vähäinen kirjankuvitus toteutettiin puupiirrostekniikalla. Turun akatemian kirjapainoon palkattiin 1678 puupiirtäjäksi Daniel Medelplan, hänen pääasiallinen tehtävänsä oli väitöskirjojen tieteellinen kuvitus.
Opiskelijat valmistivat myös itse tarvitsemiaan puupiirroslaattoja.
Ensimmäinen suomenkielinen koko Raamattu painettiin Tukholmassa 1642 Osaan painoksen kappaleista oli liitetty frontispiisit. Raamatussa oli myös tekstin lomaan sijoitettu puupiirroskuvasarja.
Enevaldus Svenonius, Presbyter rite vocatus. Aboae: Johan Wall 1688. MEDELPLAN.
Paperipulan vuoksi Gezelius rakennuttaa myös maamme ensimmäisen paperitehtaan Pohjan pitäjään, jossa paperia tehdään painon tarpeisiin käsin lumpuista.
Jos olivat tieteet vahvasti uskonnon otteessa 1600-luvun Turussakin, piti myös silloisten väitöskirjojen sisältää vähän dramatiikkaa erottuaakseen edukseen ja tähänkin tarvittiin Medelplanin erinomaisia kaiverrustaitoja.
Mies kuvitti mm. Elisaeus Hvalin (1652-1708) vuonna 1683 painetun valaita käsittelevän väitöskirjan "Cetographia". Se pitää sisällään kuusi Daniel Medelplanin toteuttamaa puuleikkausta, jotka antavat valaista varsin hyökkäävän kuva ihmisen vihollisina.
Hval; Ylioppilas Turussa 8.12.1679 [Hwaal] Elizeus Eliæ OG _ 145. Respondentti 3.4.1680 pro exercitio, pr. Petter Laurbecchius 914. Respondentti 17.2.1683 pro gradu, pr. Daniel Achrelius 1565. Vihitty papiksi Linköpingin hiippakunnassa 9.7.1683. FM (luult. ei Turussa). — Säbyn kirkkoherran apulainen. Hultin ja Edshultin kirkkoherra 1694. † Hultissa 4.2.1708.
Vuonna 1689 kuvankaivertaja Medelplan siirtyy Turusta Viipurin kirjapainon vetäjäksi.
Aapisen ääressä
Turussa 31-8 2016
Simo Tuomola
maanantai 21. elokuuta 2023
Kommunistit seisoo
Tänään
21-8 seisomme Turussa Linnankadulla kauppahallin edustalla. Väkijoukkoa
on kerääntynyt paikalle sadoittain osoittamaan mieltään Neuvostoliiton
Turun pääkonsulaatin luokse siihen Kansallisen kirjakaupan viereisen
talon edustalle.
On
Euroopan Hullu vuosi 1968 ja Varsovan liiton tankit ovat juuri
vyöryneet Prahan kaduille. Kuuluu iskuhuuto "kommunistit seisoo" ja pian
koko porukka istuu maassa konsulaatin edessä kadun leveydeltä. Pian
kuuluu myös lasin kilinää kun joku uskalikko heittää kivellä rikki
konsulaatin ikkunoita. On hyökätty vieraan vallan maaperälle ja
välittömästi mellakkaan varustautuneella poliisilla on asiaa
mielenosoittajille.
Konsulaatin
pihan rautaportit aukeavat ja poliisi lähtee hajoittamaan väkijoukkoa
paitsi autojensa, myös poliisiratsujen voimin. Väki hajaantuu kahteen
suuntaan Linnankatua, poliisiautot saavat tuntuvia vaurioita, mutta
hevosten edessä väki on nöyrempää ja väistyy pian rakennuksen edustalta.
Seuraavina
päivinä poliisi jo kieltää kokoontumiset ja mielenosoitukset
Linnankadulla, jolloin niiden uudeksi paikaksi valikoituu Turun
Taidemuseon edusta Puolalanmäellä.
Prahan Keväällä ja Alexander Dubčekilla oli paljon ystäviä Turussakin. Dubček - Dubček-huudot kaikuivat jo 21-8 Linnankadulla ja "kommunistit seisoo"-ajatuksen myötä unohtui tietenkin sekin, että Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeriähän siinä kannustettiin maansa uudistamisessa Linnankadulla istuen.
Wikipedia kertoo asiasta näin: Prahan kevään pääarkkitehtina toimi Alexander Dubček, joka noustuaan valtaan aloitti välittömästi toimenpiteet poliittisten uudistusten tekemiseksi. Sananvapaus, talouden desentralisaatio ja stalinismin aikaisten poliittisten vainojen uhrien rehabilitoinnit olivat uudistajien tärkeimpiä tavoitteita. Tšekkoslovakian yhtenäisvaltion muuttaminen Tšekin ja Slovakian liittovaltioksi oli myös asialistalla.
Vuonna 1968 20.-21. elokuuta Neuvostoliitto liittolaisineen miehitti maan. Leonid Brežnevin
johtama Neuvostoliitto piti omaa järjestelmäänsä ainoana oikeana eikä
hyväksynyt liittolaisensa toimintaa. Tšekkoslovakialaiset eivät nousseet
aseelliseen vastarintaan ja Unkarin kansannousun kaltaiselta verenvuodatukselta vältyttiin.
Miehitys voimisti Suomessa Taistolaisten kommunistien yhä selkeämmän eron emäpuolueestaan; Länsi-Euroopan kommunistiset puolueet tuomitsivat Neuvostoliiton toiminnan. Suomessa suhtautuminen Prahan tapahtumiin edisti kansandemokraattisen liikkeen kahtiajakautumista Neuvostoliiton toiminnan tuominneeseen enemmistöön ja neuvostomieliseen oppositioon eli taistolaisiin,
jotka tukivat miehitystä. Aikansa trolleihin.
Tänään
21-8 seisomme Turussa Linnankadulla kauppahallin edustalla. Väkijoukkoa
on kerääntynyt paikalle sadoittain osoittamaan mieltään Neuvostoliiton
Turun pääkonsulaatin luokse siihen Kansallisen kirjakaupan viereisen
talon edustalle.
On
Euroopan Hullu vuosi 1968 ja Varsovan liiton tankit ovat juuri
vyöryneet Prahan kaduille. Kuuluu iskuhuuto "kommunistit seisoo" ja pian
koko porukka istuu maassa konsulaatin edessä kadun leveydeltä. Pian
kuuluu myös lasin kilinää kun joku uskalikko heittää kivellä rikki
konsulaatin ikkunoita. On hyökätty vieraan vallan maaperälle ja
välittömästi mellakkaan varustautuneella poliisilla on asiaa
mielenosoittajille.
Konsulaatin
pihan rautaportit aukeavat ja poliisi lähtee hajoittamaan väkijoukkoa
paitsi autojensa, myös poliisiratsujen voimin. Väki hajaantuu kahteen
suuntaan Linnankatua, poliisiautot saavat tuntuvia vaurioita, mutta
hevosten edessä väki on nörempää ja väistyy pian rakennuksen edustalta.
Seuraavina
päivinä poliisi jo kieltää kokoontumiset ja mielenosoitukset
Linnankadulla, jolloin niiden uudeksi paikaksi valikoituu Turun
Taidemuseon edusta Puolalanmäellä.
Prahan Keväällä ja Alexander Dubčekilla oli paljon ystäviä Turussakin. Dubček - Dubček-huudot kaikuivat jo 21-8 Linnankadulla ja "kommunistit seisoo"-ajatuksen myötä unohtui tietenkin sekin, että Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeriähän siinä kannustettiin maansa uudistamisessa Linnankadulla istuen.
Wikipedia kertoo asiasta näin: Prahan kevään pääarkkitehtina toimi Alexander Dubček, joka noustuaan valtaan aloitti välittömästi toimenpiteet poliittisten uudistusten tekemiseksi. Sananvapaus, talouden desentralisaatio ja stalinismin aikaisten poliittisten vainojen uhrien rehabilitoinnit olivat uudistajien tärkeimpiä tavoitteita. Tšekkoslovakian yhtenäisvaltion muuttaminen Tšekin ja Slovakian liittovaltioksi oli myös asialistalla.
Vuonna 1968 20.-21. elokuuta Neuvostoliitto liittolaisineen miehitti maan. Leonid Brežnevin
johtama Neuvostoliitto piti omaa järjestelmäänsä ainoana oikeana eikä
hyväksynyt liittolaisensa toimintaa. Tšekkoslovakialaiset eivät nousseet
aseelliseen vastarintaan ja Unkarin kansannousun kaltaiselta verenvuodatukselta vältyttiin.
Miehitys voimisti Suomessa Taistolaisten kommunistien yhä selkeämmän eron emäpuolueestaan; Länsi-Euroopan kommunistiset puolueet tuomitsivat Neuvostoliiton toiminnan. Suomessa suhtautuminen Prahan tapahtumiin edisti kansandemokraattisen liikkeen kahtiajakautumista Neuvostoliiton toiminnan tuominneeseen enemmistöön ja neuvostomieliseen oppositioon eli taistolaisiin,
jotka tukivat miehitystä. Aikansa trolleihin.
Jan Palach (11. elokuuta 1948 – 19. tammikuuta 1969) oli tšekkiläinen opiskelija ja toisinajattelija, joka teki polttoitsemurhan Prahassa protestiksi Neuvostoliiton suorittamalle Tšekkoslovakian miehitykselle.
Kommunistisen puolueen jako Suomessa oli kuitenkin
alkanut jo vuosia aiemmin. Länsimaissa ei reagoitu virallisesti juuri
lainkaan miehitykseen, mutta erilaiset kansalaisjärjestöt ottivat siihen
voimakkaasti kantaa. Suomessakaan ei annettu virallisia kannanottoja
asiasta.
Kadulla istuen
Turussa 21-8 2023
Simo Tuomola
Valistunut itsevalta
Tällä päivämäärällä 21-8 maassa siirryttiin säätyvallasta valistuneen itsevaltiuden kauteen. Oli vuosi 1772.
1772 – Ruotsin kuningas Kustaa III täydensi vallankaappauksensa 21-8 sanelemalla uuden hallitusmuodon, mikä päätti puoli vuosisataa kestäneen säätyvallan Ruotsissa ja asetti hänet valistuneeksi itsevaltiaaksi.
Paavi Pius VI ja Kustaa III (1786)
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792. Hän palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota,
1788–1790). Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti lopulta
vakavan konfliktin aateliston kanssa, ja häntä vastaan syntyi
salaliitto, joka johti hänen murhaansa.
Kustaa III tuli kuninkaaksi 25-vuotiaana, isänsä Aadolf Fredrikin kuoleman jälkeen. Ruotsin hallitusvalta kuului tuolloin säädyille, joten kuninkaan tehtäväksi jäi muodollisena valtionpäämiehenä toimiminen. Kustaalle ei kuitenkaan tällainen sivustakatsojan rooli riittänyt, sillä hänet oli kasvatettu valistuneen yksinvaltiuden kannattajaksi.
Rajaton itsevaltius oli vuoden 1721 perustuslailla muuttunut valtiopäivien, neljän säädyn, rajattomaksi vallaksi kuitenkin siten, että aatelissääty oli tasa-arvoisempi kuin toiset. "Vapauden aika" oli käytännössä aatelisvallan aikaa erityisesti ulko- ja sotilaspolitiikassa.
Näistä asioista päättävän salaisen valiokunnan voimasuhteet olivat: aatelisto 50, papisto 25, porvaristo 25 sekä talonpoikaissäädyn 25 edustajaa, jotka kutsuttiin ns. suuren salaisen valiokunnan istuntoon erittäin tärkeitä ratkaisuja tehtäessä - lähinnä kuulemaan valmista.
Toimeenpanovaltaa edusti valtioneuvosto (valtaneuvosto), johon kuului 12 - 14 valtioneuvosta sekä kansliapresidentti (vastasi pääministeriä). Valtioneuvosto esitteli lait (yleensä salaisen valiokunnan valmistelemat) säätyjen hyväksyttäviksi. Valtioneuvoston puheenjohtajana toimi kuningas, jolla oli kaksi ääntä ja jonka ääni ratkaisi äänestyksen mennessä tasan. Kuninkaan virallinen valta rajoittui äänivaltaan valtioneuvostossa.

Kustaa III haarniskassa 1773
Yritettyään ensin turhaan vaikuttaa asioihin laillisilla keinoilla, päätti Kustaa lopulta turvautua armeijan avulla tehtävään vallankaappaukseen. Upseeristo oli ollut jo pitkään tyytymätön siihen, miten armeijan tarpeet huomioitiin valtiopäivillä. Kustaa arvioi, että armeija todennäköisesti asettuisi säätyjen ja kuninkaan välisessä konfliktissa kuninkaan puolelle.
Vallankaappauksen suunnittelu alkoi keväällä 1772. Kustaan tärkeimpinä avustajina suunnittelussa olivat suomalaissyntyinen vapaaherra Jakob Magnus Sprengtporten ja ruotsalainen ylijahtimestari Johan Christopher Toll. Sprengtportenin tehtävänä oli nostaa kapinaan Suomenlinnaan sijoitetut armeijan yksiköt, kun taas Tollin vastuulla oli Skåneen sijoitettujen joukkojen suostuttelu Kustaan puolelle. Tätä suunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan elokuussa 1772.
Jakob Magnus Sprengtporten (1727 – 2. huhtikuuta 1786) oli suomalainen upseeri ja poliitikko. Hänellä oli merkittävä rooli Kustaa III:n vuonna 1772 tekemässä vallankaappauksessa.
Jakob Magnus Sprengtporten
Sprengtportenin vallankaappaussuunnitelmaan sisältyi suuria riskejä. Kaikki sujui kuitenkin suunnitelmien mukaan aina sihen asti, kun olisi pitänyt lähteä kohti Tukholmaa.
Myrskyisän sään vuoksi jouduttiin Pohjanlahden yli purjehtimista lykkäämään, ja kun Sprengtporten vihdoin saapui joukkoineen Tukholmaan 19.8. 1772, oli kuningas jo ehtinyt tehdä oma-aloitteisesti vallankaappauksen. Kustaa III oli kuitenkin erittäin kiitollinen Sprengtportenille ja palkitsi tämän ylennyksellä kenraaliluutnantiksi.
Kustaan uhkapeli kannatti. Säätyjen 50 vuotta kestänyt valta romahti yllättävän nopeasti. Kustaa saneli 21. elokuuta 1772 uuden hallitusmuodon, joka säätyjen edustajien oli pakko hyväksyä sotilaiden läsnäollessa. Kansalla ei juurikaan ollut halua puolustaa säätyjä, sillä säätyvallan viimeiset vuodet olivat olleet poliittisesti hyvin riitaisia ja sekavia. Valtiontalous oli käynyt konkurssin partaalla.
Kustaa osasi varmistella kansansuosiotaan taitavalla propagandalla, joka liioitteli säätyvallan epäkohtia ja lupasi kuningasvallan tuovan vakautta ja parempaa elintasoa. Hän myös virkisti kansan muistoja Ruotsin aiemmasta suurvalta-asemasta ja esitteli itsensä Kustaa Vaasan ja Kustaa II Aadolfin urotekojen jatkajana.

Uusi hallitusmuoto siirsi toimeenpano- ja nimitysvallan kuninkaalle. Aiemmin toimeenpanovaltaa käyttänyt valtaneuvosto muuttui neuvoa-antavaksi hallintoelimeksi. Myös budjettivalta siirtyi kuninkaalle, tosin hän joutui määrävälein selvittämään valtakunnan rahojenkäyttöä säädyille. Uusille veroille oli saatava säätyjen suostumus.
Lainsäädäntövalta jaettiin kuninkaan ja säätyjen kesken, eli molemmilla oli toisaalta aloiteoikeus uusiin säädöksiin, toisaalta mahdollisuus estää uusien säädösten voimaantulo (ns. veto-oikeus). Valtiopäivien koollekutsumiseen oli oikeus vain kuninkaalla. Tuomiovalta annettiin valtaneuvostolle, jonka äänestyksissä kuninkaalla oli kaksi ääntä.
Kustaa otti hallitusmuotoonsa runsaasti vaikutteita Kustaa II Aadolfin vuoden 1611 hallitsijanvakuutuksesta. Sanamuodoltaan hallitusmuoto oli monin paikoin hyvin tulkinnanvarainen. Tämä saattoi johtua kiireellisestä laatimisaikataulusta, mutta tulkinnanvaraisuus saattoi myös olla tahallista. Kun syntyi epäselvyyttä jonkin säännöksen tarkoituksesta, saattoi kuningas tulkita sen omalta kannaltaan parhain päin.
Vuoden 1772 hallitusmuoto muutti Ruotsin perustuslailliseksi monarkiaksi, jossa kuninkaalla oli hyvin vahva asema.
Vuoden 1772 hallitusmuotoa täydensi vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja. Molemmat korvattiin Ruotsissa vuoden 1809 hallitusmuodolla. Suomessa molemmat pysyivät voimassa koko autonomian ajan ja ne korvasi vasta vuoden 1919 hallitusmuoto, joka puolestaan korvattiin vuonna 2000 uudella perustuslailla.
Vaikka Kustaa lisäsikin huomattavasti kuninkaan valtaa, oli hänellä eurooppalaisiin virkaveljiinsä verrattuna varsin vaatimaton asema. Esimerkiksi Ranskassa ja Preussissa kuningas oli ehdoton itsevaltias, jonka ei tarvinnut jakaa valtaansa kenenkään kanssa.
Valtatyhjiössä
Turussa 21-8 2023
Simo Tuomola
lauantai 19. elokuuta 2023
Aarnikotka Grip
Tänään
20-8 tulee kuluneeksi tasavuosia mahtimies Bo Joninpoika Gripin
kuolemasta 1386. Hän vaikutti voimakkaasti Turun ja Suomen elämään
kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen aikana. Hänet haudattiin Vadstenan luostarikirkkoon.
Grip-suvun vaakuna.
Albrekt Mecklenburgilainen (noin 1338–1412) oli Ruotsin kuningas 1364–1389 ja Mecklenburgin herttua. Albrekt oli Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan siskon Eufemia Eerikintyttären poika.
Albrekt Mecklenburgilaisen kuninkaallinen sinetti, jossa on näkyvissä tre kronor -aihe.
Saksalainen
ruhtinas Albrekt Mecklenburgilainen purjehti syksyllä 1364 Turkuun
piirittämään lähes kymmeneksi kuukaudeksi norjalaisen linnanpäällikkö
Narve Ingevaldssonin isännöimää linnaa. Turun linna antautui
Albrekt-kuninkaan väelle ruokavarastojen loputtua, linna vallattiin ja
osin poltettiin kesällä. Linnan käskynhaltijaksi asettui saksalainen
Ernst von Drotzem.
Albrektin aikana todellinen valta oli aatelilla, erityisesti Bo Jonsson Gripillä. Uransa huipulle päästyään hän oli onnistunut saamaan läänityksikseen kolmanneksen Ruotsista ja koko Suomen, joissa hän valta-asemaansa käyttäen keräsi vieläkin mittavamman yksityisomaisuuden.
Bo Joninpoika Gripin läänitykset vuonna 1386. Kartta vuodelta 1880.
Kun herra Bo kuoli vuonna 1386,
Albrekt yritti saada vallan (ja vainajan hallussa olleet linnoitukset)
omiin käsiinsä, mutta aateliset haluten estää keskusvallan voimistumista
liittoutuivat Tanskan kuningattaren Margareetan kanssa. Vuonna 1389 Margareetan joukot löivät Albrektin taistelussa ja hänet vangittiin.
Bo Joninpoika Grip (s. 1330-luvulla – k. 20. elokuuta 1386)
on nykyisen historiankirjoituksen käyttämä nimi henkilöstä, jonka
aikalaiset tunsivat Ruotsissa nimellä herra Bo Jonsson. Hänen
vaakunakuvionsa oli aarnikotka (grip). Bo Joninpoika liittyi läheisesti Turun ja Suomen historiaan 1300-luvulla.
Bo Joninpoika oli keskiaikainen ruotsalainen mahtimies ja uransa huipulla Ruotsin valtakunnan drotsi. Hän kuoli kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen
kaudella, jonka heikon aseman vuoksi hän oli onnistunut hankkimaan
sellaisen varallisuus- ja mahtiaseman, että oli kuningastakin
mahtavampi.
Bo oli yleisten väitteiden mukaan hankkinut suuren osan omistuksistaan varsin kyseenalaisin keinoin - kiristämällä, pakottamalla, verottamalla jne.
Hänelle eri puolilla Ruotsia ja Suomea läänitettyjen linnaläänien kuului sen ajan oikeuskäytännön mukaan palautua kruunulle muutaman vuoden sisällä lääninherran kuolemasta. Siten oikeudelliselta ja eettiseltä kannalta ei voida suoraan sanoa, etteikö Gripin perinnön monien osien palauttaminen kruunulle ollut oikeudenmukaista.
Osan omistuksistaan ja läänityksistään Bo Joninpoika oli saanut panteiksi kuninkaalle antamiensa lainojen vakuudeksi.
Kuninkaansali oli koko Itämaan (Suomen) merkittävin maallinen huone 1300-luvun alusta 1500-luvun puoliväliin.
1370-luvun alussa Bo Joninpoika Grip asui pitkään Turun linnassa ja hän toimeenpani linnassa suuria parannuksia ja korjauksia vuonna 1373.
Bo Jonsson Grip vierailee Turussa ensi kertaa maaliskuussa 1372. Vuotta myöhemmin mahtimies ottaa linnan haltuunsa nousten samalla Suomen itsevaltiaaksi. Linnanvoudiksi Turkua isännöimään tulee Jaakko Abrahaminpoika Djekn.
Linna korjataan perinpohjaisesti, pitäen sisällään neljäkymmentä huonetta, mm. kuninkaalla on oma huoneistonsa ja käskynhaltijalla omat huoneensa. Naiset oleskelevat rouvaintuvassa ja hartautta harjoitetaan linnan kappelissa. Bo Grip saa käytännössä haltuunsa koko Turun linnaläänin.
Turku sinänsä kilpailee tasavertaisesti Ruotsin toiseksi suurimman kaupungin tittelistä Kalmarin kanssa. Asukkaita täällä on 2000 ja kaupungin pinta-ala on noin 15 hehtaarin suuruinen.
Raaseporin Snappertunassa. Linna mainitaan ensimmäistä kertaa historiallisissa dokumenteissa vuonna 1378. Mahtimies Bo Joninpoika Grip rakennutti Raaseporin linnan ensimmäiset muurit paikalle 1360–70-luvuilla tasapainottaakseen Suomenlahden toisella puolella sijainneen vilkkaan hansakaupungin Tallinnan vaikutusta.
Gripin valtakaudella (1362) Suomi sai oikeuden lähettää edustajansa kuninkaanvaaliin ja tuli siten täysivaltaiseksi osaksi Ruotsia. Suomalaiset saivat 15.2. oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin Moran kivillä Upplandissa. Haakon nousi tuolloin mukaan valtataistoon ja kuninkaaksi ennen Albrekt Mecklenburgilaista.
Kun hänen poikansa Knut Juhonpoika Grip pyrki pyrki valtaan 1396, tekivät Albrektin kannattajat jälleen ryötöretken Turkuun, tuhoten mm. Koroisten Turun linnakkeen. Asialla oli tuolloin kuninkaan valtuuttamina merirosvojoukko Vitaliveljekset eli vitaliaanit, jotka saivat linnanvouti Jaakko Djäknin puolelleen ja niin Turun linnasta tuli Vitaliveljesten rosvoretkien tukikohta.
Aarnikotkana
Turussa 20-8 2023
Simo Tuomola
perjantai 18. elokuuta 2023
Utile dulci
Tänään
19-8 kirjaamme ylös jälleen yhden sellaisen päivämäärän, joka tulisi
erityisesti huomioida aina vietettäessä Turun Kulttuurivuotta. Tänään tulee kuluneeksi näet tasavuosia siitä, kun Porthanin
ympärille ryhmittynyt salaseura Aurora järjesti Turussa 19-8-1773 maamme
ensimmäisen julkisen konsertin.
Konsertti järjestettiin vuotta
aiemmin tapahtuneen Kustaa III vallankaappauksen kunniaksi, kun
valistunut monarkki oli uuden hallitusmuodon myötä kaapannut vallan
säädyiltä elokuussa 1772. Musiikkiharrastus oli Tukholmassa laajentunut
jo hovin ulkopuolelle ja sinne oli 1766 perustettu salaseura Utile
dulci, jonka kokouksissa musiikilla oli tärkeä rooli. Tähän seuraan
kuuluivat suomalaisista mm. Carl Fredrik Fredenheim, Pehr Jusleen sekä
hänen serkkunsa Henrik Gabriel Porthan.
Elokuussa 1770 Utile
dulcen esikuvan innoittamina miehet perustivat Turkuun oman salaseuransa
Auroran. Se pisti pystyyn Suomen ensimmäisen sanomalehden ja käänsi
sääntömuutoksen myötä 1773 huomionsa myös kansan musiikilliseen
sivistykseen. Tuomiokirkon urkurille oli aikoinaan myönnetty yksinoikeus
huolehtia musiikista kaupungista, eikä se herroja tyydyttänyt.
Carl
Petter Lenning ei heidän mielestään hoitanut kunnolla esim. vuoden 1772
promootiomusiikkia ja niinpä Aurora-seuran vuoden 1773
sääntömuutoksessa lausutaan julkisen konserttitoiminnan syntysanat
Turussa:
Hyvää musikaalista makua ei voida
onnellisesti levittää, ellei Yleisö saa kuulla hyvin järjestettyjä ja
esitettyjä Konsertteja; ja se kustannus, mikä tästä koituu, on kohtuuden
mukaan korvattava. Siten voi Yhdyskunnan musikaalinen luokka,
tarvittaessa muiden taitavien muusikkojen avustamana, kernaimmin
Yhdyskunnan omassa huoneistossa, joka siltä osin järjestetään vapaaksi,
silloin tällöin esittää Yleistä musiikkia, parhaitten mestarien teoksia;
joihin pilettejä voidaan myydä siihen hintaan ja tulo käyttää niihin
tarpeisiin, jotka Yhdyskunta parhaaksi ja hyödyllisimmiksi havaitsee.
Sellaisia Yleisiä konsertteja ei sen vuoksi järjestetä ilman koko
Yhdyskunnan suostumusta, koska myös jäsenet, lukuun ottamatta
musikaalista luokkaa, maksavat pilettinsä.
Ensimmäisen julkisen konserttinsa Aurora-seura järjesti siis 19.elokuuta 1773 ja Auroran lehti raportoi siitä näin:
eräs taitava ääni lauloi tätä tilaisuutta varten sävelletyn, sopivin säkeistöin varustetun aarian (en til detta tillfället componerad Aria, med tjenlige verser, af en skickelig röst blef utsungen).
Myöhempi salapoliisityö on arvioinut konsertin mahdollista sisältöä näin:
Aariaa on arveltu joko katedraalikoulun laulunopettajan Johan Lindellin tai Turussa opiskelleen runoilijan, myöhemmin mm. Joseph Martin Krausin (1756—92) suuroopperan Aeneas i Carthago libretistinä tunnetuksi tulleen Johan Henrik Kellgrenin säveltämäksi.
Luultavasti konsertissa kuultiin myös sotilaskapellimestari Johan Fredrik Jahnin
(n. 1730 — n. 1791) johtaman, Auroran musikaalisen luokan jäsenistä ja
sotilassoittajista koostuvan orkesterin esityksiä, kuten seuran
toisessakin, 21. elokuuta 1774 järjestämässä konsertissa, joka jäi myös
sen viimeiseksi. Molemmista konserteista Jahnille ja hänen
sotilassoittajilleen maksettiin palkkio.
Julistuksen
mukaisesti avoin konsertti pidettiin "Yhdyskunnan omassa huoneistossa"
Aurajokirannassa vanhan Kirjaston edustalla sijainneessa kauppias ja
laivanvarustaja Baerin kolmikerroksisessa talossa, jonka
keskikerroksessa Aurora-seura kokoontui.
Luultavasti konsertissa kuultiin myös sotilaskapellimestari Johan Fredrik Jahnin
(n. 1730 — n. 1791) johtaman, Auroran musikaalisen luokan jäsenistä ja
sotilassoittajista koostuvan orkesterin esityksiä, kuten seuran
toisessakin, 21. elokuuta 1774 järjestämässä konsertissa, joka jäi myös
sen viimeiseksi. Molemmista konserteista Jahnille ja hänen
sotilassoittajilleen maksettiin palkkio.
Julistuksen
mukaisesti avoin konsertti pidettiin "Yhdyskunnan omassa huoneistossa"
Aurajokirannassa vanhan Kirjaston edustalla sijainneessa kauppias ja
laivanvarustaja Baerin kolmikerroksisessa talossa, jonka
keskikerroksessa Aurora-seura kokoontui.
Musisoiden
Turussa 19-8-2023
Simo Tuomola