skip to main |
skip to sidebar
Tänään
5-3 selailemme Turun kämnerioikeuden vanhoja pöytäkirjoja 1600-luvun
lopulta. Kas tuossa vilahtaa tuttu nimi; Turun kämnerioikeus 5.3.1687:
mainitaan figur stickaren Daniel Medelplan.
Eräissä vanhoissa kaupungeissa, kuten juuri Turussa, toimi siis myös kämnerioikeus. Siinä kämnerin ja kahden apujäsenen muodostama
eräänlainen torioikeus ratkaisi pieniä riitajuttuja ja toimitti toisinaan esitutkinnan rikosasioissa, jotka sitten
menivät raastuvanoikeuden ratkaistaviksi.
Daniel (Taneli) Medelplan (noin 1657 Turku – 31. elokuuta 1737 Pälkäne) oli kirjanpainaja, joka kaiversi Pälkäneen puuaapisen puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719.
Daniel Jonasson Medelplan, (Taulusta 1, isä Jonas Medelplan)
Kirjanpainaja, s. 1657 Turku, k. 18.8.1737 Pälkäne,Tauriala,Näppilä.
Kuolintieto Pälkäneen srk: Gammal inhysesgubbe Daniel Medelplan, varit
boktryckare i Viborg, förvaran i bildhuggare arbete, 80 år.

Medelplanin isä oli turkulainen Johan-niminen vaununtekijä. Vuonna 1678 Daniel otettiin Turun akatemian kuvien kaivertajaksi, mutta hän myös valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa.
Vuosina 1689-1693 hän toimi Viipurissa piispa Petrus Bångin pienen kirjapainon johtajana. Sieltä hän tuli isonvihan aikaan Pälkäneelle, Taurialan kylän Näppilän taloon. Syynä muuttoon oli paitsi sota, myös hänen saamansa tuomio sukurutsauksesta,
kun hän oli solminut suhteen vaimonsa veljentyttären kanssa.
Tästä
saamansa tuomion hän kärsi vankeudessa Viipurin linnassa. Medelplanin
ensimmäinen puoliso oli nimeltään Gertrud (k. 1693) ja kolmas Kristina
Grelsintytär (k. 1744).
1. puoliso:
Gertrud Berntsdotter
k. 7.4.1693 Turku,Drottningsgatan.
Jonas Svensson Medelplan
Vaununtekijä, kuollut noin 1707 Turussa. Jonas sekä poika Daniel että tämän poika
myöhemmin Vesilahdella tuomittu alioikeudessa kuolemaan mutta molempien
tuomion hovioikeus lieventänyt.
2. puoliso:
Maria Axelsdotter
kuollut 6.6.1714 Pälkäne,Kankainen. Vaimon Kerttu Berntintyttären
veljentytär, ainakin kaksi aviotonta lasta Danielin kanssa, eivät
saaneet avioliittolupaa lähisukulaisuuden takia.
Tuomittu molemmat
kuolemaan, tuomio lievennetty myöhemmin suureksi sakoksi, jota ei
pystynyt maksamaan, istunut tämän takia kahteen kertaan Turun linnassa
ja lopulta sovittanut rikoksen kujanjuoksulla.
3. puoliso:
Chirstina Grelsdotter
s. 1662, k. 2.3.1744 Pälkäne,Tauriala
Turun kämnerioikeus 11.1.1683: Daniel Jonsson Medelplan tuomitaan maksamaan velkansa 14 d. Eric Jöransson Kirkolalle.
Turun kämnerioikeus 12.5.1691: Vagnmakare mästare Jonas Svänsson
tuomitaan maksamaan poikansa Daniel Johnssonin velka ajuri Michel
Michelssonille.
Raastuvanoikeus 1694: Daniel Medelplan avioton tytär Maria med Maria Axelsdotter.
Turun kämnerioikeus 29.7.1697: Boktryckaren i Wiborg Daniel Medelplan
vastapuolenaan sahl bokhållare Anders Orses enckia hustru Brita
Larsdotter Bryning. Molempien esittämien laskelmien jälkeen tuomitaan
Brita Bryning maksamaan Danielille 19 taaleria.

Medelplan
oli paikalla Turussa myös vuonna 1680, kun taivaalle ilmestyi tuhoa
ennustava Kirchin komeetta, jota myös Newtonin komeetaksi kutsutaan.
"Joulukuun
puolivälissä 1680 kappalainen Andreas Hasselqvist piti Turun tuomiokirkossa
hurmahenkisen saarnan aiheenaan yksikään komeetta ei ole ilmestynyt näkyville
ilman tarkoitusta. Hasselqvist liitti pyrstötähden ilmestymisen Raamatun
profeetta Jeremiaan näkyyn kiehuvasta
padasta, joka ennusti Jumalan tuomiota pohjoisille kansoille. Sekä Jeremiaan pata että ”suuri ja kauhea
komeetta ja sen hirveä pyrstö” on ikuistettu myös kuvaksi."
Daniel Medelplan (1657-1737) on jäänyt historiaan suomalaisen aapisen
tekijänä. Isonvihan aikaan Suomessa ei ollut yhtään toimivaa
kirjapainoa. Kun tuli puutetta lukemisen opetteluun sopivista kirjoista,
tilasi Pälkäneen papisto Daniel Medelplanilta oman aapisen.
Pälkäneen papiston ja Turun tuomiokapitulin kehotuksesta hän kaiversi puusta Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat "Yxi paras lasten tawara".

Enevaldus Svenonius, Presbyter rite vocatus. Aboae: Johan Wall 1688. MEDELPLAN.
Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat
kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun
akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Teoksen koko nimi oli Lasten
Paras Tawara, elli ABC-Kirja, joca on suuren tarpen tähden leicattu
Puuhun ja Pälcänen seuracunnan Saarnamiesten toimituxen cautta,
Prändetty Pälkänellä Daniel Medelplanilda Tauralassa 1719.
Medelplan
kaiversi Pälkäneen aapisen 28 sivun tekstin puulaatoille, painoi laatoilla aapisia
ja huolehti muusta kirjanvalmistukseen liittyvästä. Medelplanin aapista
ei ole säilynyt jälkipolville, sillä viimeinen tunnettu kappale
tuhoutui Turun palossa 1827.
Vuonna 2005 avattu yksityinen Daniel Medelplanin museo sijaitsee
Pälkäneen puuaapisen syntysijoilla, Kukkolan kylässä. Museon
perusnäyttelyssä kerrotaan Medelplanin aapisen syntyhistoriasta sekä
kirjanpainajan ammatista esinein ja tekstein.
Vaihtuvassa
aapisnäyttelyssä on eri keräilijöiden kukkoaapisia. Medelplanin aapisen
viimeisellä sivulla oli kukon kuva, joka tiettävästi on ollut
ensimmäinen suomenkielistä aapista koristanut aapiskukko. Samainen kukko
koristi myös Pälkäneen kunnan vanhaa vaakunaa.
Mies
kuvitti mm. Elisaeus Hvalin (1652-1708) vuonna 1683 painetun valaita
käsittelevän väitöskirjan "Cetographia". Se pitää sisällään kuusi Daniel
Medelplanin toteuttamaa puuleikkausta, jotka antavat valaista varsin
hyökkäävän kuva ihmisen vihollisina.
Puuleikkurina
Turussa 5-3 2018
Simo Tuomola
Tällä
päivämäärällä 4-3 joudumme Turussa keskelle kaniikkien valtataistelua.
On vuosi 1513 ja paavi on antanut Roomassa tuolloin kyläilleelle
pappismies Ericus Svenonikselle varauksen Pyhän Sigfridin prependaan
Turussa. Samalla Svenonis korotettiin 4-3 Turun arvovaltaisten kanunkien
joukkoon.

Prebenda (lat. praebe'nda, tarjottava) on kirkollisen viran haltijalle tai kirkollisen oppilaitoksen tai muun laitoksen virkamiehelle luovutettu palkkaetu, joka saadaan jonkin seurakunnan tai maatilan tuottamasta tulosta. Alkuaan prebenda oli katolisen kirkon pappien ja munkkien yhteisellä aterialla nauttima ruoka ja juomat.

Kaniikki
Kaniikki tai kanunki (lat. canonicus) on joko tuomiokirkon pappi tai tuomiokapitulin
jäsen. Esimerkiksi Turun hiippakunnan tuomiokapituliin kuului
1200-luvulla neljä kaniikkia. Vuonna 1416 piispa Maunu II Tavast määräsi
kuoripappien ja kaniikkien lukumääräksi 10.
Nimitys on alun perin
johdettu kreikan sanasta κανωνικος "säännösten
alainen", jolla tarkoitettiin kirkonmiestä, joka asui tuomiokirkon
alueella ja oli omistautunut noudattamaan kirkon säännöstöä eli kaanonia.
Ongelmana
Pyhän Sigfridin prependassa oli vaan se, että Aninkaisten alueella
sijaitseva kirkollinen maa-alue sillalta Multavieruun oli jo
tuomiorovasti Paulus Scheelin hallussa, eikä sitä haluttu antaa
Svenoniuksen tulonlähteeksi sanoi paavi mitä lystäsi. Asiasta kehkeytyi
pitkällinen kina ja lopulta Ericus Svenonius sai prependan haltuunsa
vasta Paulus Scheelin kuoltua vuonna 1516.

Itä-Göötanmaalta kotoisin ollut Svenonis kirjoittautui Greifswaldin yliopistoon v. 1498. K.G. Leinbergin
(1896, 29) mukaan mahd. sama "Ericus Smasuen de Nicopia Szwecus", joka
mainitaan Rostockin yliopistossa kesäkuussa 1500. Mainitaan maisterina
v. 1506.
Sten Sturen kappalainen v. 1505. Linköpingin tuomiokapitulin
dekaani viimeistään v. 1506. Sai paavin vahvistuksen nimitykselleen
19.9.1509. Ennen pitkää Ericus Svenonis suljettiin kuitenkin pois
kapitulin toiminnasta, mutta virkatulonsa hän silti säilytti.
Kirjoittautui
Rostockin yliopistoon marraskuussa 1509. Oleskeli Roomassa 1509 ja
1513-17, jonka jälkeen palasi Ruotsiin paavin legaatti Archimbaldin
seurassa. Kanonisen oikeuden lisensiaatti Roomassa viimeistään v. 1515.

Paavi Leo X, oikealta nimeltään Giovanni di Lorenzo de' Medici (s. 11. joulukuuta 1475, Firenze – k. 1. joulukuuta 1521, Rooma), oli paavina 11. maaliskuuta 1513 – 1. joulukuuta 1521. Kuvamme Leo X on yksityiskohta Rafaelin maalauksesta.
Pirisen (1956, 266) tutkimusten mukaan Ericus Svenoniksen ilmoitetaan
luopuneen prebendasta 17.3.1517. Samassa yhteydessä hänet mainitaan
Turun kanunkina, mikä asema hänelle lienee tullut juuri mainitun
prebendan myötä jo 4.3.1513.
Sai paavin 6.2., 2.3. ja 7.8.1517
hyväksymillä supliikeilla Turun tuomiorovastin viran, mutta jo 14.3.1519
hänen ilmoitetaan luopuneen siitä. Virallisesti Ericus Svenonis luopui
virasta vasta 25.3.1521.
Hän toimi Kustaa Vaasan kanslerina vuosina 1522-23, toisen
otaksuman mukaan vasta heinäkuun alusta 1523. Hoiti Turun piispan virkaa
electuksena 1523-1527, sillä paavi ei vahvistanut vaalia.
Ericus Svenonis saapui Turkuun luultavasti kesällä 1524. Vuonna 1526 hän anoi Kustaa Vaasalta
itselleen takaisin Linköpingin dekaanin virasta aiemmin nauttimiaan
virkatuloja, jotka hänelle myönnettiin 9.10.1526. Hänen Turussa
ollessaan kyseiset tulot oli peruutettu kruunulle.

Kustaa Vaasa (ruots. Gustav Vasa, myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuodesta 1523 vuoteen 1560.
Palattuaan vielä
kerran Suomeen Ericus Svenonis luopui piispan virastaan v. 1527, luultavasti juuri
ennen Västeråsin valtiopäiviä juhannuksena 1527. Hänen muuttonsa
Linköpingiin vahvistettiin 9.10.1527 ja dekaanin virkansa hän sai
uudelleen v. 1528. Mies kuoli viimeistään v. 1541.
Uskonpuhdistus pantiin virallisesti toimeen Ruotsin valtiopäivillä juuri vuonna 1527, ja Agricolasta tuli tärkeimpien uskonnollisten uudistusten toteuttaja Suomessa. 1529 Agricolasta tuli kansleri. Agricola vihittiin papiksi 1530-luvun alkupuolella.
Konkreettisesti Ruotsin uskonpuhdistus merkitsi kirkon
omaisuuden takavarikoimista valtiolle ja suhteiden katkeamista paaviin. Ruotsin uskonpuhdistajista merkittävimmäksi nousi Wittenbergissä opiskellut Olaus Petri.

Olaus Petriä esittävä patsas Tukholman Suurkirkon luona. Hän oli Ruotsin Agricola.
Olaus Petri, latinalaistettu, alkuaan Olof Persson,(6. tammikuuta 1493 – 19. huhtikuuta 1552) oli Wittenbergissä opiskellut ruotsalainen uskonpuhdistaja ja pappi.
Vuonna
1527 Kustaa Vaasa pistää tuulemaan myös Turussa. Kirkon ja luostarien
omaisuutta ja maata otetaan valtiolle ja latinankielisen messun tilalle
tulee suomenkielinen saarna.
Mm.
Aninkaisten alueen kirkolliset alueet, Pyhän Sigfridin maa sillalta
Multavieruun, Pyhän Henrikin maa etelään ja Pyhän Pietarin sarat
läntisellä jokirannalla tulevat kruunulle.

Sigfrid i Överselö kyrka, Södermanland
Ruotsissa Sigfriedin nimen on tehnyt suosituksi erityisesti Pyhä Sigfrid, Ruotsin apostolina tunnettu keskiaikainen lähetyssaarnaaja, josta tuli myös Ruotsin ensimmäinen piispa.
Sigfrid (Sigfridus) var en engelsk missionsbiskop som under 1000-talets första hälft var verksam i Norge och i Sverige.
Kustaa
Vaasa nimittää dominikaanivanhus Martti Skytten Turun piispaksi Eerik
Sveninpojan jälkeen ilman paavin vahvistusta. Jöns Vestgöte kerää
Turusta rahaa papeilta heidän jalkavaimojensa aviottomista lapsista ja
kuningas määrää papit pitämään laillisia aviovaimoja.
Paavillisesti
Turussa 4-3 2018
Simo Tuomola
Tänään
3-3 seisomme tässä Turun Suurtorilla Raatihuoneen edessä seuraamassa
vallasväen kokoontumista kaupunkiin. Tuossa meidät ohitti juuri Turun
piispa Lauri Suurpään seurue ja muitakin kuuluisuuksia on nähty.
Lauri Suurpää tai Laurentius Michaelis (n. 1440 - 8. syyskuuta 1506 Turku) toimi Turun piispana 1500–1506.
Vuonna
1504 maasäädyt kokoontuivat 3. maaliskuuta Turun Raatihuoneelle
valitsemaan Ruotsinmaalle uutta valtionhoitajaa. Turun piispa Lauri Suurpään johdolla
Svante Niilonpoika sai kannatuksen taakseen ja samalla Joosef
Pietarinpoika tuli Turun linnanisännäksi puolustamaan Itämaan etuja.
Josef
Pietarinpoika till Djula , linnanvouti 1504-1515, "slottsfogde".
Svante Niilonpoika (1460 – 2. tammikuuta 1512) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1504 – 1512. Hänestä on käytetty myös nimeä Svante Sture, koska hän oli isoäitinsä puolelta Sture-sukua, ja koska hänen poikansa Sten Sture nuorempi otti tämän nimen. Itse hän ei Sture-nimeä käyttänyt.
Svante Nilsson, född ca 1460 på Penningby slott, död 31 december 1511 eller 2 januari 1512 på Västerås slott, son till Nils Bosson (Sture) var svenskt riksråd och Sveriges riksföreståndare från 1504 till sin död.
Svante Niilonpojan sinetti.
Maallisista mahtimiehistä ja piispoista koostuva valtaneuvosto nimitti (1504) Svante Niilonpojan valtionhoitajaksi Sten Sturen
kuoltua 1503 toivoen, että Svante alistuisi sen tahtoon ja jatkaisi
neuvotteluja Tanskan kanssa.
Käytännössä Svante Niilonpoika jatkoi
edeltäjänsä linjoilla, vastusti unionia Tanskan kanssa ja pyrki
rajoittamaan valtaneuvoston valtaa
Svante Niilonpojan kaudella tanskalaiset tekivät voimakkaammalla
laivastollaan tuhoisia hyökkäyksiä Ruotsiin ja Suomeen hävittäen mm.
Porvoon. Svante Niilonpoika oli valtionhoitajakautenaan naimisissa Mette
Dyen kanssa, mutta oli nuorempana ollut aviossa Iliana Gäddan kanssa, joka oli Sten Sture nuoremman äiti.

Krigsscen från framsidan av Carl Blinks omfattande historiska roman om Nilsson 1889
Vuonna
1504 Suomen maasäädyt siis kokoontuvat 3. maaliskuuta Turun Raatihuoneelle
valitsemaan maalle valtionhoitajaa. Turun piispa Lauri Suurpään johdolla
Svante Niilonpoika saa kannatuksen taakseen ja samalla Joosef
Pietarinpoika tulee Turun linnanisännäksi puolustamaan Itämaan etuja.
Hansakauppa
vahvistuu alueella ja Severin Norby tekee yhdeksän märssylaivan voimin
ryöstöretken Ahvenanmaalle Kastelholmaan 1507 vieden käskynhaltija Sten
Tuuresson Bielken vankina Tanskaan.

Søren Norby (k. 1530 Firenzessä) oli tanskalainen amiraali ja merirosvopäällikkö. Hän toimi Tanskan kuningas Kristian II:n nimissä kaapparina Itämerellä. Suomessa Norby muun muassa hävitti Turun kaupunkia ja ryösti Kastelholman linnan.

Søren Norby e Cristiano II
Vuonna
1508 kuningas asettaa Tulholman saaristoon kymmenen laivaa turvaamaan
maan pääkaupunkia ja kauppaliikennettä merirosvoilta. Niinpä merirosvot
suuntaavatkin katseensa toisaalle ja Tanskan kuningas Hansin joukot
hyökkäävätkin lopulta perjaintaina aamuyöllä 3. elokuuta 1509 Turkuun
soturipäällikkö Otto Rudin johdolla.
Otto Rud oli tanskalainen amiraali. Hänen johtamansa joukot ryöstivät Turun kaupungin vuonna 1509. Rud haavoittui ja jäi sotavangiksi 7. heinäkuuta 1565 Klaus Hornin johtamaa ruotsalaista laivastoa vastaan käydyssä meritaistelussa.
Turun
linnaa Rud ei pysty valtaamaan, mutta kaupunki saa muuten kokea kovia.
Murhaaminen ja ryöstely kestää viisi päivää. Ryöstetyksi tulee myös
kirkko aarteineen. Merirosvojen saaliiksi joutuu mm. Särkilahden kalkki
eli Ejbyn kalkki - ehtoollismalja ja pateeni, ehtollisleipälautanen.

Piispanhiipan
ja sauvan lunastukseksi vaaditaan 12 000 markkaa, samoin kaupungin
polttamatta jättämisestä. Vaatimukset esitetään kaupungin raadille ja
Turun piispa Johannes IV Olavinpojalle.
Vuonna
1512 todetaan rauhan tie välttämättömäksi, kun Sten Sture nuoremmasta
tulee valtionhoitaja Svante Sturen kuoleman jälkeen. Hän solmii
välirauhan Tanskan kanssa. Myös rauha Venäjän kanssa uusitaan.

Sten Sture nuorempi tuntemattoman taiteilijan maalauksessa
Sten Sture nuorempi (s. 1493 – k. 3. helmikuuta 1520) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1512–1520. Valtionhoitajana oli hetken vuonna 1512 valtaneuvos Eerik Trolle, joka ajoi neuvotteluja Tanskan kanssa Kalmarin unionin palauttamiseksi.
Kun Svante Niilonpojan 20-vuotias poika Stenkin lupasi kannattaa neuvotteluja, teki valtaneuvosto hänestä valtionhoitajan. Todellisuudessa Stenin pyrkimyksenä oli erottaa Ruotsi unionista. Hän otti kaukaisen esiäitinsä Sture-nimen, koska se Sten Sture vanhemman kautta symboloi Ruotsin itsenäisyyspyrkimyksiä.
Sture tiesi joutuvansa ennen pitkää sotaan Tanskan kuninkaan Kristian II:n kanssa ja solmi siksi vuonna 1513 välirauhan Venäjän
kanssa. Sten Sture joutui ristiriitaan arkkipiispan, Eerik Trollen
pojan Kustaa Trollen kanssa, joka olisi halunnut kirkolle enemmän
autonomiaa. Trolle erotettiin virastaan.
Maasäädyssä mukana
Turussa 3-3 2018
Simo Tuomola